Jaa-a

Kiihtyvyys on suhteellinen teoria, riippuu miltä
kannalta katsotaan. Saabilla tärkein kiihtyvyys
on ohituskiihtyvyys, joka on tärkeä
turvallisuuden osa-alue. Useimmilla automerkeillä
on tuo 0-100 km/h kovin tärkeä, on unohtunut
siinä samassa monta asiaa, kuten esimerkiksi
turvallisuus, käytännöllisyys jne. Aivan typerää
tulla tänne keskusteluun väittämään, että Saabin
moottorit ovat ihan tehottomia, näin ei pidä
paikkaansa.
251597
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 25

Vanhimmat

BMW:n M yksikön pomokin sanoi haastattelussa,
että BMW ei käytä turboja bensa-autoissa, koska
he eivät hallitse turbotekniikkaa tarpeeksi
hyvin. Saabilla puolestaan kaikki autot ovat
turboja ja tekniikka hallussa.

Ehkä turboviive joitakin rassaa, mutta totuushan
on että käytännön ajossa turboviiveestä ei ole
mitään haittaa. Edut ovat kumminkin selvät:
turvalliset ohitukset ja pienempi kulutus kuin
vapaasti hengittävissä koneissa.

Äänestä
  • Uusissa turbo-moottoreissa ei esiinny sitä ns.
    viivettä, vaan moottori vetää sitkeästi loppuun
    asti.

    Äänestä

  • Teme kirjoitti:

    Uusissa turbo-moottoreissa ei esiinny sitä ns.
    viivettä, vaan moottori vetää sitkeästi loppuun
    asti.

    Turboviivehän syntyy siitä, kun painat pedaalin
    pohjaan, niin menee 0,5-1s siihen, että auto
    hyökkää eteenpäin. Eli kaasupolin on hiukan
    kuminauhamainen. Jos turbopainetta on nostettu
    esim. pumppaamalla kaasupoljinta viive on
    pienempi.

    Eron huomaa helposti, jos on ajanut
    kierrosherkällä vapaastihengittävällä koneella
    (esim BMW M3), mutta pointtini olikin, että
    turboviiveenkin kanssa pärjää normaalissa ajossa
    aivan mainiosti.

    Äänestä

  • Jarkko kirjoitti:

    Turboviivehän syntyy siitä, kun painat pedaalin
    pohjaan, niin menee 0,5-1s siihen, että auto
    hyökkää eteenpäin. Eli kaasupolin on hiukan
    kuminauhamainen. Jos turbopainetta on nostettu
    esim. pumppaamalla kaasupoljinta viive on
    pienempi.

    Eron huomaa helposti, jos on ajanut
    kierrosherkällä vapaastihengittävällä koneella
    (esim BMW M3), mutta pointtini olikin, että
    turboviiveenkin kanssa pärjää normaalissa ajossa
    aivan mainiosti.

    Nykyiset turbot muuttuvine johdesiipinen, pieni
    turbon koko hyvin tehty moottorinohjaus tekee
    sen, että turbo viivettä ei ole enää juurikaan
    lainkaan. Ihmisen lapsi ei sitä ainakaan enää
    huomaa. Olen omistanut 99 turbon, 9k 2.0l turbon
    ja 9-5 Aeron sekä ajanyt paljon muita turbo
    Saabeja, niin 2.3 turbosta lähtien ei ole enää
    mitään turbo viivettä. Vm 90 2.3 turbo puhaltaa
    n. 1700 kierroksen kohdalla jo täydet väkiturbon
    paineet. 99 turbossa sen huomasi, mutta se oli
    toisaalta kiva ole autossa vähän henkeä. 9K oli
    lastutettu ja lastutuksen jälkeen tuli hiukan
    viivettä täysiin paineisiin mutta oli sekin
    kivaa... 9-5 Aero vastaa kaasuun välittömästi
    kuten ja vm -90 2,3 turbokin teki.

    Äänestä

  • 9-5 Aero kirjoitti:

    Nykyiset turbot muuttuvine johdesiipinen, pieni
    turbon koko hyvin tehty moottorinohjaus tekee
    sen, että turbo viivettä ei ole enää juurikaan
    lainkaan. Ihmisen lapsi ei sitä ainakaan enää
    huomaa. Olen omistanut 99 turbon, 9k 2.0l turbon
    ja 9-5 Aeron sekä ajanyt paljon muita turbo
    Saabeja, niin 2.3 turbosta lähtien ei ole enää
    mitään turbo viivettä. Vm 90 2.3 turbo puhaltaa
    n. 1700 kierroksen kohdalla jo täydet väkiturbon
    paineet. 99 turbossa sen huomasi, mutta se oli
    toisaalta kiva ole autossa vähän henkeä. 9K oli
    lastutettu ja lastutuksen jälkeen tuli hiukan
    viivettä täysiin paineisiin mutta oli sekin
    kivaa... 9-5 Aero vastaa kaasuun välittömästi
    kuten ja vm -90 2,3 turbokin teki.

    se ei ole enää turbo vaan se elektroninen
    kaasupoljin. Se aiheuttaa Saabilla viivettä.

