Moi
Olen usein ihmetellyt vuosien aikana,kun olen pessyt autoa seuraavaa asiaa.
Olen omistanut monia eri merkkisiä ja eri maissa valmistettuja kulkunevoja ja olen aina huomannut saman asian. Aina kun olen omistanut välillä taas japanilaismerkkisen auton (en tällä hetkellä)
niin joka kerta kun pesen japsiautoa,pelti ropisee aivan erilailla kuin muun maalaisia pestäessä.
Kun esim autoa suihkuttaa niin ropina on paljon kovaäänisenpää kuin esim pestäessä vaikaa Volvoa.
Voiko pelti todellakin olla niin paljon ohuempaa tai muuta vastaavaa, että se saa erilaisen äänen aikaan (ääni kuulostaa siltä, että pelli olisi ohuempaa)
Joo tämä juttu vaikuttaa vitsiltä mutta sitä se ei ole.
Kokeile vaikka itse pese japsia tai muunmaalaista.
Japsiauton pellit ropisee
pestäessä
60
8813
Vastaukset
- Srong!
Tätä me esim. Audi kuskit on yritetty selittää näille kaukoidän miehille!
- entinen audisti
ruostuu se saksalainenkin. saksalaisten laatu on tullu alas kuin lehmän häntä.
- aikaan
entinen audisti kirjoitti:
ruostuu se saksalainenkin. saksalaisten laatu on tullu alas kuin lehmän häntä.
kun japsit nostavat laatuaan kovaa vauhtia...
- LippalakkiPappa
Onhan se selvää että japseissa käytetty suurlujuusteräs kovempana materiaalina antaa "timakamman" äänen kuin eurooppalaisissa käytetty heikkolaatuinen patarautainen pehmeä läkkipelti. Suihkutapas, tai vaikka napauta sormilla, kokeeksi ensin rosterilevyä ja sitten mustaa ruostuvaa Fe37-levyä. Ääni on erilainen. Rosteri "ropisee", räkärauta "lätisee".
-Pappa, itsekin terästä ja pöksyt ruosteessa- - Srongest
LippalakkiPappa kirjoitti:
Onhan se selvää että japseissa käytetty suurlujuusteräs kovempana materiaalina antaa "timakamman" äänen kuin eurooppalaisissa käytetty heikkolaatuinen patarautainen pehmeä läkkipelti. Suihkutapas, tai vaikka napauta sormilla, kokeeksi ensin rosterilevyä ja sitten mustaa ruostuvaa Fe37-levyä. Ääni on erilainen. Rosteri "ropisee", räkärauta "lätisee".
-Pappa, itsekin terästä ja pöksyt ruosteessa-Meeppä nojaan siihen japsin kylkeen,iso lommo jää! ja sun suurlujuus teräs tuntuu olevan ruosteherkkää 2 vuoden jälkeen jo,ei dkv:ssä tarvi vielä jännittää ruostepilkkuja ensimmäisen talven jälkeen?? Tämä sun on pakko tunnustaa!
- hateli
entinen audisti kirjoitti:
ruostuu se saksalainenkin. saksalaisten laatu on tullu alas kuin lehmän häntä.
http://www.finikor.fi/Kuva-galleria.pbs
Siinä muutama esimerkki - esimerkkjä
hateli kirjoitti:
http://www.finikor.fi/Kuva-galleria.pbs
Siinä muutama esimerkkiEnnen kuin lähti edes kuvaa rullaamaan alaspäin, niin näkösällä oli Audi, VW ja Ford..."eihän ne ruostu".
- LippalakkiPappa
Srongest kirjoitti:
Meeppä nojaan siihen japsin kylkeen,iso lommo jää! ja sun suurlujuus teräs tuntuu olevan ruosteherkkää 2 vuoden jälkeen jo,ei dkv:ssä tarvi vielä jännittää ruostepilkkuja ensimmäisen talven jälkeen?? Tämä sun on pakko tunnustaa!
Pohditaanpas mistä se sellainen "suurlujuus" oikein mahtaa tulla?
No seostuksesta. Mitä enemmän seostetaan, eli raudan sekaan pannaan muuta metallia, sitä lujempaa siitä tulee ja sen huonommin se ruostuu. Siksi kun se muu metalli, kuten nikkeli ja molybdeeni, eivät ole ruostuvia metalleja.
No entä ohuus: Minkäs takia tällaisia suurlujuusmetalleja sitten käytetään. Siksikö että rakenteista saadaan entistäkin paksumpia? Vai että kuulostaisi mukavammalta mainoslehdykässä?
No ei vaan siksi että niistä saadaan entistä kevyempiä mutta lujempia.
-Pappa, Suomen staalin- - Rost fri!
esimerkkjä kirjoitti:
Ennen kuin lähti edes kuvaa rullaamaan alaspäin, niin näkösällä oli Audi, VW ja Ford..."eihän ne ruostu".
Se voi olla parempi ettet rullaa sitten sivuja alaspäin! voi mielikuvat särkyä? Katsoppa puolueettomat ruoste vertailut,kyllä siellä vähiten ruostuneena komeilee AUDI jo -86 vuodesta lähtien. Kyllä kaikki autotehtaat käyttävät suurlujuus teräksiä! jotkut japsit vain valitettavasti ohuempia,käyppä välillä kerään niitä mainos kirjoja sieltä Audi liikkeestä????
- jere
LippalakkiPappa kirjoitti:
Pohditaanpas mistä se sellainen "suurlujuus" oikein mahtaa tulla?
No seostuksesta. Mitä enemmän seostetaan, eli raudan sekaan pannaan muuta metallia, sitä lujempaa siitä tulee ja sen huonommin se ruostuu. Siksi kun se muu metalli, kuten nikkeli ja molybdeeni, eivät ole ruostuvia metalleja.
No entä ohuus: Minkäs takia tällaisia suurlujuusmetalleja sitten käytetään. Siksikö että rakenteista saadaan entistäkin paksumpia? Vai että kuulostaisi mukavammalta mainoslehdykässä?
No ei vaan siksi että niistä saadaan entistä kevyempiä mutta lujempia.
-Pappa, Suomen staalin-Vai että suurlujuusterästä auton pelleissä? Hohhohhoh...
Mitäs mahdollista hyötyä siitä olisi? Koripellit eivät ole tarkoitettu kolareilta suojaamiseen. Jäykät materiaalit tosin heikentäisivät jalankulkijaturvallisuutta. Se EI ole yhdenkään autotehtaan tarkoitus.
