Mistä avomieheni saisi apua täällä Kankaanpäässä? Se juo joka ilta muutaman kaljan ja viikonloppuisin juovuksiin mäyriksillä ja muilla viinaksilla. Sen mielestä sillä ei oo ongelmaa mutta meidän koko perhe kärsii jo. Se on ok mies muuten ja jo lastenkin takia haluaisin pitää perheen koossa, mutta kauaa en enää jaksa tätä kaljarallia. Se ei käy missään ja kaljottelee vaan kotona. Mistä täällä voi hakea apua?
Ei enää kaljaa
Väsynyt äitiliini
403906
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 40
Vanhimmat
onkos se mies sitte väkivaltainen? hakkaako se teitä? kyllä minäkin voin viikolla jokusen kaljan juoda, ja viikonloppusin juon mäyriksen tai kaksi. ja ehkä jopa jallua päälle. minä olen töissä, kolmen lapsen isä, hoidan työni hyvin ja maksan vuokrat yms.(ehkä joskus myöhässä) mutta maksan kuitenkin. rakastan lapsiani ja vaimoani yli kaiken. minulla on oma tyylini rentoutua, ja perheeni ei kärsi siitä mitenkään. eikä minulla ole todellakaan mitään ongelmaa. ettet vaan yrittäisi hallita miestäsi, ja saada hänet mieleiseksesi?
Parhaan avun saat helluntaiseurakunnalta välillisesti.
Pyydät sieltä esirukousta miehesi puolesta. Tulet huomaamaan muutoksen.
Jeesus elää ja vaikuttaa. Moni alkoholisti on tullut uskoon ja alkanut elää kristillistä hyvää elämää.
ei saa väheksyä.eteläeuroopas maistellaan litra pari per päivä ja se on ihan normaalia.tutkimuksissa on jo kauan ollu päivän selvää että suhkot isojakin määriä juova on terveempi joka suhtees.ajatellaa,syvästi uskoon tullu kieltäytyjä mitä itse syytöksiä sielä päässä liikkuu,ottais muutaman rentouttavan niin vois paremmin.
Olen asunut monessa maassa ja myös eteläisessä Euroopassa ja kas kun en ole tuohon tietoon ja käytäntöön törmännyt. Alkoholi kuuluu moneen kulttuuriin, mutta tärkeintä onkin sen käytön osaaminen ei se että vain käyttää. Suomessa osa väestöstä (kuten ketjun aloittajankin huolen kohde)vain käyttää, mutta ei osaa hallita sen käyttöä.
Tosi on että absolutismi ei välttämättä ole tervein tapa, mutta mielestäni haittavaikutuksiltaan suur- tai päivittäiskäyttöä parempi ja sitä kautta terveempi tapa elää.
Kyynel tuli kun luin olvikon kirjoitusta,kirjoitus oli kuin suoraan entisestä elämästäni kaljoittelevan miehen kansa. Ensin nous viha ja sitten sääli. Omasta kokemuksestani säälin perhettäsi ja säälin myös sinua. Sitä tuskan määrää ja kyllästymisen ja avuttomuuden tunnetta joka on perheellä jossa joku juo. Kumpiko on hyvempi se että asiasta riidelllään vai että ei enää jakseta enää edes sanoa siitä mitään. Kalja on siitä vaarallinen että alkoholismi tulee pitemmän ajan kuluessa niinku in salaa kun vertaa viinaan. Hae hyvä mies apua ja lopeta,mihin kaljaa ja viinaa tarvitset jos sinulla on perhe jota rakastat.
Vinkki äitiliinille että jos ette halua täältä Kankaanpäästä hakea apua kum on pieni paikka niin voi mennä myös lähikuntiin vaikka Poriin hakemaan apua. Onnea matkaan!
AA auttaa.
ja sitten voi huokaista aaaaaah,monta aaaaaata.