    Äänestä

  • 9-5 170@240 & Aero 250 kirjoitti:

    se ei ole enää turbo vaan se elektroninen
    kaasupoljin. Se aiheuttaa Saabilla viivettä.

    Elektroninen kaasupoljin ei aiheuta itsessään
    mitään viivettä..data&sähkö liikkuu sellaista
    vauhtia että sitä on TÄYSIN mahdotonta huomata!!!
    Viive on siten jossakin muualla..Trionic
    seiskassa ja sen turbon ohjauksessa..siis
    pakokaasuahtimessa, joka on mekaaninen laite.

    Äänestä

  • Jarkko kirjoitti:

    Turboviivehän syntyy siitä, kun painat pedaalin
    pohjaan, niin menee 0,5-1s siihen, että auto
    hyökkää eteenpäin. Eli kaasupolin on hiukan
    kuminauhamainen. Jos turbopainetta on nostettu
    esim. pumppaamalla kaasupoljinta viive on
    pienempi.

    Eron huomaa helposti, jos on ajanut
    kierrosherkällä vapaastihengittävällä koneella
    (esim BMW M3), mutta pointtini olikin, että
    turboviiveenkin kanssa pärjää normaalissa ajossa
    aivan mainiosti.

    "Jos turbopainetta on nostettu esim. pumppaamalla
    kaasupoljinta viive on pienempi." HALOOO!!! Onko
    ketään kotona?????? Ei se turbo mikään vitun
    pissapoika ole! Oletko joskus oikein itse ajanut
    turboautoa?

    Äänestä

  • 9-5 170@240 & Aero 250 kirjoitti:

    se ei ole enää turbo vaan se elektroninen
    kaasupoljin. Se aiheuttaa Saabilla viivettä.

    Enpä ala luennoimaan turbiinin sielunelämästä tai
    kaasuvirtausten dynamiikasta.

    Yksinkertaistetaan: Turbon turbiinin
    kiihdyttäminen vie aikansa, siitä ei pääse
    mihinkään. Kun kaasua painetaan, moottorin
    kierrokset nousevat ja samalla pakokaasun
    massavirta kasvaa -> paine ennen turboa kasvaa ->
    turbiini kiihdyttää. Kiihdytykseen kuluu aikaa,
    kuinka paljon riippuu monesta asiasta: turbiinin
    hitausmomentti (massa), pakokanavavien tilavuus
    ennen turboa jne. Pienentämällä turbiinin massaa
    saadaan kiihtyvyys suuremmaksi ja muuttamalla sen
    geometriaa saadaan paremmaksi hyötysuhteeltaan
    suuremmalla pyörimisnopeusalueella.

    Ohjauselektroniikan kanssa tällä ei ole mitään
    tekemistä. Hitaimmatkin ECU:t toimivat muutaman
    kilohertzin taajuudella ja väylänopeudetkin ovat
    samaa luokkaa. Esimerkiksi kaasupolkimen anturin
    viestin AD-muunnokselle näytteenottotaajuus on
    luokkaa 100-1000 Hz. 1000 Hz näytteenottotaajuus
    merkitsee 1 ms näyteväliä, 100 Hz 10 ms
    näyteväliä. Edes 10 Hz näytteenottotaajuus ei
    olisi kuskin havaittavissa. Havaittavissa oleva
    viive merkitsisi noin 1 Hz näytteenottotaajuutta,
    joka on prosessiteollisuuden kenttäväylätasoa ja
    aivan liian hidas autokäyttöön.

    Esimerkiksi ABS-jarrujen pienien
    magneettiventtiilien rajataajuuus on luokkaa 150-
    200 Hz ja ja lähestulkoon tuolla taajuudella
    niitä myös ajetaan, ei onnistu hitaalla väylällä.

    Äänestä

  • Santeri kirjoitti:

    "Jos turbopainetta on nostettu esim. pumppaamalla
    kaasupoljinta viive on pienempi." HALOOO!!! Onko
    ketään kotona?????? Ei se turbo mikään vitun
    pissapoika ole! Oletko joskus oikein itse ajanut
    turboautoa?

    Kaveri ilmaisi asian väärin, mutta osittain se
    pitää paikkansa.

    Vanhoissa turboissa, joissa turbiinin
    hitausmomentti oli vielä verrattain suuri, sai
    turbiinin kiihdytyksestä aiheutuvan viiveen
    pienennettyä pitämällä turbiinin kierrokset
    ylhäällä tarjoamalla sille sopivin väliajoin
    pyöritysenergiaa, elikkäs pumppaamalla kaasua.
    Homma ei kyllä omasta kokemuksestani ole
    olennainen hlöautoissa, ei ainakaan ollut 900:ssa
    8v turbossa, mutta esimerkiksi vanhoissa turbo
    traktoreissa homma pelaa.

    Äänestä

  • sähkäri kirjoitti:

    Elektroninen kaasupoljin ei aiheuta itsessään
    mitään viivettä..data&sähkö liikkuu sellaista
    vauhtia että sitä on TÄYSIN mahdotonta huomata!!!
    Viive on siten jossakin muualla..Trionic
    seiskassa ja sen turbon ohjauksessa..siis
    pakokaasuahtimessa, joka on mekaaninen laite.