Tiedätkös mitä suurlujuusteräs maksaa normipeltiin verrattuna? PALJON!
Joten, miksi kuvittelet autotehtaan käyttävän sellaista materiaalia jolla ei saavuteta kohteessa mitään etuja mutta nostetaan valtavasti valmistuskustannuksia?
Jos et ole huomannut niin japsiautot ovat edelleen "paperia" Tosin runkorakenteet jossa teräksen laadulla on oikeasti merkitystä kolareissa jne. ovat niissäkin nykyisin erittäin lujia. Pelleillä ei ole kolarin kannalta mitään väliä. - ei luuloa
jere kirjoitti:
Vai että suurlujuusterästä auton pelleissä? Hohhohhoh...
Mitäs mahdollista hyötyä siitä olisi? Koripellit eivät ole tarkoitettu kolareilta suojaamiseen. Jäykät materiaalit tosin heikentäisivät jalankulkijaturvallisuutta. Se EI ole yhdenkään autotehtaan tarkoitus.
Tiedätkös mitä suurlujuusteräs maksaa normipeltiin verrattuna? PALJON!
Joten, miksi kuvittelet autotehtaan käyttävän sellaista materiaalia jolla ei saavuteta kohteessa mitään etuja mutta nostetaan valtavasti valmistuskustannuksia?
Jos et ole huomannut niin japsiautot ovat edelleen "paperia" Tosin runkorakenteet jossa teräksen laadulla on oikeasti merkitystä kolareissa jne. ovat niissäkin nykyisin erittäin lujia. Pelleillä ei ole kolarin kannalta mitään väliä.Vanhan avensikseni ruosteenhoitokirjasessa lukee, että alustan pellit kaikki ovat suurlujuusterästä. Kustannusmielessä tämä ei ole suuri ongelma (laatuja on useita), älä ainakaan sotke hintaa rosteriin tai vertaa hintaa pienten erien hintoihin.
Laadukkaissa eurooppalaisissakin käytetään alustassa suurlujuusterästä. Ympäristömielessä tämä lienee myös mielekkäämpi ratkaisu verrattuna paksuun galvanointiin ja massaan, mutta ruostumismielessä huonosti toteutettuna tulos voi olla surkea (uudet mersut).
Rosteria sen sijaan on mm. Avensiksen pakoputki, joka pitäisikin olla ainoa materiaali mistä pakoputkia saisi tehdä. - taas kerran
ei luuloa kirjoitti:
Vanhan avensikseni ruosteenhoitokirjasessa lukee, että alustan pellit kaikki ovat suurlujuusterästä. Kustannusmielessä tämä ei ole suuri ongelma (laatuja on useita), älä ainakaan sotke hintaa rosteriin tai vertaa hintaa pienten erien hintoihin.
Laadukkaissa eurooppalaisissakin käytetään alustassa suurlujuusterästä. Ympäristömielessä tämä lienee myös mielekkäämpi ratkaisu verrattuna paksuun galvanointiin ja massaan, mutta ruostumismielessä huonosti toteutettuna tulos voi olla surkea (uudet mersut).
Rosteria sen sijaan on mm. Avensiksen pakoputki, joka pitäisikin olla ainoa materiaali mistä pakoputkia saisi tehdä.Avensiksen alustassa ei käytetä suurlujuusterästä kuten ei myöskään missään normaalissa eurooppalaisessakaan sarjatuotantoautossa. Ei pidä uskoa ihan kaikkea mitä ruosteenhoitokirjasessa sanotaan. Verrattuna pintapelteihin teräs saattaa olla lujempaa, mutta ei ole varsinaista suurlujuusterästä. Suurlujuusteräs on kallista ostettuna erittäin suurissakin erissä.
"Ympäristömielessä tämä lienee myös mielekkäämpi ratkaisu verrattuna paksuun galvanointiin ja massaan, mutta ruostumismielessä huonosti toteutettuna tulos voi olla surkea (uudet mersut). " Oi voi. Luuleeko joku oikeasti, että sitä "suurlujuusterästä" käytetään paksun galvanoinnin sijasta? Kyllä pitäisi peruskoulussakin jotain opettaa. - TC-94
taas kerran kirjoitti:
Avensiksen alustassa ei käytetä suurlujuusterästä kuten ei myöskään missään normaalissa eurooppalaisessakaan sarjatuotantoautossa. Ei pidä uskoa ihan kaikkea mitä ruosteenhoitokirjasessa sanotaan. Verrattuna pintapelteihin teräs saattaa olla lujempaa, mutta ei ole varsinaista suurlujuusterästä. Suurlujuusteräs on kallista ostettuna erittäin suurissakin erissä.
"Ympäristömielessä tämä lienee myös mielekkäämpi ratkaisu verrattuna paksuun galvanointiin ja massaan, mutta ruostumismielessä huonosti toteutettuna tulos voi olla surkea (uudet mersut). " Oi voi. Luuleeko joku oikeasti, että sitä "suurlujuusterästä" käytetään paksun galvanoinnin sijasta? Kyllä pitäisi peruskoulussakin jotain opettaa.Mikä on suurlujuusteräksisen pellin myötöraja.
En tiedä kovin paljoa auton valmistuksesta, mutta jos myötöraja on kovin korkea, menee taivuttaminen ja muu muokkaaminen vaikeaksi. Esim. S235 on jonkin verran helpompaa taivuttaa kuin S355. - ei luuloa
taas kerran kirjoitti:
Avensiksen alustassa ei käytetä suurlujuusterästä kuten ei myöskään missään normaalissa eurooppalaisessakaan sarjatuotantoautossa. Ei pidä uskoa ihan kaikkea mitä ruosteenhoitokirjasessa sanotaan. Verrattuna pintapelteihin teräs saattaa olla lujempaa, mutta ei ole varsinaista suurlujuusterästä. Suurlujuusteräs on kallista ostettuna erittäin suurissakin erissä.
"Ympäristömielessä tämä lienee myös mielekkäämpi ratkaisu verrattuna paksuun galvanointiin ja massaan, mutta ruostumismielessä huonosti toteutettuna tulos voi olla surkea (uudet mersut). " Oi voi. Luuleeko joku oikeasti, että sitä "suurlujuusterästä" käytetään paksun galvanoinnin sijasta? Kyllä pitäisi peruskoulussakin jotain opettaa.Suurlujuusteräksen nimellä olevaa tavaraa käytetään autojen rakenteisiin, jopa ohutlevyosiinkin nykyisin(kokeile vaikka huviksesi googlen hakua).