Tosiasia on että, miehelläsi on alkoholiongelma, mutta jos hän ei sitä myönnä niin avun saanti hänelle on mahdotonta. Mutta tässä kuitenkin yhteystiedot AA KANKAANPÄÄ 050 - 381 7089 kaikkina aikoina. Myös muita hoitomuotoja on. Etsi netistä, hakusanaksi vain alkoholi tms.
Mutta itselleen ja lapsille voit hakea tukea, tässä linkki sivuille http://www.al-anon.fi sieltä saat tietoa ja kun klikkaat kokoustietoja -kohtaa, niin näet missä Kankaanpäässä kokoontuu.
Meitä on siellä paljon myös näiden kunnollisten, töissäkäyvien, laskunsa maksavien ja perhettään "rakastavien" isien kumppaneita ja lapsia. Älä anna edellä olevan kirjoituksen lannistaa sinua, tuollainen puollustautuminen on tyypillistä näille jo alkoholismin poluilla oleville "kunnollisille miehille".
Kun et voi toista auttaa, voit yrittää auttaa itseäsi ja lapsiasi.
Ja tässä meillä taas on ihminen, joka luulee tietävänsä paljon asioista. Sinä tuomitset minut alkoholistiksi edes tuntematta minua. Lukemalla pelkästään minun alkoholin käytöstä, tuomitset minut ongelmaiseksi alkoholistiksi. Minun juomiseni ei ole läheskään aina edes humalahakuista, enkä sitä edes halua. Aina. Minä juon itseni kunnon humalaan jos haluan, mutta kun en halua. Ainakaan silloin kun olen lasten kanssa kotona tai mökillä. Alkoholia pystyy juomaan tulematta kaatokänniin, ellet tiennyt.
Sinulla tässä on ongelma, ehkä jopa pahempi ongelma kuin jollain alkoholistilla. Kuvittelet olevasi muiden yläpuolella, olevasi oikeutettu tuomitsemaan toiset edes tuntematta heitä. Olet juuri sellainen nainen mikä synnyttää sitä naisten aliarvostamista, pelkällä omalla typerällä käytökselläsi, johon olet ilmeisesti kirjoituksesi perusteella paneutunut perusteellisesti. En tiedä teidän perhetottumuksista, enkä lähde edes arvailemaan. Mutta sinua voin arvostella, ja hyvällä syyllä.
Se koira älähtää johon kalikka kalahtaa ...
Niin. Mahdatko tarkoittaa nyt minua, vai naista jolle vastasin? Ja jos tuo oli tarkoitettu minulle, väitätkö että minulla ei ole oikeutta kertoa omaa mielipidettäni asiaan jossa minut leimataan alkoholistiksi?
Kiitos. Kiva kun joku antaa neuvoja joista on hyötyä. Joku ymmärtää. Kiitos vielä kerran.
et ehkä vielä alkoholisti, mutta suurkuluttaja kuitenkin. ja jokaiseen tuon määrän juojaan kalikan kalahtaessa kuuluu älähdys. pienessäkin sievässä ihminen on typerämpi kuin selvinpäin ja varmasti loukkaa perhettään tietämättään olemalla jatkuvasti "hiukan pihalla". lapset kärsii vaikkei näytä. jatka tuohon malliin kulutusta ja jonain päivänä huomat, ettet voi ilma kaljaa rentoutua etkä nauttia vapaa-ajasta ja sehän tarkoittaa riippuvuutta.
Olen päivät töissä, en lasten kanssa ulkona. Ja olen töissä muuten selvinpäin. Mökillä on eriasia. Noh, olkaa mitä mieltä haluatte, minä toimin niinkuin toimin. Ja pystyn kyllä olemaan ilman kaljan kaljaa, jos niikseen tulee. Toisaalta mitä minun teille tarvitsee selitellä, teillä on omat vahvat mielipiteenne.
täysin siemauksin silloin kun lystään.ei se tee minusta yhtään huonompaa ihmistä kuin jokku raivo raittiit.jos esim häis ei ole tarjoilua,voi kristus kuinka tylsät pileet,tekohauskaa piisaa ja ilmeitä.aito ilo tulee pienes sivulaitases ja piste.99prossaa väestöstä on tätä mieltä.jokku hihhuli järjestöt ym on tietysti aivan jotai muuta mieltä,mut sehän on niitten ainut tehtävä.