    Kyllä tuossa elektronisessa kaasupolkimessakin on
    viivettä. Se on vain niin lyhyt, ettei ihminen
    ehdi huomata sitä. Jopa kaasujalassa on 0,5-1,0
    sekunnin "viive" henkilöstä riippuen, kun
    kaasunpainamiskäsky "rekisteröidään" ja se kulkee
    aivoista kaasujalkaan.

    Äänestä

  • Achilles Viggen kirjoitti:

    Kaveri ilmaisi asian väärin, mutta osittain se
    pitää paikkansa.

    Vanhoissa turboissa, joissa turbiinin
    hitausmomentti oli vielä verrattain suuri, sai
    turbiinin kiihdytyksestä aiheutuvan viiveen
    pienennettyä pitämällä turbiinin kierrokset
    ylhäällä tarjoamalla sille sopivin väliajoin
    pyöritysenergiaa, elikkäs pumppaamalla kaasua.
    Homma ei kyllä omasta kokemuksestani ole
    olennainen hlöautoissa, ei ainakaan ollut 900:ssa
    8v turbossa, mutta esimerkiksi vanhoissa turbo
    traktoreissa homma pelaa.

    Juuri tätä minä vähän epäilinkin. Nimittäin että
    kommentin antaneen kaverin turbo kokemukset
    rajoittuu tod. näk. valmeteihin. Mutta
    nykyaikaisissa turboissa viivettä ei käytännössä
    ole --> muuttuva siipiset ahtimet, keraamiset
    laakeroinnit ym.ym. vanhoissa sen sijaan on
    kunnollinen "potku". Onhan vielä olemassa
    järjestelmä jota käytetään ralliautoissa, jonka
    avulla saadaan jopa ahtopainekkin pysymään
    "tapissa" vaihteenvaihdon ajan. En nyt millään saa
    päähäni sen systeemin nimeä? Perustuu muistaakseni
    yhteen ylimääräiseen polttoainesuuttimeen ennen
    ahdinta.

    Äänestä

  • Santeri kirjoitti:

    Juuri tätä minä vähän epäilinkin. Nimittäin että
    kommentin antaneen kaverin turbo kokemukset
    rajoittuu tod. näk. valmeteihin. Mutta
    nykyaikaisissa turboissa viivettä ei käytännössä
    ole --> muuttuva siipiset ahtimet, keraamiset
    laakeroinnit ym.ym. vanhoissa sen sijaan on
    kunnollinen "potku". Onhan vielä olemassa
    järjestelmä jota käytetään ralliautoissa, jonka
    avulla saadaan jopa ahtopainekkin pysymään
    "tapissa" vaihteenvaihdon ajan. En nyt millään saa
    päähäni sen systeemin nimeä? Perustuu muistaakseni
    yhteen ylimääräiseen polttoainesuuttimeen ennen
    ahdinta.

    Olen ajanut ja omistanutkin turbo autoja.
    Itse et ole tainut ajaa M3:lla? Jos olisit
    ajanut, et puhuisi moista. M3:ssa auto reagoi
    kaasuun välittömästi, Saabissa tehot tulevat
    viiveellä.

    Äänestä

  • Santeri kirjoitti:

    Juuri tätä minä vähän epäilinkin. Nimittäin että
    kommentin antaneen kaverin turbo kokemukset
    rajoittuu tod. näk. valmeteihin. Mutta
    nykyaikaisissa turboissa viivettä ei käytännössä
    ole --> muuttuva siipiset ahtimet, keraamiset
    laakeroinnit ym.ym. vanhoissa sen sijaan on
    kunnollinen "potku". Onhan vielä olemassa
    järjestelmä jota käytetään ralliautoissa, jonka
    avulla saadaan jopa ahtopainekkin pysymään
    "tapissa" vaihteenvaihdon ajan. En nyt millään saa
    päähäni sen systeemin nimeä? Perustuu muistaakseni
    yhteen ylimääräiseen polttoainesuuttimeen ennen
    ahdinta.

    Speedparts tarjoaa esim. heidän Aero Extrem -
    settiinsä vaihtoehtoa, jolla ahtopaineet saadaan
    pysymään ylhäällä vaihtojenkin aikana. En
    kuitenkaan nyt tähän hätään muista kyseisen
    laitteen nimeä.

    Äänestä

  • Santeri kirjoitti:

    Juuri tätä minä vähän epäilinkin. Nimittäin että
    kommentin antaneen kaverin turbo kokemukset
    rajoittuu tod. näk. valmeteihin. Mutta
    nykyaikaisissa turboissa viivettä ei käytännössä
    ole --> muuttuva siipiset ahtimet, keraamiset
    laakeroinnit ym.ym. vanhoissa sen sijaan on
    kunnollinen "potku". Onhan vielä olemassa
    järjestelmä jota käytetään ralliautoissa, jonka
    avulla saadaan jopa ahtopainekkin pysymään
    "tapissa" vaihteenvaihdon ajan. En nyt millään saa
    päähäni sen systeemin nimeä? Perustuu muistaakseni
    yhteen ylimääräiseen polttoainesuuttimeen ennen
    ahdinta.