Uskoakseni myöskään manuaaleihin ja esitteisiin ei saa laittaa tarkoituksellisesti virheellistä tietoa.
Paremman tavaran käyttö on alkanut runkopalkeista kolariturvallisuuden takia.
Jo pieni hiilen määrän vähentäminen ja metalliseokset estävät korroosiota, olkoon nimenä teräkselle sitten mikä tahansa.
Silloin voidaan valita hieman ohuempi galvanointi ja vähentää massausta. Joka tapauksessa lopputulos esim. Avensiksessa on, että erittäin rimpulan näköinen alusta kestääkin ruostetta kohtuullisesti, mutta surkeitakin toteutuksia alalta löytyy (Mazda & mersu). - pidetään
TC-94 kirjoitti:
Mikä on suurlujuusteräksisen pellin myötöraja.
En tiedä kovin paljoa auton valmistuksesta, mutta jos myötöraja on kovin korkea, menee taivuttaminen ja muu muokkaaminen vaikeaksi. Esim. S235 on jonkin verran helpompaa taivuttaa kuin S355.500 MPa. Henkilöautojen pintapelleissä tai "alustan" pelleissä ei käytetä suurlujuusteräksiä. Niitä löytyy esim. ovien kolarijäykisteistä ja pilareista.
Virheellisesti S355:ttä ja vastaavia (myötöraja 355 MPa) teräksiä kutsutaan suurlujuusteräksiksi joskus. Kyseessähän on aivan normaali rakenneteräs. Henkilöautojen pellit ovat nykyisin tyypillisesti luokkaa S235-S355 vahvuudeltaan.
- räbinä
Ropinoista ja rapinoista en tiedä. Mutta sen tiedän, että edellisen uutena ostetun japsiauton maalipinta oli eri tasolla kuin nykyisen uutena ostetun eurooppalaisen premium-auton (molemmat ostettu siis reilusti 2000-luvun puolella).
Valitettavasti ero vaan on toisin päin kuin olin uskonut. Japsiauton pinta kesti pitoajan eli melkein neljä vuotta roisin puoleista käyttöä (vahasin vain pari kertaa, auto oli usein p...kainen kuin faan pitkät ajat) täysin siistinä. Nykyinen ns. premium-maalipinta sen sijaan naarmuuntuu käsiin, jo lumiharja raapii skraadeja pintaan, valoa vasten katsottaessa maalipinta on appelsiini, auto ollut käytössä puoli vuotta ja jo nyt pelti kiiltää kiven iskemissä.
Että sellaista premiumia, alkaa pelottaa että osuiko käsi kakkaan. Jos tämä meno jatkuu muillakin osa-alueilla, seuraava auto taitaakin olla taas japanilaista alkuperää. - sulle
Kyllähän pellin paksuudessa on eroja. Tosin ei pidä verrata 70-luvun Volvoa ja 2000-luvun mitä-tahansa-autoa.
Onneksi on kuitenkin nähty, että ei se pellin paksuus, vaan sen jäykkyys. Nykyään osataan tehdä lujia ja jäykkiä rakenteita, jotka ovat silti kevyitä ja ohuita. Onhan se törmäystesteissä ja tuoreimmissa ruostumistutkimuskissa nähty.
Ja kuten eräs tuossa kirjoitti, maalipinta kestää usein paremmin kuin euroautoissa, poikkeuksia toki löytyy.- Pekka.
Teräksen paksuuden lisäksi teräksen laatu vaikuttaa syntyvään ääneen. Suurlujuus-, hienorae- ja voimakkaasti muokkauslujitetut teräkset poikkeavat huomattavasti perusteräksestä "ääneltään" rasitettuina. Vähemmän joustavan (lujemman) teräksen ääni on "kimakampi".
- Heikki
Pekka. kirjoitti:
Teräksen paksuuden lisäksi teräksen laatu vaikuttaa syntyvään ääneen. Suurlujuus-, hienorae- ja voimakkaasti muokkauslujitetut teräkset poikkeavat huomattavasti perusteräksestä "ääneltään" rasitettuina. Vähemmän joustavan (lujemman) teräksen ääni on "kimakampi".
oli selityksesi. Kaikkien teräslaatujen kimmokerroin on 215 000 N/mm2. Erot tulevat vasta myötölujuudessa ja nekin ovat euroautoissa selvästi paremmat. Ei kannata kirjoittaa paskaa kun et tiedä.
- juise
Mitä tojoista on kokemusta niin ohuet on pellit ei kestä kovin nojailla.., ja maalipinta heikoin mitä itsellä on tullut vastaan, uudehkoissakin avensiksissa on konepelit rokoilla.., tuntuu että jos alle 10cm päästä ohi kävelee niin naarmu tulee...
- Pekka.
Heikki kirjoitti:
oli selityksesi. Kaikkien teräslaatujen kimmokerroin on 215 000 N/mm2. Erot tulevat vasta myötölujuudessa ja nekin ovat euroautoissa selvästi paremmat. Ei kannata kirjoittaa paskaa kun et tiedä.
Älä nyt sotke kimmokerrointa tähän! Sitäpaitsi kaikkien teräslaatujen kimmokerroin EI edes ole sama. Yleisesti käytetään laskemisessa likiarvoa 210 GPa (ferriittinen teräs), mutta todellisuudessa E:n arvo vaihtelee välillä 210 - 200 GPa (ja valuraudoilla 100 - 185 GPa).
Edelleenkin äänen nopeus vaihtelee eri teräslaaduissa, riippuen pääasiassa kovuudesta. => Lujemmat teräkset ovat pääasiallisesti myös kovempia. Jos olisit joskus tehnyt esim. ultraäänimittauksia huomaisit tämän vaikutuksen. - Keiska
...laittaa paksummalti. Näinhän se on vaatteidenkin kanssa. Untuvatakki vastaa puolta tusinaa ulsteria ja palsaa. Ei kai se mikään riemun aihe ole kalliilla bensalla ajeluttaa ympäriinsä hirveää kasaa paksua läkkipeltiä. Viisas ajeluttaa vähemmän mutta parempaa ja lujempaa peltiä.
- Heikki
että japanilaisten autojen pelti on ohutta. Eurooppalaisten autojen pelti on korkealuokkaisempaa, mutta niiden suurempi myötölujuus ei vaikuta "ropisemiseen". Kimmokertoin on sama (215 000 N/mm2) kuin japanilaisten autojen vaikka niiden peltien laatu on huonompaa.