Mä juon juhlissa, bailatessa, kesätapahtumissa, markkinoilla ja matkoillakin tulee tissuteltua, pelin jälkeen tulee pari bissee imettyä ja saunakaljat on must, mutta en mä joka päivä imuuta hiivalientä sen verran terveydestäni pidän huolta ja perheen hyvinvoinnista sekä yleisestä viihtyvyydestä. Edustan kai kuitenkin sitä yleistä osaa väestöstä, en tee mitä lystää ja otan muutkin, mm. perheen huomioon, mutta en ole absolutistikaan. Kirjoituksesi oli hyvä osoitus siitä että viina on viisasten juoma, minne sä järkes olet hukannut??
Sitähän minäkin olen tässä koittanut noille saarnaajille selittää, mutta ei. Nyt olen viimeksi juonut olutta sunnuntaina(6 ploa), ja sen jälkeen en yhtään. Minä otan silloin kun haluan, ja juuri niin paljon kuin haluan. Voin juoda 2 kaljaa, tai mäyräkoirallisen. En kuitenkaan viikolla. Viikolla voin joskus ottaa 2-4 kaljaa, jos tulee joku hyvä futis- tai lätkämatsi. Mutta ei sekään ole mikään pakollinen. Ja jos otan, joidenkin mielestä olen alkoholisti joka tuhoaa perheensä ja itsensä. En voi hyväksyä sitä että toiset ihmiset pystyvät tuomitsemaan toisten alkoholin käytön tyystin, välittämättä heidän mielipiteistään. "se koira älähtää johon kalikka kalahtaa", sanoi tuolla joku vitun viisas. Naurettavaa lähestulkoon.
Miksi normaalit alkoholinkäyttäjät selittää ja selittää täällä alkoholinkäyttöään?? Herää epäily ettei vain olisi pientä huonoa omaatuntoa kuitenkin? Minäkin juon juhlissa ja monenlaisissa tilaisuuksissa ja olen samaa mieltä, että häät ilman tarjoilua on kamalia jne. Mutta kotona jatkuvasti tissuttelevat miehet pilaavat kodin hengen ja aiheuttavat lapsilleen tietämättään häpeää ja loppuelämään jääviä haavoja. Eikä sitä tiedä kuin ne ihmiset joiden kotona on ongelma ollut. Muut viisaat viisastelee mitä tykkää. Turha se on syytellä naisia ymmärtämättömiksi raivoraittiiksi nalkuttajiksi. Toivottavasti teidän vaimonne nauttivat tissuttelustanne!
Jonkin ajan kuluttua ei ole perhettä, minkä riesana tissuttelisi. Alkoholistit jäävät useimmiten yksin viinapullojensa kanssa.
ni sammuu nopeemmin.tänäpäivänä naiset elää ns sinkkumaailmas vaikka ovat naimisis.äijä on aina vääräs,muija on pääsääntösesti rääpiny suullansa äijän elämän täysin rikki.sitte ollaan pyhäkoululaisia miks äijä juo,nii miks,se on ämmille elämän tapa valittaa kun on niin kauheen huonosti,mies joi kaljan,voi kauheeta.
Kannattaa ottaa yhteyttä johonkin et jaksat ite. Kotijuopot on pahimpia ja ne on huonoja esimerkkiä lapsillekkin. Ota ero ennenkuin on liian myöhästä,jos sun mies juo joka päivä se ei ole normaalia. Juoppo mikä juoppo. Jos ukkos ei tajuu että sillä on juoppous,kerää kimpsut ja kampsut ja muuta lasten kans muualle niin saat normaalin elämän, Sulla on vain yksi elämä,sitä ei kannata uhrata kattomalla ukon kaljoittelua.