    Ennen turboa voi laittaa polttoainesuuttimen,
    tällä konstilla turbosta tulee kaasuturbiini.
    Elikkäs kun pakokaasun määrä ei riitä
    pyörittämään turboa kunnolla niin ruiskutetaan
    sekaan bensaa joka syttyy pakokaasun lämmöstä,
    turbiini saa siten tuossa palamisessa syntyvien
    kaasujen liike-energian pakokaasun lisäksi.

    "Don't try this at home"-osasto

    Homma ei kuitenkaan ole ihan niin yksinkertainen
    että kannattaisi alkaa sitä suinpäin omaan autoon
    sovittelemaan. Palaminen vaatii luonnollisesti
    myös happea, joten pakokaasun happipitoisuuden
    pitää olla korkea kun suutinta käytetään.
    Kotikonstein homma voisi onnistua esimerkiksi
    käyttämällä sopivaa lisäilmaventtiiliä (vastaava
    kuin esim ilmastoinnin kanssa) kun suutinta
    käytetään. Lisäilmaventtiilin täytyisi tosin
    päästää ilma ilmamassamittarin ohi ettei
    ruiskutusannos myös kasvaisi ja toisaalta myös
    mahdollinen lambdasäätö pitäisi ohittaa.

    Äänestä

  • Jarkko kirjoitti:

    Olen ajanut ja omistanutkin turbo autoja.
    Itse et ole tainut ajaa M3:lla? Jos olisit
    ajanut, et puhuisi moista. M3:ssa auto reagoi
    kaasuun välittömästi, Saabissa tehot tulevat
    viiveellä.

    En ole ajanut M3:sta, mutta uskoisin asian olevan
    suurinpiirtein sama kuin esim honda 1100xx
    superblacbirdin kahvan kääntäminen, ja sitä olen
    ajanut. Uskoisin teho/paino suhteen olevan jopa
    parempi hondassa. Silti olen sitä mieltä että
    uusissa turbo autoissa ei ole havaittavaa
    viivettä, vaan vääntö on hyvin tasainen koko
    kierrosalueella.

    Äänestä

  • Achilles Viggen kirjoitti:

    Enpä ala luennoimaan turbiinin sielunelämästä tai
    kaasuvirtausten dynamiikasta.

    Yksinkertaistetaan: Turbon turbiinin
    kiihdyttäminen vie aikansa, siitä ei pääse
    mihinkään. Kun kaasua painetaan, moottorin
    kierrokset nousevat ja samalla pakokaasun
    massavirta kasvaa -> paine ennen turboa kasvaa ->
    turbiini kiihdyttää. Kiihdytykseen kuluu aikaa,
    kuinka paljon riippuu monesta asiasta: turbiinin
    hitausmomentti (massa), pakokanavavien tilavuus
    ennen turboa jne. Pienentämällä turbiinin massaa
    saadaan kiihtyvyys suuremmaksi ja muuttamalla sen
    geometriaa saadaan paremmaksi hyötysuhteeltaan
    suuremmalla pyörimisnopeusalueella.

    Ohjauselektroniikan kanssa tällä ei ole mitään
    tekemistä. Hitaimmatkin ECU:t toimivat muutaman
    kilohertzin taajuudella ja väylänopeudetkin ovat
    samaa luokkaa. Esimerkiksi kaasupolkimen anturin
    viestin AD-muunnokselle näytteenottotaajuus on
    luokkaa 100-1000 Hz. 1000 Hz näytteenottotaajuus
    merkitsee 1 ms näyteväliä, 100 Hz 10 ms
    näyteväliä. Edes 10 Hz näytteenottotaajuus ei
    olisi kuskin havaittavissa. Havaittavissa oleva
    viive merkitsisi noin 1 Hz näytteenottotaajuutta,
    joka on prosessiteollisuuden kenttäväylätasoa ja
    aivan liian hidas autokäyttöön.

    Esimerkiksi ABS-jarrujen pienien
    magneettiventtiilien rajataajuuus on luokkaa 150-
    200 Hz ja ja lähestulkoon tuolla taajuudella
    niitä myös ajetaan, ei onnistu hitaalla väylällä.

    ilmaisin itseni väärin ja tarkoitin Saabeissa
    ilmenevää toista viivettä. Jos manuaalilla
    kihdyttä kaasupohjassa ja vaihtaa vaihteen
    nostamatta kaasua -> kun uusi vaihde on silmässä
    kaasu ei vapaudu heti elektronisen kaasupolkimen
    takia, joka taas huonontaa kiihtyvyys arvoja.

    Ei se elektroninekaasupoljin tavallisessa ajossa
    tee minkään laista viivettä, se viive johtuu
    turbosta, mikä on täällä jo todettu.