- Pörje
Ensinnäkin eri teräslaatujen kimmomoduuleissakin on eroja, lisäksi äänen etenemisnopeus aineessa poikkeaa eri laatujen välillä.
Erot ovat kuitenkin niin marginaalisia että niillä ei käytännossä ole juurikaan merkitystä, eikä vaikutusta ropinaan.
Missään autoissa, edes eurooppalaisissa, ei pintapelleissä käytetä erikois- tai suurlujuusteräksiä, ja japanilaiset, kuten muutkin valmistajat, käyttävät osin samojen tuottajien tavaraa, joka laadultaan ja hinnaltaan kuuluu sinne alimpaan kastiin, joten se ei selitä ropinan eroja.
Suurin ero ropinaääneen tulee rakenteesta (pokkaukset, taivutukset ja tuennat) ja pintakäsittelystä tai mahdollisesta eristyksestä, esim. vahauksen käyttö ruosteenestona vaimentaa tehokkaasti ääntä/värähtelyä, kuten isompiin pintoihin sisäpuolelle liimatut massa/eristepalat, ja tietysti pellin paksuudella on oma vaikutuksensa joskin vähäisempi.(en ota kantaa, minkämaalaisissa autoissa on pintapelti minkäkin paksuista, mutta kukaan ei nykyään laita paksumpaa, kuin käytön kannalta on välttämätöntä.)
Yleensä halvemmissa autoissa asiaan ei kiinnitetä kustannussyistä niin suurta huomiota kuin kalliimmissa joissa sisämelun takia pyritään absorboimaan kaikki korista aiheutuvat värinä-äänet, ne nimittäin kantautuvat sisään myös ajaessa, eikä ainoastaan vettä ruiskuttaessa. - Heikki
Pörje kirjoitti:
Ensinnäkin eri teräslaatujen kimmomoduuleissakin on eroja, lisäksi äänen etenemisnopeus aineessa poikkeaa eri laatujen välillä.
Erot ovat kuitenkin niin marginaalisia että niillä ei käytännossä ole juurikaan merkitystä, eikä vaikutusta ropinaan.
Missään autoissa, edes eurooppalaisissa, ei pintapelleissä käytetä erikois- tai suurlujuusteräksiä, ja japanilaiset, kuten muutkin valmistajat, käyttävät osin samojen tuottajien tavaraa, joka laadultaan ja hinnaltaan kuuluu sinne alimpaan kastiin, joten se ei selitä ropinan eroja.
Suurin ero ropinaääneen tulee rakenteesta (pokkaukset, taivutukset ja tuennat) ja pintakäsittelystä tai mahdollisesta eristyksestä, esim. vahauksen käyttö ruosteenestona vaimentaa tehokkaasti ääntä/värähtelyä, kuten isompiin pintoihin sisäpuolelle liimatut massa/eristepalat, ja tietysti pellin paksuudella on oma vaikutuksensa joskin vähäisempi.(en ota kantaa, minkämaalaisissa autoissa on pintapelti minkäkin paksuista, mutta kukaan ei nykyään laita paksumpaa, kuin käytön kannalta on välttämätöntä.)
Yleensä halvemmissa autoissa asiaan ei kiinnitetä kustannussyistä niin suurta huomiota kuin kalliimmissa joissa sisämelun takia pyritään absorboimaan kaikki korista aiheutuvat värinä-äänet, ne nimittäin kantautuvat sisään myös ajaessa, eikä ainoastaan vettä ruiskuttaessa.ei todellakaan ole kimmomoduleissa eroja juurikaan eri teräslaatujen välillä. Pientä eroa on, mutta ei paljon. Sanotaan näin, että ei ole esim. taivutuksen kannalta mitään merkitystä missä se nyt olisi jostain syystä määräävässä tekijässä (tarkoitan nyt lähinnä jonkun koneen tai laitteen käyntivälyksessä jossa se se välys on yksi mitoittava tekijä. Ei ole mitään väliä onko siellä Fe 37 tai Weldox 900 sen muodonmuutoksen takia). Äänen etenemisnopeus vaikuttaa särön etenemisnopeuteen eli sama sama sattuuko se crash mikrosekunnin myöhemmin...
- tojopeelo
heikkolaatuinen maalaus ovat kyllä oikein hyvin tiedossa kaikilla autoista vähänkään tietävillä.
Tässäkin japsit menneet kauas ohi, valitettavasti. - tätä asiaa
tojopeelo kirjoitti:
heikkolaatuinen maalaus ovat kyllä oikein hyvin tiedossa kaikilla autoista vähänkään tietävillä.
Tässäkin japsit menneet kauas ohi, valitettavasti.autopeltisepiltä. Oma japanilainen autoni oiottiin kolarin jäljiltä pari kuukautta sitten ja autopeltiseppä kertoili omat näkemyksensä. Japseissa käytetty pelti on pehmeää ja helppoa oikaista. Maalikerroskin on ohut.
- ihmettä
tätä asiaa kirjoitti:
autopeltisepiltä. Oma japanilainen autoni oiottiin kolarin jäljiltä pari kuukautta sitten ja autopeltiseppä kertoili omat näkemyksensä. Japseissa käytetty pelti on pehmeää ja helppoa oikaista. Maalikerroskin on ohut.
Aloitusprovo oli että japsien pelti on vesisuihkussa ropisevaa eli kovaa ja nyt sinä väität että se onkin pehmeää. Ettekö te pellet voisi vetää vaikka yhtä köyttä ettette tekisi itsestänne kaikkien pilkan kohdetta.
- joka varmaankaan
ihmettä kirjoitti:
Aloitusprovo oli että japsien pelti on vesisuihkussa ropisevaa eli kovaa ja nyt sinä väität että se onkin pehmeää. Ettekö te pellet voisi vetää vaikka yhtä köyttä ettette tekisi itsestänne kaikkien pilkan kohdetta.
ei ollut provo epäiltiin pellin olevan ohutta joka pitää paikkansakin. Kannattaa lukea tarkemmin.