Mun ukkokin alkas ensin yhdellä kaljalla mut kuoli lopulta viinaan. Jos sun perhe kärsii niin ota ja lähde lasten kans pois.
Ja nyt kirjoittaa mies, joka tietää mitä juominen on. Vaimoni on erittäin ymmärtäväinen nainen, joka vuosia nalkutti juomisestani, kunnes eräänä päivänä lopetti valittamisen. Ei sanakaan juomisestani. Jatkoin ryyppäämistä vielä kuukausia, kunnes aloin itsekin miettimään, onko tässä mitään järkeä. Kukaan ei painostanut. Itse hakeuduin hoitoon ja nyt olen ollut 14 vuotta juomatta. Ainakin minulla tärkein asia oli huomata, ei ole enää mukava juoda, ei ole kenelläkään muullakaan kivaa, kun isä juo.
Kiitos asiallisesta viestistä. MIkä sai sut "heräämään". Mä en ole enää pariin vuoteen jaksanu mainita asiasta enkä ottaa edes puheeksi,niin kyllästynyt ja väsynyt olen,yrittänyt vaan tehdä parhaani lasten takia,piilotellu kaljapulloja ja lakannut pyytämästä vieraita.Nyt vaan tuntuu etten enää jaksa kaikkea. Sen mielestä juominen on normaalia äijäelämää,kaikki on kondiksessa kun käy töissä,on vielä ajokortti,maksaa laskut eikä hakkaa akkaansa. En edes tiedä onko tunne sitä kohtaan enäö sääliä vai rakkautta. Luulen että rakastan ja haluaisin jatkaa sen kanssa jos vain kaljaralli loppuis,mutta turha kai on enää odottaa,vai?
Luulen vaimoni kokeneen juuri kaiken tuon. Kaljapullojen piilottelua hän ei koskaan tehnyt, samoin kutsui vieraita ihan mormaalisti ja antoi minun kärsiä ja selitellä. Ei nimittäin ole kauhean mukava yrittää krapulassa keskustella esim anopin kanssa tai lasten kavereiden kanssa. Tärkein asia raitistumissa on itse huomata, ettei sovi sellaisena perhe-elämään. On haettava muutosta ja se on miehen tehtävä.
Mielenkiinnolla seuraan tätä ketjua. Vastauksesi herätti erään kysymyksen mielessäni, ehkä ketjunaloittajakin sitä tarkoitti, eli mikä on se mikä saa hakemaan juuri sen juovan osapuolen sitä muutosta jos hän ei koe juomisensa olevan ongelma? Mikä oli se sinun hetkesi, mikä sai ahaa -ajatuksen syntymään? Ja voiko läheinen, omainen tai joku ulkopuolinen jotenkin auttaa tuon ajatuksen syntyä?
Se tulee omasta päästä. Juomista on jatkunut vuosia. On tehty kännissä samat jutut liian monta kertaa, hyviä juttuja liian vähän ja huonoja liian paljon. Kyllästyminen, halu muuttua, ylpeys todistaa itselle, että kyllä minä pystyn lopettamaan, minä näytän ja voitan ongelmat. Jokainen raitis päivä vahvistaa käsitystä oikeasta päätöksestä
AA tai Al-anon ovat tahoja joissei syyllistetä eikä kukaan yritä väittää sun tai miehes olevan väärässä tai oikeassa vaan jokainen saa tulla ja olla sellainen kuin on. Älä lannistu, ota meihin yhteyttä.
vaikka jois 12 päkin joka ehtoo ei se juoppo ole,se rentoutuu.kokosuomen tarttis mennä aa kerhoo jos asia noin synkkä olis.ohan niitä paljon pahempiakin paheita kuin muutama kalja.naisilla vaan kuuluu elämän tapaan valittaa kaikesta turhasta,vähintään kerran kuus,on ne hilloviikot ja nuppi sekasin,ei se naisen syy ole,luojan luomaa.