    Äänestä

  • 9-5 170@240 & Aero 250 kirjoitti:

    ilmaisin itseni väärin ja tarkoitin Saabeissa
    ilmenevää toista viivettä. Jos manuaalilla
    kihdyttä kaasupohjassa ja vaihtaa vaihteen
    nostamatta kaasua -> kun uusi vaihde on silmässä
    kaasu ei vapaudu heti elektronisen kaasupolkimen
    takia, joka taas huonontaa kiihtyvyys arvoja.

    Ei se elektroninekaasupoljin tavallisessa ajossa
    tee minkään laista viivettä, se viive johtuu
    turbosta, mikä on täällä jo todettu.

    "Jos manuaalilla
    kihdyttä kaasupohjassa ja vaihtaa vaihteen
    nostamatta kaasua -> kun uusi vaihde on silmässä
    kaasu ei vapaudu heti elektronisen kaasupolkimen
    takia, joka taas huonontaa kiihtyvyys arvoja"


    Omassa Aerossani ei ainakaan em. ilmiötä tapahdu.
    Veto jatkuu keskeytymättä uudella vaihteella
    vaikka kaasun pitäisi pohjassa koko
    vaihtotapahtuman ajan.

    Äänestä

  • Ihmetellä täytyy, jos M-yksikön nykyinen pomo ei
    tiedä oman merkin/osastonsa historiaa tuon
    tarkemmin. Luulenpa, että totuus on kuitenkin
    hieman toinen tuon haastattelun osalta, ei tunnu
    uskottavalta ensinkään.

    70-luvun alussa oli 2002Turbo, jonka valmistus
    lopettiin, koska se tuotti liikaa negatiivista
    mainosta merkille. Auto oli nopeudesta nauttivien
    autobahn-kuskien suosikki, koska auton tehopaino
    suhde oli hyvin edullinen 170hv:aa alle 1000kg
    autossa, mm 911 Porchessa ei ollut paljoa enempää
    potkua tuohon aikaan.

    Vuonna 1983 merkin 1,5-litraisella turbokoneella
    voitettiin F1:n maailmanmestaruus. Koneenhan oli
    valmistanut BMW Motorsport niminen paja, joka on
    tuon M-yksikön edeltäjä. Mestaruus oli muuten
    ensimmäinen turboahdetulla autolla saavutettu.

    Kyllä tuo bemarin turbottomuus on tietoinen
    valinta, ja sillä ei turbo-tietämyksen kanssa ole
    mitään tekemistä. Turbot on kielletty
    autourheilussa rallia lukuun ottamatta, joten
    imagomielessä turbosta ei ole hyötyä merkin
    myynnille. Päinvastoin turbo antaa edelleen
    hieman huonon kuvan moottorinvalmistajan
    kyvyistä, sillä turboahan pidettiin aikoinaan
    halpana 'autotallivirityksenä', kun tusina-autoon
    piti saada hieman lisää kulkua ja profiilia
    halvalla. Ja se tehtiin sitten kestävyyden
    kustannuksella. 80-luvun alusta on paljon
    esimerkkejä: Saab 900, Volvo 240, Audi200,
    Escort, monet japsit jne. Tälläiset mielikuvat
    elävät sitkeässä, vaikka eivät ole enää totta.

    Sama juttuhan on Hondalla, heilläkään ei ole
    siiviilimallistossa turbokonetta. Merkki oli
    kuitenkin aikoinaan aivan ylivoimainen F1:ssä ja
    lopetti F1-kilpailutoiminnnan juuri kilpailun
    puutteen vuoksi. Luulisi tietämystä löytyvän.
    Ainoa F1:n turbokauden hallitsijoista (Hondan
    jälkeen) on Porsche, jolla on edelleen tarjota
    muutama turbo-malli, pienemmällä rahalla 911
    Turbo ja rahamiehille 911GT2. Noissa sitten
    turboimagolla rahastetaankin oikein kunnolla.

    Äänestä

  • Peter kirjoitti:

    "Jos manuaalilla
    kihdyttä kaasupohjassa ja vaihtaa vaihteen
    nostamatta kaasua -> kun uusi vaihde on silmässä
    kaasu ei vapaudu heti elektronisen kaasupolkimen
    takia, joka taas huonontaa kiihtyvyys arvoja"


    Omassa Aerossani ei ainakaan em. ilmiötä tapahdu.
    Veto jatkuu keskeytymättä uudella vaihteella
    vaikka kaasun pitäisi pohjassa koko
    vaihtotapahtuman ajan.

    ainakin sen kyydissäkin huomasi 2.0t:llä ja
    Tuulilasissa haukuttiin ongelmaa 2.3t:n
    yhteydessä. Voipi olla, että Aeron laatikko on
    erilainen ja onhan niitä voitu muuttaakin.

    Äänestä

  • Jep.

    Turbossa on just fiilistä! Mitä kovempi potku sen
    nautinnollisempi, kuten noi vanhat 900 turbot.
    Nää nykyisethän menee niin ettei edes huomaa kun
    mennään lainvastaisilla nopeuksilla, mitä nyt
    pienen virittelyn jälkeen alkaa se pieni rykäisy
    löytymään uudemmastakin turbosaabista. Mä en
    kyllä turboautoa enää vapariin vaihda, olipa
    kyseessä sitten vaikka V6 ja samat tehot. Oli se
    seuraava sitten toinen turbosaabi tai joku muu
    turboauto. Turbossa kun on aina sitä
    viritysvaraakin.