- Heikki
vielä kun tuossa ovat LippalakkiPekka ja ja Pekka. nimimerkit antaneet täysin väärää tietoa valitettavasti. Kaikkien teräksien kimmomoduli on sama 215 000 N/mm2. Jokaisella esineellä (tai vaikkapa auton osalla, esim. lokasuojalla tai konepellillä on oma ominaistaajutensa). Kun esim. sadepisara osuu auton konepeltiin, osa konepellistä tai oikeammin sanottuna sen levykentästä värisee sen omalla omalla ominaistaajuudellaan. Mitä ohuempaa pelti on sitä suuremalla taajuudella levykenttä värisee ja antaa sen äänen. Asiaa voi verrata vaikkapa kitaran kieleen, mitä ohuempi kieli on sitä kimakampi ääni on. Bassokitarassa on paksummat kielet ja ääni on matalampi. Asiaa voi jokainen kokeilla esim. metsässä puulla; heiluttakaapa esim. 5 cm paksua koivua niin, että latva heiluu mahdollisimman pienellä voimalla mahdollisimman paljon. Laskekaa aika montako kertaa latva heiluu vaikka puolessa minuutissa. Tätä kutsutaan sen puun ensimmäiseksi ominaistaajuudeksi. Kokeilkaapa samaa sitten 10 cm paksulla koivulla. Laskekaa sama juttu. Sitä paksumpaa puuta joutuu heiluttamaan paljon hitaammin. Ominaistaajuutta kuvataan Herzeillä (Hz) eli montako heilahdusta tapahtuu sekunnissa. Sitten jokaisella kappaleella on toinen ominaistaajuus jne. äärettömyyteen asti. Esim. se 5 cm paksu koivu työnnettynä sen ensimmäisellä ominaistaajuuksella taipuu sieltä juuresta ja latva seuraa mukana. Toisella ominaistaajuksella latva jää jälkeen ja puu tekee mutkan (jos asia ajatellaan 1-ulotteisesti) eli puussa on kaksi eri taipumaa eri suuntiin.
Tästä johtuu japanilaisissa autoissa oleva kovempi ääni vesisateella, pelti on ohuempaa ja värähdystaajuus on suurempi.
Tuossapa tärkeimmät. Eipä pysty LippalakkiPekka tai Pekka. kuomoamaan.
Ja nämä asiat on mulla hanskassa paremmin kuin hyvin. Että yrittäkää Lippis ja Pekka. kumota väitettä. Voin sanoa, ettei onnistu.- Pörje
.
>> " Mitä ohuempaa pelti on sitä suuremalla taajuudella levykenttä värisee ja antaa sen äänen. Asiaa voi verrata vaikkapa kitaran kieleen, mitä ohuempi kieli on sitä kimakampi ääni on.." - Heikki
Pörje kirjoitti:
.
>> " Mitä ohuempaa pelti on sitä suuremalla taajuudella levykenttä värisee ja antaa sen äänen. Asiaa voi verrata vaikkapa kitaran kieleen, mitä ohuempi kieli on sitä kimakampi ääni on.."esitin nuo asiat kansantajuisessa muodossa (ehkä). Kitaran kielen värähtelyyn vaikuttaa todellakin sen esijännitys (lisäävästi, siis jos esijännitystä lisätään, taajuus kasvaa) kuin myös sen sen kielen pituus.
Enpä ole maininnutkaan, että värähtelyn vaimennuksekseksi ainepaksuuden lisääminen olisi paras mahdollinen keino. Riippuu paljon siitä kohteesta, minkä värähtelyä halutaan vaimentaa. Esim. savupiippu.
Pintojen värähtelyt ovat mallinnettavissa FEA-menetelmellä.
Pinnan paksuus värähtelyyn merkitsee mielestäni paljon. Siis tietyssä levyrakentessä ja siitä miten se on tuettu (esim. jäykisteillä).
En ole "värähtelyjen asiantuntija" , joskus olen joitain yksinkertaisia asioita laskenut DI-koulutuksella.
Tämän aiheen opettajaksi en aio ryhtyä, kuten en minkään muunkaan.
Keskustelen mielelläni kuitenkin tästäkin asiasta kuten muustakin tekniikkaan liityvästä. Kiva vaan, että löytyy Pörjen kaltaisia muitakin asiasta kiinnostuneita. Ilmoita joku toinen palsta missä keskustellaan vaikka värähtelyistä, tämä autopalsta ei kai ole siihen paras mahdollinen.
T. Jatketaan - Pekka.
"vielä kun tuossa ovat LippalakkiPekka ja ja Pekka. nimimerkit antaneet täysin väärää tietoa valitettavasti. Kaikkien teräksien kimmomoduli on sama 215 000 N/mm2."
Tämän pystyn väitteen pystyn kumoamaan ihan milloin tahansa. Yleisesti käytetään laskemisessa likiarvoa 210 GPa (ferriittinen teräs), mutta todellisuudessa E:n arvo vaihtelee välillä 210 - 200 GPa (ja valuraudoilla 100 - 185 GPa).
"Tuossapa tärkeimmät. Eipä pysty LippalakkiPekka tai Pekka. kuomoamaan.
Ja nämä asiat on mulla hanskassa paremmin kuin hyvin. Että yrittäkää Lippis ja Pekka. kumota väitettä. Voin sanoa, ettei onnistu."
Aika noloa tuo kouhkaaminen, muistetaan se vanha sananlasku vielä: Tyhjät tynnyrit ne eniten kolisee. - LippalakkiPappa
nyt puhut seipäästä kun Pappa ja muut järkimiehet puhuu aidasta. Eihän sen plootun paksuus olekaan se tavoiteltava asia vaan sen lujuus. Paremmalla materiaalilla saadaan lujempia ja ohuempia rakenteita. Siteeraten Linnan Pohjantähteä: "Parempi naula sokeria kuin leiviskä paskaa".
- tenutaavi
Pekka. kirjoitti:
"vielä kun tuossa ovat LippalakkiPekka ja ja Pekka. nimimerkit antaneet täysin väärää tietoa valitettavasti. Kaikkien teräksien kimmomoduli on sama 215 000 N/mm2."
Tämän pystyn väitteen pystyn kumoamaan ihan milloin tahansa. Yleisesti käytetään laskemisessa likiarvoa 210 GPa (ferriittinen teräs), mutta todellisuudessa E:n arvo vaihtelee välillä 210 - 200 GPa (ja valuraudoilla 100 - 185 GPa).
"Tuossapa tärkeimmät. Eipä pysty LippalakkiPekka tai Pekka. kuomoamaan.
Ja nämä asiat on mulla hanskassa paremmin kuin hyvin. Että yrittäkää Lippis ja Pekka. kumota väitettä. Voin sanoa, ettei onnistu."