Olen jo aikuinen perheellinen nainen,mutta lapsuuteni kodissa oli kotona tissutteleva isä. Kauan aikaa ja joskus vieläkin olen katkera äidille ettei ottanut eroa tai edes muutettu erilleen isästä. Isä ei ollut väkivaltainen, eikä ilkeä mutta poissaoleva vaikka oli läsnä, oli kiltti mutta muistamaton. Häpesin isää joka ei tissutellessa osannut käyttäytyä ja puhui mitä sattui. Vaikka isä ei ollut väkivaltainen, niin tissuttelu hallitsi koko meidän elämää, näin lyhyessä kirjoituksessa sitä on vaikea kuvata ja vain samanlaisessa perheessä kasvanut lapsi tietää mitä tarkoitan.
Minulla on onni ja oma mieheni juo vain silloin tällöin juhla- tai erikoistilanteissa, minä myös. Mutta kaupan kassajonossakin kaljalta haiseva mies (tai nainen) saa lapsuudenaikaisen ikävän tunteen nousemaan pintaan. Vanhempien tulisi miettiä asioita myös lasten kannalta, lapsi ei moiti vanhempiaan eikä osaa vaatia parempaa. Kannattaa äitiliini miettiä asioita myös lasten kannalta, onko lasten kannalta parempi pitää perhe pystyssä vai antaa lapsille mahdollisuus normaaliin kasvuympäristöön.
Yksinhuoltajan lapsena kasvaminen ei ole normaali kasvuympäristö. Täällä kirjoittaa paljon naisia, joiden mielestä eroaminen on helpoin ratkaisu. Oikea ratkaisu on saada mies vähentämään juomistaan, jopa lopettamaan, siitä on kyllä esimerkkejä. Lapset tarvitsevat isää. Pelkkä äiti ei riitä, oli sitten äidin juominen kuinka hyvin hallinnassa tahansa. Lapsella on oikeus myös isään, on myös esimerkkejä katkerista yksinhuoltaja äidin kanssa kasvaneista lapsista.
Varsinkin pojille yksinhuoltajaäidin kanssa varttuminen tuo pysyviä ongelmia. Tästä on lukuisia esimerkkejä. Isän malli on korvaamaton, vaikka sitten vähän huonommankin.
Yksinhuoltaäitien pojista tulee useimmiten homoja. On muuten tutkittua tietoa. Jää vissiin se miehen läheisyyden tavoittelu jotenkin liiankin kanssa päälle.
Tässäpä luettavaa noille tissutteleville isille, heidänhän ei tarvitse perhettä ajatella juodessaan mutta vaimon pitäisi kestä miehen juominen että lapset voisivat elää iskän ja äiskän kanssa. Voi luoja mitä tyhmyyksiä. Olen samaa mieltä että ensimmäinen ratkaisu olisi juomisen vähentäminen tai lopettaminen, mutta kun nämä "kunnon" perheenisit ovat sitä mieltä ettei juominen ole ongelma, vaimo vaan turhia nalkuttaa ....
sieltä sua osataan neuvoa ja opastaa. On muuten maan parhaita a-klinikoita. Kokemusta on monelta vuodelta ja raittiiksi tulin loppu viimein.