    Äänestä

  • 530 kirjoitti:

    Ihmetellä täytyy, jos M-yksikön nykyinen pomo ei
    tiedä oman merkin/osastonsa historiaa tuon
    tarkemmin. Luulenpa, että totuus on kuitenkin
    hieman toinen tuon haastattelun osalta, ei tunnu
    uskottavalta ensinkään.

    70-luvun alussa oli 2002Turbo, jonka valmistus
    lopettiin, koska se tuotti liikaa negatiivista
    mainosta merkille. Auto oli nopeudesta nauttivien
    autobahn-kuskien suosikki, koska auton tehopaino
    suhde oli hyvin edullinen 170hv:aa alle 1000kg
    autossa, mm 911 Porchessa ei ollut paljoa enempää
    potkua tuohon aikaan.

    Vuonna 1983 merkin 1,5-litraisella turbokoneella
    voitettiin F1:n maailmanmestaruus. Koneenhan oli
    valmistanut BMW Motorsport niminen paja, joka on
    tuon M-yksikön edeltäjä. Mestaruus oli muuten
    ensimmäinen turboahdetulla autolla saavutettu.

    Kyllä tuo bemarin turbottomuus on tietoinen
    valinta, ja sillä ei turbo-tietämyksen kanssa ole
    mitään tekemistä. Turbot on kielletty
    autourheilussa rallia lukuun ottamatta, joten
    imagomielessä turbosta ei ole hyötyä merkin
    myynnille. Päinvastoin turbo antaa edelleen
    hieman huonon kuvan moottorinvalmistajan
    kyvyistä, sillä turboahan pidettiin aikoinaan
    halpana 'autotallivirityksenä', kun tusina-autoon
    piti saada hieman lisää kulkua ja profiilia
    halvalla. Ja se tehtiin sitten kestävyyden
    kustannuksella. 80-luvun alusta on paljon
    esimerkkejä: Saab 900, Volvo 240, Audi200,
    Escort, monet japsit jne. Tälläiset mielikuvat
    elävät sitkeässä, vaikka eivät ole enää totta.

    Sama juttuhan on Hondalla, heilläkään ei ole
    siiviilimallistossa turbokonetta. Merkki oli
    kuitenkin aikoinaan aivan ylivoimainen F1:ssä ja
    lopetti F1-kilpailutoiminnnan juuri kilpailun
    puutteen vuoksi. Luulisi tietämystä löytyvän.
    Ainoa F1:n turbokauden hallitsijoista (Hondan
    jälkeen) on Porsche, jolla on edelleen tarjota
    muutama turbo-malli, pienemmällä rahalla 911
    Turbo ja rahamiehille 911GT2. Noissa sitten
    turboimagolla rahastetaankin oikein kunnolla.

    Ihmettelen, etteivät nuo saksalaiset automerkit
    ole Audia lukuunottamatta ottaneet mallistoonsa
    pakokaasuahtimella (eli turbolla) varustettuja
    moottoreita, koska Saksan autojen
    käyttömaksujärjestelmä suosii pienen
    sylinteritilavuuden omaavia autoja. Saksassahan
    on uusien autojen osalta käytössä päästöluokat
    EU3 ja EU4. EU3 -päästöluokan auton haltija
    maksaa autostaan käyttömaksua 10DEM/100cm2 ja
    EU4 -päästöluokan auton haltija 27DEM/100cm2.

    Jos vertailtaisiin esim. BMW 530i:tä ja Saab 9-5
    Aeroa käyttömaksujen suhteen, niin Saab tulisi
    käyttömaksuiltaan noin 643 FIM halvemmaksi, kuin
    BMW 530i (molempien autojen päästöluokka EU4).

    Kysymys kuuluukin, onko tuo 643 Suomen markkaa
    paljon vai vähän (riippuu autoilijan omasta
    mielipiteestä ja mieltymyksistä tiettyihin
    automerkkeihin), jotta saksalainen ottaisi
    yhdeksi auton valintakriteerikseen käyttömaksun
    suuruuden (tai siis pienuuden)?

    Äänestä

  • Turbo Sensonic kirjoitti:

    Ihmettelen, etteivät nuo saksalaiset automerkit
    ole Audia lukuunottamatta ottaneet mallistoonsa
    pakokaasuahtimella (eli turbolla) varustettuja
    moottoreita, koska Saksan autojen
    käyttömaksujärjestelmä suosii pienen
    sylinteritilavuuden omaavia autoja. Saksassahan
    on uusien autojen osalta käytössä päästöluokat
    EU3 ja EU4. EU3 -päästöluokan auton haltija
    maksaa autostaan käyttömaksua 10DEM/100cm2 ja
    EU4 -päästöluokan auton haltija 27DEM/100cm2.