Aika noloa tuo kouhkaaminen, muistetaan se vanha sananlasku vielä: Tyhjät tynnyrit ne eniten kolisee....ilmeisestikään asioiden pukeminen ymmärrettäviksi lauseiksi. Tuosta ei kyllä saanut enää mitään tolkkua vanha Ierikkakaan.
- Peter
tenutaavi kirjoitti:
...ilmeisestikään asioiden pukeminen ymmärrettäviksi lauseiksi. Tuosta ei kyllä saanut enää mitään tolkkua vanha Ierikkakaan.
Olihan siihen ilmeisesti editoidessa jäänyt yksi -pystyn- sana liikaa, mutta muuten juuri selvemmin asiaa on vaikea esittää.
Jospa lukisit vaan huolella uudelleen, niin kyllä se voi aueta sinullekin. - Sivusta seurannut
Pekka. kirjoitti:
"vielä kun tuossa ovat LippalakkiPekka ja ja Pekka. nimimerkit antaneet täysin väärää tietoa valitettavasti. Kaikkien teräksien kimmomoduli on sama 215 000 N/mm2."
Tämän pystyn väitteen pystyn kumoamaan ihan milloin tahansa. Yleisesti käytetään laskemisessa likiarvoa 210 GPa (ferriittinen teräs), mutta todellisuudessa E:n arvo vaihtelee välillä 210 - 200 GPa (ja valuraudoilla 100 - 185 GPa).
"Tuossapa tärkeimmät. Eipä pysty LippalakkiPekka tai Pekka. kuomoamaan.
Ja nämä asiat on mulla hanskassa paremmin kuin hyvin. Että yrittäkää Lippis ja Pekka. kumota väitettä. Voin sanoa, ettei onnistu."
Aika noloa tuo kouhkaaminen, muistetaan se vanha sananlasku vielä: Tyhjät tynnyrit ne eniten kolisee.siellä kolisee eli Pekka. kun ei ymmärrä edes mistä ropina saa alkunsa.
- Pekka.
Sivusta seurannut kirjoitti:
siellä kolisee eli Pekka. kun ei ymmärrä edes mistä ropina saa alkunsa.
Jatkahan sinä vain sitä sivusta seurailua ja palaa asiaan kun on löytyy jotain sanottavaakin...
- Sivusta seuraaja
Pekka. kirjoitti:
Jatkahan sinä vain sitä sivusta seurailua ja palaa asiaan kun on löytyy jotain sanottavaakin...
Siis se pellin ropina johtuu pelkästään pellin paksuudesta auton eri kohdassa vesisuihkun osuessa siihen. Millään äänennopeudella tai teräksen kovuudella ei ole minkäänlaista vaikutus ropinaan niinkuin olet yrittänyt selittää. Ropinan laatu muuttuu kun vesisuihku lähestyy jonkun jäykisteen kohtaa (pesin tänään auton eli oli hyvä kokeilla).
- Pekka.
Sivusta seuraaja kirjoitti:
Siis se pellin ropina johtuu pelkästään pellin paksuudesta auton eri kohdassa vesisuihkun osuessa siihen. Millään äänennopeudella tai teräksen kovuudella ei ole minkäänlaista vaikutus ropinaan niinkuin olet yrittänyt selittää. Ropinan laatu muuttuu kun vesisuihku lähestyy jonkun jäykisteen kohtaa (pesin tänään auton eli oli hyvä kokeilla).
Pellin paksuudella on merkitystä kuten myös teräksen kovuudella, toisin kuin sinä yrität väittää. Ropinan laatu muuttuu myös jäykisteen kohdalla, en ole tätä kiistänytkään. Pysytään nyt vain asiassa.
- Sivusta seuraaja
Pekka. kirjoitti:
Pellin paksuudella on merkitystä kuten myös teräksen kovuudella, toisin kuin sinä yrität väittää. Ropinan laatu muuttuu myös jäykisteen kohdalla, en ole tätä kiistänytkään. Pysytään nyt vain asiassa.
ei ole minkäänlaista vaikutusta. Se katto, lokasuoja tai ovipelti värähtelee aivan samalla äänellä riipumatta pellin kovuudesta. Esitäpä jokin värähtelykaava, jossa pellin kovuus tulee esiin.
- Pekka.
Sivusta seuraaja kirjoitti:
ei ole minkäänlaista vaikutusta. Se katto, lokasuoja tai ovipelti värähtelee aivan samalla äänellä riipumatta pellin kovuudesta. Esitäpä jokin värähtelykaava, jossa pellin kovuus tulee esiin.
Materiaalin kovuus vaikuttaa kappaleen ominaisvärähtelytaajuuteen suoraan jäykkyyskertoimen k kautta.
w = (k/M)^(1/2)
(esimerkkitapaus jossa vaimennuskerroin c = 0 ja painovoima G = 0)
k:han saadaan suoraan joustokäyrän (jossa pystyakseli kuvaa jousivoimaa) kulmakertoimesta. - Sivusta seuraaja
Pekka. kirjoitti:
Materiaalin kovuus vaikuttaa kappaleen ominaisvärähtelytaajuuteen suoraan jäykkyyskertoimen k kautta.
w = (k/M)^(1/2)
(esimerkkitapaus jossa vaimennuskerroin c = 0 ja painovoima G = 0)
k:han saadaan suoraan joustokäyrän (jossa pystyakseli kuvaa jousivoimaa) kulmakertoimesta.materiaalin kovuuden ja jäykkyyden toisiinsa. Noilla henkilöautossa käytettävillä teräslaaduilla on sama jäykkyys. Olet aivan pihalla asiasta. Toivottavasti et työskentele tekniikan parissa.
- Heikki
Pekka. kirjoitti:
Materiaalin kovuus vaikuttaa kappaleen ominaisvärähtelytaajuuteen suoraan jäykkyyskertoimen k kautta.
w = (k/M)^(1/2)
(esimerkkitapaus jossa vaimennuskerroin c = 0 ja painovoima G = 0)
k:han saadaan suoraan joustokäyrän (jossa pystyakseli kuvaa jousivoimaa) kulmakertoimesta.ja terveiset ulkomailta.
" Materiaalin kovuus vaikuttaa kappaleen ominaisvärähtelytaajuuteen suoraan jäykkyyskertoimen k kautta.
"
Tuota tuota...en ole materiaalien kovuuden asiantuntija, mutta joskus koulussa noita mitattiin. Jollain timanttiterällä painettiin.