Mutta kaikki lähtee siitä, että mikäli miehesi itse ehdottomasti HALUAA muutosta tilanteeseen ja haluaa sitoutua muutokseen. Mikäli ei halua, on sinun pohdittava haluatko sinä muutosta omaan elämääsi ja mitä kyseiset keinot voisivat olla ja haluatko itse sitoutua muutokseen. Et kuitenkaan voi elää toisen puolesta tai kokonaan toisen ehdoilla. Voit myös tarvita itse apua oman prosessisi työstämiseen, esim. ammattiterapeutin tai muun ammatillisen auttajan kanssa. Etenkin silloin jos haluat irrottaa itsesi ja lapsenne alkoholin vaikutuspiiristä - vaikkakin vain akuutissa vaiheessa ensitoipumisen ajaksi. Varmaa on, että alkoholia runsaasti käyttävä ympäristö ei ole tasapainoinen kasvuympäristö, vaikka vanhempi ongelmastaan huolimatta rakastaakin lastaan. Kyky nähdä tilanne ulkopuolelta ja toisen asemasta puuttuu kokonaan, silloin kun ongelma on akuutti ja rakkaus jää herkästi riippuvuuden kanssa toiseksi, silloin kun valintoja joudutaan tekemään. Usein jossain vaiheessa syyllisyys ja katkeruus nousevat pintaan ja usein astuu kuvioon silloin myös voiman käyttö, joko henkisen tai fyysisen voimankäytön muodossa. Kyseessä on sairaudenkaltainen tila, jossa henkilö itse ei ohjaa elämäänsä, vaan antaa ikään kuin virran viedä. Virrasta on itse uitava pois ja valinta on tehtävä myös itse. Kukaan muu kuin asianomainen itse ei sitä voi tehdä. On myös varsin surullista lukea suomalaista menttaliteettia alkoholin parantavasta vaikutuksesta, vähättelevään sävyyn. Johtuuko siis alkoholin terveysvaikutuksista se, että suomalaiset ovat bruttokansantuotteeseen nähden lähes maailman sairain kansa? Jos juominen auttaisi edes johonkin, niin olisimme tervein kansa koko universumissa. Silloin kun itse on ongelman silmässä, sitä on yleensä mahdoton nähdä tai myöntää. Vähättely, kieltäminen ja sormella osoittelu jää usein ainoaksi vaihtoehdoksi käsitellä omia riittämättömyyden ja keskeneräisyyden tunteitaan. Jokainen tekee itse omat päätöksensä ja vastaa niiden seurausksista. Näin aikuisten tulisi toimia, mutta harvat sitä enää osaavat. Ei tässä ole kysymys pelkästään laskujen maksamisesta ja työssä käymisestä. Miksi isä ei menisi lastensa kanssa puistoon leikkimään selvin päin, silloin kun haluaa rentoutua? Onko siis myrkyllisen keskushermostoa lamauttavan kemikaalin nauttiminen ensisijainen keino panostaa omaan jaksamiseen ja ilon tuottamiseen elämäänsä, tuottaen samalla surua rakkailleen?
Tämä sitoutuminen, minkä mainitsit viestisi alussa useaan kertaan, on mielestäni vähän liioittelua. Olen itse lopettanut juomisen (ilman A-klinikkaa) ja itselläni on kyllä kyse vain päätöksestä ja oikeasta ratkaisusta, joihin uskon joka päivä enemmän. Ei sitoutumista, ei pakottamista. Aivan omasta vapaasta tahdosta 14 vuotta raittiina.
A-klinikka ei tosiaankaan sovi kaikille. Olen lopettanut juomisen ja käyn keskustelemassa työpaikkani erikoissairaanhoitajan kanssa, hänen vastuullaan ovat perhe- ja päihdeongelmat.
olen katsonut heitä pitkään paheksuvasti.myös karkkeja ja lihaa eri muodois ihmiset suuhunsa laittavat hyi.kunnon ituruoka pitää ajatukset näistä hirveistä paheista pois.syökää ituja,kiitos.
Moi! Tule miehesi kanssa käymään vaikka viikonloppuna kokouksessamme, autamme varmasti miehesi paremmalle tielle.
Siunausta.
mitä väsyneelle äitiliinille nyt kuuluu?