    Jos vertailtaisiin esim. BMW 530i:tä ja Saab 9-5
    Aeroa käyttömaksujen suhteen, niin Saab tulisi
    käyttömaksuiltaan noin 643 FIM halvemmaksi, kuin
    BMW 530i (molempien autojen päästöluokka EU4).

    Kysymys kuuluukin, onko tuo 643 Suomen markkaa
    paljon vai vähän (riippuu autoilijan omasta
    mielipiteestä ja mieltymyksistä tiettyihin
    automerkkeihin), jotta saksalainen ottaisi
    yhdeksi auton valintakriteerikseen käyttömaksun
    suuruuden (tai siis pienuuden)?

    Niin en noista neliösenttien maksuista tiedä
    mutta :-) No kiireiselle sattuu.

    Saksassa Euro 4 päästöluokassa käyttömaksu on
    bensiinikäyttöiselle 10DM/alkava 100cm3 ja
    dieselkäytöiselle 27DM/alkava 100cm3.
    Toistaiseksi on voimassa (31.12.2004)
    verovapaus, Euro 4 luokkaan kuuluvat
    bensiinikäyttöiset autot on vapautettu verosta
    aina 600DM asti ja dieselkäyttöiset aina 1200DM
    asti.

    Euro 3 Bensa: 10DM/alkava 100cm3 aina 31.12.2003
    asti sitten 13,20DM/alkava 100cm3 ja diesel
    27DM/alkava 100cm3 (1.1.2004 alkaen
    30,20DM/alkava 100cm3)

    http://www.pkw-steuer.de

    Ja tämäntyyppiset vuotuiset verot tulevat
    taatusti myös meille Suomeen kun tuota
    autoverotusta rukataan + tietty (korotettu)
    käyttömaksu. No mielestäni mieluummin niin kuin
    100% autovero + 22% alv - niin jos autovero 0%
    vain alv. 22%.

    Äänestä

  • 300 TDT kirjoitti:

    Niin en noista neliösenttien maksuista tiedä
    mutta :-) No kiireiselle sattuu.

    Saksassa Euro 4 päästöluokassa käyttömaksu on
    bensiinikäyttöiselle 10DM/alkava 100cm3 ja
    dieselkäytöiselle 27DM/alkava 100cm3.
    Toistaiseksi on voimassa (31.12.2004)
    verovapaus, Euro 4 luokkaan kuuluvat
    bensiinikäyttöiset autot on vapautettu verosta
    aina 600DM asti ja dieselkäyttöiset aina 1200DM
    asti.

    Euro 3 Bensa: 10DM/alkava 100cm3 aina 31.12.2003
    asti sitten 13,20DM/alkava 100cm3 ja diesel
    27DM/alkava 100cm3 (1.1.2004 alkaen
    30,20DM/alkava 100cm3)

    http://www.pkw-steuer.de

    Ja tämäntyyppiset vuotuiset verot tulevat
    taatusti myös meille Suomeen kun tuota
    autoverotusta rukataan + tietty (korotettu)
    käyttömaksu. No mielestäni mieluummin niin kuin
    100% autovero + 22% alv - niin jos autovero 0%
    vain alv. 22%.

    Joo, kiitos, että korjasit! Kaikkia mokia sitä
    tuleekin tehtyä kiireessä!

    Tuosta Suomen autojen käyttömaksusta: olen
    lukenut erään kolumnin (en vain tähän hätään
    muista mistä), jossa maalailtiin uhkakuvia Suomen
    uudesta auton käyttömaksujärjestelmästä (siis jos
    sellainen joskus tulee voimaan). Kolumnisti oli
    laskeskellut, että jotta noista käyttömaksuista
    saatu summa olisi saman suuruinen kuin Suomen
    valtion vuosittainen autoverosta keräämä summa
    (vuoden 2000 taso), niin jokaisen autoilijan
    täytyisi maksaa käyttömaksua 3500 mk/vuosi! Aika
    suolainen hinta!

    Eipä paljoa kiinnostaisi maksella em. summaa
    esim. neljässä erässä vuoden aikana (a 875
    mk/erä). Tuntuisi melkein samalta, kuin
    veromätkyjen maksu. Enpä tiedä, oliko kyseinen
    kolumnisti laskenut käyttömaksun autoilijaa
    kohden oikein, mutta periaatteessa sen voisi
    laskea itsekin. 34 miljardia markkaa jaettaisiin
    liikenteessä olevien autojen määrällä (vielä kun
    tietäisi liikenteessä olevien autojen
    lukumäärän?). Tosin tuossa tilanteessa ei ole
    otettu huomioon, että auton käyttömaksun pitäisi
    kasvaa auton vanhetessa (kuten Saksassa
    muistaakseni on). Mutta eipä tuossa
    ajoneuvoverossakaan ole otettu huomioon ajan
    kulumista! 1994 sai(?!) maksaa 700 mk 1994
    käyttöönotetusta autosta, vanhemmista 500 mk. 2001
    sai maksaa 700 mk 1994 tai myöhemmin
    käyttöönotetusta autosta ja 500 mk vanhemmista.