Tuolla on aikaisemmin kerrottu asiaakin, mutta tämä Pekan. lausunto on kaiken huippu. Ilmeisesti Pekka. ajaa japanilaisvalmisteisella autolla.
Mutta mutta, nyt alan ymmärtää millaisilla perustiedoilla omaavat ihmiset ostavat japanilaisen auton. Pekka. veti kyllä pohjat! - Pekka.
Heikki kirjoitti:
ja terveiset ulkomailta.
" Materiaalin kovuus vaikuttaa kappaleen ominaisvärähtelytaajuuteen suoraan jäykkyyskertoimen k kautta.
"
Tuota tuota...en ole materiaalien kovuuden asiantuntija, mutta joskus koulussa noita mitattiin. Jollain timanttiterällä painettiin.
Tuolla on aikaisemmin kerrottu asiaakin, mutta tämä Pekan. lausunto on kaiken huippu. Ilmeisesti Pekka. ajaa japanilaisvalmisteisella autolla.
Mutta mutta, nyt alan ymmärtää millaisilla perustiedoilla omaavat ihmiset ostavat japanilaisen auton. Pekka. veti kyllä pohjat!Terveiset vain ulkomaille ja kiitokset vain Heikki viestistä. Ajatusvirhe pääsi minulle tuossa kovuudessa lipsahtamaan, myönnetään :(
Tosin en tarkoittanut että jäykkyyskerroin olisi sama kuin kovuus, vaan ajattelin jostain syystä kovuuden vaikuttavan jäykkyyskertoimeen. Näinhän ei tosiaankaan ole. Jäykkyyshän vaihtelee teräksien kimmomoduuleilla välillä 210 - 200 GPa.
"Tuolla on aikaisemmin kerrottu asiaakin, mutta tämä Pekan. lausunto on kaiken huippu. Ilmeisesti Pekka. ajaa japanilaisvalmisteisella autolla.
Mutta mutta, nyt alan ymmärtää millaisilla perustiedoilla omaavat ihmiset ostavat japanilaisen auton. Pekka. veti kyllä pohjat!"
Tosiaan, käyttöautona on tällä hetkellä vanha japsiauto. Ei mikään millä tarvitsisi päteä tai hakea liikenteessä "arvostusta". Autoni valinnan pääkriteerinä ei myöskään ostohetkellä ollut koripeltien ropina-äänet. Ei siten että ropinan taajuudessa mitään minua häiritsevääkään olisi.
Mutta kuka tietää jos haluan vaikka tulevaisuudessa profiloitua autovalinnallani metroseksuaaliksi hyvät perustiedot omaavaksi sivistyneeksi playboyksi ja ostaa Audin, kuten Nykäsen Mattikin.
Jokainen saa puolestani valita autonsa niillä kriteereillä joita pitää itselle ja perheellensä tärkeinä. Olkoon se sitten vaikka koripeltien ropina-ääni autoa pestessä tahi oven sulkeutumisäänen taajuus.
- kestää
Typerää vastata typerään provoon mutta niinhän se vaan on että suuren ruostetutkimuksen mukaan
http://www.autoliitto.fi/ximg/ruoste_01062005.pdf
esim. Toyota sai arvosanan erinomainen ja sen kokonaisruostumisaste oli vain noin neljäsosa esim. BMW:n ruostumisasteesta puhumattakaan Mersusta tai Fordista.
Autojen painoja voi verrata vaikkapa Tuulilasin sivujen taulukoista jos joku ääliö vielä kuvittelee peltien paksuuksissa olevan eroja autotehtaiden välillä.- J.P.
Ei alkuviestin kirjoittaja mitään ruosteesta puhunut, vaan äänestä?
Itse en ota kantaa peltien äänieroihin, japanilaista autoa kun en koskaan ole pessyt.
Yleisesti voin kuitenkin väittää, että juuri autoon liittyvät äänet ovat melko tärkeitä tekijöitä laatuvaikutelman luomisessa. Onhan "Mersu-ovista" puhuttu jo vuosikymmenet, ja siinähän viitataan vahvasti juuri ääneen (toki myös jämäkkään tuntumaan).
Tiedän kokemuksesta että japanilaisautoissa yleisesti esim. ovet tuntuvat kovin keveiltä ja hepposilta. Saattaa hyvinkin olla että ne kuitenkin ovat toimivia ja kestäviä, mutta kovin jämäkkää fiilistä ne eivät luo. Tuollainen peltien ropina autoa pestäessä saatta luoda samantapaisen mielenyhtymän. - se!
J.P. kirjoitti:
Ei alkuviestin kirjoittaja mitään ruosteesta puhunut, vaan äänestä?
Itse en ota kantaa peltien äänieroihin, japanilaista autoa kun en koskaan ole pessyt.
Yleisesti voin kuitenkin väittää, että juuri autoon liittyvät äänet ovat melko tärkeitä tekijöitä laatuvaikutelman luomisessa. Onhan "Mersu-ovista" puhuttu jo vuosikymmenet, ja siinähän viitataan vahvasti juuri ääneen (toki myös jämäkkään tuntumaan).
Tiedän kokemuksesta että japanilaisautoissa yleisesti esim. ovet tuntuvat kovin keveiltä ja hepposilta. Saattaa hyvinkin olla että ne kuitenkin ovat toimivia ja kestäviä, mutta kovin jämäkkää fiilistä ne eivät luo. Tuollainen peltien ropina autoa pestäessä saatta luoda samantapaisen mielenyhtymän.Käy testaamassa ijhan oikeasti uutta Corollaa ja vastaavia saksalaisia. Ovien keveydessä tai peltien ropinassa ei kukaan pysty eroa huomaamaan auton alkuperämaasta riippumatta. E-Mesen oviin en lähtisi alemman keskiluokan autojen ovia kuitenkaan vertaamaan. Siinä eron huomaa.
- Jalo ukko
se! kirjoitti:
Käy testaamassa ijhan oikeasti uutta Corollaa ja vastaavia saksalaisia. Ovien keveydessä tai peltien ropinassa ei kukaan pysty eroa huomaamaan auton alkuperämaasta riippumatta. E-Mesen oviin en lähtisi alemman keskiluokan autojen ovia kuitenkaan vertaamaan. Siinä eron huomaa.
Mee nyt oikeesti paiskoon vaikka Audi A3 ovea(eikö se ole tarpeeksi pieni auto?) saat luvan mennä myös käytetyn ovea kokeileen,saat poistua naama punasena sinne tojoon ja paiskata sen jaloteräs oven niin että kaikuu koko autoliikkeen piha!!!
- monni
sellaanen asia notta mulla oli 77-vuaren iso korolla ja samanvuatinen karetti,niin korollaan joutu korjaamahan lokarin kaaret ja kynnyksehen yhren paikan.ooppelista meni uusiiks koko lattia,ovien alareunaat,kaaret,akkukotelon pohja,takasisälokasuojat,jotta ainakin ooppeli on ainaki ollu paskarautaa,samoon kuin italialaaset ja venälääset autot.p.s.korolla sai muuten kovaa kohtelua.
- koittamassa
Jalo ukko kirjoitti:
Mee nyt oikeesti paiskoon vaikka Audi A3 ovea(eikö se ole tarpeeksi pieni auto?) saat luvan mennä myös käytetyn ovea kokeileen,saat poistua naama punasena sinne tojoon ja paiskata sen jaloteräs oven niin että kaikuu koko autoliikkeen piha!!!
Eikä tosiaan vakuuttanut. Paljon saisi rahaa laittaa väliin että suostuisin uuden Corollani pikku-Audiin vaihtamaan.
- ei ollut tarjolla
koittamassa kirjoitti:
Eikä tosiaan vakuuttanut. Paljon saisi rahaa laittaa väliin että suostuisin uuden Corollani pikku-Audiin vaihtamaan.
Audin A-kolmosta mutta nelosia useampikin. Kyllä saa Toyota kehittää Corolloiden ja Avensiksien ovia vielä parikymmentä vuotta, että pääsisi edes lähellekään Audin tasoa. Muistuu mieleen vajaa kymmenen vuotta vuotta vanha juttu, kun uusi Corolla ja vanhahko Jetta ajoivat peräkolarin; kyllä, siis molemmat peruuttivat parkkipaikalla ja perät osuivat vastakkain. Corollan perä painui sisään ja korjaus maksoi yli 12.000 markkaa. Jetan konttiin ei tullut suuriakaan vammoja. Toinen takavalo piti Jettaan uusia. Opiskelijapoika ajoi vähän rutatulla Jetallaan vielä pari vuotta. Tuosta tapauksesta näki hyvin miten heppoista japanilainen autonrakennus on saksalaiseen verrattuna.
Itse ajelen ranskalaisella Pösöllä. Tuntuu tämäkin selvästi japanilaisia jämäkämmin tehdyltä.
- pointtisi siis
Huopakatto on siis mielestäsi parempi kuin teräskate, sillä huopakatolla sade ropisee vähemmän.
- samaa asiaa viä
Mukavasti tullu vastauksia, mutta tuo mainitsemasi
peltikattojuttu ei ole pointtini vaan se ääni joka tulee autoa pestäessä. Tämä ei ole mikään provo tai japsien haukkuminen vaan ihan olen ihmetelly,
että kuuleeko muutkin saman minkä minä ja onneksi vaikuttaa siltä, että en ole yksin tässä asiassa.
Tämä sama ropinapesu on tapahtunut vain ja ainoastaan japanilaisemerkkien kohdalla ja siksi se ihmetyttää suuresti
- monni
meirän 71-mallin dartti nasahti 86-malliseen eskortin kanssa yhtehen.totgesta väänty puskuri ja eskosta koko keula.
- rekkula
tiukemmat laatuteräkset ovat kovia jolloin äänikin on korkeampi.
- niin paljon ohuempaa
Se pelti on todellakin niin paljon ohuempaa, joka saa aikaan tuon erilaisen rapinamaisen äänen autoa pestäessä.
- uffetuffe
Se on kovempaa. Euroautojen melto pelti kuulostaa vetelämmältä.
- sen asian
Minkä jokainen metallimies tietää..Siihen kohtaa mihin insinöörin järki loppuu, lisätään enemmän rautaa..
- Ihmettelevä
Yhteenvetona:Ohut pelti joka tapauksessa kurjemman kuulonen/tuntonen monessakin tilanteessa! Tuskin japanilainen oiken kallista peltiä sinne lykkää jos kyseisessä maassa, auto päätyy sulattoon 10vuoden ikäisenä? Tämä on faktaa,moni autolehtikin on kirjoittanut samasta asiasta!
Ketjusta on poistettu 15 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Jussi Halla-aho huolissaan Sofia Virrasta
Jussihan on vanha vihreä. Onko tässä kyse alkukesän kiimasta, kun aidan toisella puolella oleva vihreä alkaa kiinnostama475231Sofia Virta kadonnut....onko juomassa?
Virran poissaolo eduskunnasta on herättänyt huomiota. Esimerkiksi Ilta-Sanomat kertoi aiemmin, että Virta on ollut tällä704222Julkista rahaa ei tule antaa senttiäkään yksityisille yrityksille
Julkinen raha on meidän yhteistä rahaa, ja se raha on tarkoitettu yhteiseen käyttöön, kuten esimerkiksi tuottamaan palve783746Ensin Henry Novak ja nyt sitten se Irlannin tapaus
jossa mustaihoinen afrikkalainen mieshenkilö puukottaa valkoihoista maassa makaavaa miestä useita kertoa pään alueelle.742750Tytti Tuppurainen: Suomen pakolaiskiintiö pitäisi nostaa 10 000 vuodessa
asia on faktaa, noin Tytti sanoi aiemmin. Kun taas Orpon hallitusohjelman mukaisesti Suomen pakolaiskiintiö on pudotettu1622586Halla-aho sivaltaa edustajantyöstään lintsaavaa Sofia Virtaa
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/937c74d7-f905-4466-b9b4-abd017fe5b63 Kansanedustajan on ilmoitettava poissaolosta662428Mitä tapahtui?
Mitä tapahtui keskiviikkoiltana kun oli paljon hälytysajoneuvoja ja mediheli?282345Islamovasemmistolaisuus - tälläista termiä käytetään
Termi tarkoittaa alunperin äärivasemmiston ja muslimifundamentalistien liittoa, jonka ytimessä oli antisemitismi. Isl792219- 1441793
Martina Aitolehti läpäisi Erikoisjoukot - Tilittää umpirehellisenä kuvauksista
Martina Aitolehti selvisi Erikoisjoukot koulutuksesta. Hän myös malttoi pääosin pitää mölyt mahassaan, vaikka saikin ko411578