    Täytyy kyllä myöntää, että mieluummin makselisin
    vuosittain esim. 2000 mk:n käyttömaksua, kun
    aivan suolaisia summia uusista autoista (kiitos
    autoveron ja vielä verotetun arvon päälle
    langetetun 22%:n alv:in).

    Äänestä

  • Turbo Sensonic kirjoitti:

    Joo, kiitos, että korjasit! Kaikkia mokia sitä
    tuleekin tehtyä kiireessä!

    Tuosta Suomen autojen käyttömaksusta: olen
    lukenut erään kolumnin (en vain tähän hätään
    muista mistä), jossa maalailtiin uhkakuvia Suomen
    uudesta auton käyttömaksujärjestelmästä (siis jos
    sellainen joskus tulee voimaan). Kolumnisti oli
    laskeskellut, että jotta noista käyttömaksuista
    saatu summa olisi saman suuruinen kuin Suomen
    valtion vuosittainen autoverosta keräämä summa
    (vuoden 2000 taso), niin jokaisen autoilijan
    täytyisi maksaa käyttömaksua 3500 mk/vuosi! Aika
    suolainen hinta!

    Eipä paljoa kiinnostaisi maksella em. summaa
    esim. neljässä erässä vuoden aikana (a 875
    mk/erä). Tuntuisi melkein samalta, kuin
    veromätkyjen maksu. Enpä tiedä, oliko kyseinen
    kolumnisti laskenut käyttömaksun autoilijaa
    kohden oikein, mutta periaatteessa sen voisi
    laskea itsekin. 34 miljardia markkaa jaettaisiin
    liikenteessä olevien autojen määrällä (vielä kun
    tietäisi liikenteessä olevien autojen
    lukumäärän?). Tosin tuossa tilanteessa ei ole
    otettu huomioon, että auton käyttömaksun pitäisi
    kasvaa auton vanhetessa (kuten Saksassa
    muistaakseni on). Mutta eipä tuossa
    ajoneuvoverossakaan ole otettu huomioon ajan
    kulumista! 1994 sai(?!) maksaa 700 mk 1994
    käyttöönotetusta autosta, vanhemmista 500 mk. 2001
    sai maksaa 700 mk 1994 tai myöhemmin
    käyttöönotetusta autosta ja 500 mk vanhemmista.

    Täytyy kyllä myöntää, että mieluummin makselisin
    vuosittain esim. 2000 mk:n käyttömaksua, kun
    aivan suolaisia summia uusista autoista (kiitos
    autoveron ja vielä verotetun arvon päälle
    langetetun 22%:n alv:in).

    Jos v. 2000 rekisterissä olevien kaikkien
    henkilöautojen omistajat maksaisivat tuon
    ensivuoden budjetin auto- ja
    moottoriajoneuvoveron niin se tekisi n.
    3051mk/auto. Saas nähdä mitä tuleman pitää?

    Joten ei muuta kuin ehdottelemaan
    valtionvarainministeriöön autoveron
    äidille&isälle omia verolaskelmia tulevan veron
    malliksi. Avuksi seuraavat luvut v. 2000
    Suomessa oli 2 134 728 henkilöautoa, vuoden 2002
    valtion tulo- ja menoarviossa autoveron osuus
    886 600 000€ ja moottoriajoneuvoveron 208 910
    000€. Luvut löytyvät netistä

    http://www.tilastokeskus.fi/tk/tp/tasku/taskus_li
    ikenne.html#moottoriajoneuvot

    http://www.edita.fi/tae2002/

    Äänestä

  • 300 TDT kirjoitti:

    Jos v. 2000 rekisterissä olevien kaikkien
    henkilöautojen omistajat maksaisivat tuon
    ensivuoden budjetin auto- ja
    moottoriajoneuvoveron niin se tekisi n.
    3051mk/auto. Saas nähdä mitä tuleman pitää?

    Joten ei muuta kuin ehdottelemaan
    valtionvarainministeriöön autoveron
    äidille&isälle omia verolaskelmia tulevan veron
    malliksi. Avuksi seuraavat luvut v. 2000
    Suomessa oli 2 134 728 henkilöautoa, vuoden 2002
    valtion tulo- ja menoarviossa autoveron osuus
    886 600 000€ ja moottoriajoneuvoveron 208 910
    000€. Luvut löytyvät netistä

    http://www.tilastokeskus.fi/tk/tp/tasku/taskus_li
    ikenne.html#moottoriajoneuvot

    http://www.edita.fi/tae2002/

    Eli 236 785 000€

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Teme kirjoitti:

Kiihtyvyys on suhteellinen teoria, riippuu miltä
kannalta katsotaan. Saabilla tärkein kiihtyvyys
on ohituskiihtyvyys, joka on tärkeä
turvallisuuden osa-alue. Useimmilla automerkeillä
on tuo 0-100 km/h kovin tärkeä, on unohtunut
siinä samassa monta asiaa, kuten esimerkiksi
turvallisuus, käytännöllisyys jne. Aivan typerää
tulla tänne keskusteluun väittämään, että Saabin
moottorit ovat ihan tehottomia, näin ei pidä
paikkaansa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu