Ensiksi on julistettava selkeästi, että Jeesus Kristus on ovi, ja että kuka Hänen kauttaan kulkee, pelastuu; jokainen, joka uskoo Häneen, saa syntien anteeksiantamuksen Hänen nimessään.
Mutta ennen kuin ihmisellä on mahdollisuus kulkea oven kautta, on kaikki omakehu ja kaikki oma vanhurskaus työnnettävä syrjään.
Ihmisen on jäätävä lopulta täysin ilman mitään omaa.
Sitten vielä, veljeni, iloitkaa Herrassa! Samoista asioista teille kirjoittaminen ei minua
kyllästytä, ja teille se on turvaksi. Kavahtakaa noita koiria, kavahtakaa noita pahoja
työntekijöitä, kavahtakaa noita pilalleleikattuja. Sillä oikeita ympärileikattuja olemme
me, jotka Jumalan Hengessä palvelemme Jumalaa ja kerskaamme Kristuksessa Jeesuksessa,
emmekä luota lihaan, vaikka minulla on, mihin luottaa lihassakin. Jos kuka muu
luulee voivansa luottaa lihaan, niin voin vielä enemmän minä, joka olen ympärileikattu
kahdeksanpäiväisenä ja olen Israelin kansaa, Benjaminin sukukuntaa, hebrealainen
hebrealaisista syntynyt, ollut lakiin nähden fariseus, intoon nähden seurakunnan vainooja,
lain vanhurskauteen nähden nuhteeton.
Mutta mikä minulle oli voitto, sen minä
olen Kristuksen tähden lukenut tappioksi. Niinpä minä todella luen kaikki tappioksi tuon
ylen kalliin, Kristuksen Jeesuksen, minun Herrani, tuntemisen rinnalla, sillä hänen tähtensä minä olen menettänyt kaikki ja pidän sen roskana - että voittaisin omakseni Kristuksen
ja minun havaittaisiin olevan hänessä ja omistavan, ei omaa vanhurskautta, sitä,
joka laista tulee, vaan sen, joka tulee Kristuksen uskon kautta, sen vanhurskauden, joka
tulee Jumalasta uskon perusteella; tunteakseni hänet ja hänen ylösnousemisensa voiman
ja hänen kärsimyksiensä osallisuuden, tullessani hänen kaltaisekseen samankaltaisen
kuoleman kautta, jos minä ehkä pääsen ylösnousemiseen kuolleista. Fil. 3:1-11
Kaikki, millä Paavali olisi voinut koristella itseään, oli kuoletettava ja pidettävä turhana, jotta hän voisi voittaa Kristuksen ja olla Hänessä.
Sama koskee meitäkin. Meidän on nyt tutkittava oma ”korurasiamme” ja alettava perkaamaan kaikkea mitä olemme koonneet. Monet näistä asioista näyttävät sekä hurskailta, hengellisiltä että raamatullisilta, mutta niillä ei ole mitään arvoa suhteessa pelastukseemme Jeesuksessa Kristuksessa.
Meidän on tehtävä tämä, sillä uskomme Jeesukseen Kristukseen ja Hänen armoonsa on oltava ainoana
varustuksenamme.
Monet kristilliset seurakunnat ja yhteisöt koristautuvat nimillä, tavoilla,
järjestyksillä, perinteillä, kulttuurilla ja opinkappaleilla. Jos joku ylimalkaan voi mielestään turvata sellaisiin, näyttää sille, että meiltä se onnistuu vielä paremmin:
Me kuulumme alkuperäiseen apostolis-luterilaiseen esikoisten seurakuntaan
Me olemme ainoat, jotka herätyksen alusta lukien eivät ole eronneet muista.
Me olemme tulleet oikeaan kristillisyyteen.
Me olemme saaneet kuulla syntien anteeksiantamuksen sanan sellaiselta jolla on Pyhä Henki.
Me olemme tehneet parannuksen ja tunnustaneet kaikki tekosyntimme.
Me olemme käyneet läpi oikean armonjärjestyksen ja kaikki kahdeksan autuuden tuntomerkkiä.
Meillä on liikutukset.
Me voimme kirkkohistorian avulla osoittaa apostoliset juuremme.
Joko tietoisesti tai tietämättään ihminen nojaa mielellään näihin asioihin, jotka antavat jonkinlaista varmuutta siitä, että meillä on oikeus uskoa itsemme kristityiksi.
Ne ovat antamassa meille väärää turvallisuudentunnetta, sillä turvamme on ainoastaan Jeesuksessa Kristuksessa ja hänen ristiinnaulitsemisessaan.
Mutta ennen kuin ihmisellä on mahdollisuus kulkea oven kautta, on kaikki omakehu ja kaikki oma vanhurskaus työnnettävä syrjään.
Ihmisen on jäätävä lopulta täysin ilman mitään omaa.
Sitten vielä, veljeni, iloitkaa Herrassa! Samoista asioista teille kirjoittaminen ei minua
kyllästytä, ja teille se on turvaksi. Kavahtakaa noita koiria, kavahtakaa noita pahoja
työntekijöitä, kavahtakaa noita pilalleleikattuja. Sillä oikeita ympärileikattuja olemme
me, jotka Jumalan Hengessä palvelemme Jumalaa ja kerskaamme Kristuksessa Jeesuksessa,
emmekä luota lihaan, vaikka minulla on, mihin luottaa lihassakin. Jos kuka muu
luulee voivansa luottaa lihaan, niin voin vielä enemmän minä, joka olen ympärileikattu
kahdeksanpäiväisenä ja olen Israelin kansaa, Benjaminin sukukuntaa, hebrealainen
hebrealaisista syntynyt, ollut lakiin nähden fariseus, intoon nähden seurakunnan vainooja,
lain vanhurskauteen nähden nuhteeton.
Mutta mikä minulle oli voitto, sen minä
olen Kristuksen tähden lukenut tappioksi. Niinpä minä todella luen kaikki tappioksi tuon
ylen kalliin, Kristuksen Jeesuksen, minun Herrani, tuntemisen rinnalla, sillä hänen tähtensä minä olen menettänyt kaikki ja pidän sen roskana - että voittaisin omakseni Kristuksen
ja minun havaittaisiin olevan hänessä ja omistavan, ei omaa vanhurskautta, sitä,
joka laista tulee, vaan sen, joka tulee Kristuksen uskon kautta, sen vanhurskauden, joka
tulee Jumalasta uskon perusteella; tunteakseni hänet ja hänen ylösnousemisensa voiman
ja hänen kärsimyksiensä osallisuuden, tullessani hänen kaltaisekseen samankaltaisen
kuoleman kautta, jos minä ehkä pääsen ylösnousemiseen kuolleista. Fil. 3:1-11
Kaikki, millä Paavali olisi voinut koristella itseään, oli kuoletettava ja pidettävä turhana, jotta hän voisi voittaa Kristuksen ja olla Hänessä.
Sama koskee meitäkin. Meidän on nyt tutkittava oma ”korurasiamme” ja alettava perkaamaan kaikkea mitä olemme koonneet. Monet näistä asioista näyttävät sekä hurskailta, hengellisiltä että raamatullisilta, mutta niillä ei ole mitään arvoa suhteessa pelastukseemme Jeesuksessa Kristuksessa.
Meidän on tehtävä tämä, sillä uskomme Jeesukseen Kristukseen ja Hänen armoonsa on oltava ainoana
varustuksenamme.
Monet kristilliset seurakunnat ja yhteisöt koristautuvat nimillä, tavoilla,
järjestyksillä, perinteillä, kulttuurilla ja opinkappaleilla. Jos joku ylimalkaan voi mielestään turvata sellaisiin, näyttää sille, että meiltä se onnistuu vielä paremmin:
Me kuulumme alkuperäiseen apostolis-luterilaiseen esikoisten seurakuntaan
Me olemme ainoat, jotka herätyksen alusta lukien eivät ole eronneet muista.
Me olemme tulleet oikeaan kristillisyyteen.
Me olemme saaneet kuulla syntien anteeksiantamuksen sanan sellaiselta jolla on Pyhä Henki.
Me olemme tehneet parannuksen ja tunnustaneet kaikki tekosyntimme.
Me olemme käyneet läpi oikean armonjärjestyksen ja kaikki kahdeksan autuuden tuntomerkkiä.
Meillä on liikutukset.
Me voimme kirkkohistorian avulla osoittaa apostoliset juuremme.
Joko tietoisesti tai tietämättään ihminen nojaa mielellään näihin asioihin, jotka antavat jonkinlaista varmuutta siitä, että meillä on oikeus uskoa itsemme kristityiksi.
Ne ovat antamassa meille väärää turvallisuudentunnetta, sillä turvamme on ainoastaan Jeesuksessa Kristuksessa ja hänen ristiinnaulitsemisessaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
On tehtävä vakavasti tiettäväksi kaikille, jotka turvautuvat yllä luetellun kaltaisiin asioihin:
Ne ovat roskaa.
Näiden rakennelmien tulee palaa pois.
Lopuksi ei päde mikään muu kuin se, että uskomme
pelastuvamme vain armosta Jeesuksen Kristuksen tähden. Siksi meidän kaikkien tulee ottaa Paavalin sanat vakavasti sydämellemme, kun hän puhuu näistä asioista.
Sen Jumalan armon mukaan, joka on minulle annettu, minä olen taitavan rakentajan
tavoin pannut perustuksen, ja toinen sille rakentaa, mutta katsokoon kukin, kuinka hän
sille rakentaa. Sillä muuta perustusta ei kukaan voi panna, kuin mikä pantu on, ja se on
Jeesus Kristus.
Mutta jos joku rakentaa tälle perustukselle, rakensipa kullasta, hopeasta,
jalokivistä, puusta, heinistä tai oljista, niin kunkin teko on tuleva näkyviin; sillä sen
on saattava ilmi se päivä, joka tulessa ilmestyy, ja tuli on koetteleva, minkälainen kunkin teko on. Jos jonkun tekemä rakennus kestää, on hän saava palkan; mutta jos jonkun
tekemä palaa, joutuu hän vahinkoon; mutta hän itse on pelastuva, kuitenkin ikäänkuin
tulen läpi. 1 Kor. 3:10-15
Uskomme, että se kulta, hopea ja jalokivet, joilla me rakennamme, on ainoastaan Jumalan Sana ja Hänen lupauksensa Jeesuksen Kristuksen tähden.
Sillä niin monta kuin Jumalan lupausta on, kaikki ne ovat hänessä "on"; sentähden tulee
hänen kauttaan myös niiden "amen", Jumalalle kunniaksi meidän kauttamme. 2 Kor 1:20
Nämä rakennusaineet eivät milloinkaan pala, vaan kestävät ikuisesti. Hän on luvannut sanoen:
Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät koskaan katoa. Matt. 24:35
Ihmisyytemme, turhamaisuutemme ja laillisen luontomme takia meille on kovin helppoa koristella itseämme muulla kuin yksin Kristuksella.
Mutta jos emme hylkää kaikkia inhimillisiä järjestelmiä, emme myöskään anna pelkästään Jeesuksen olla elämämme, vanhurskautemme emmekä pyhityksemme.
Ja vaikka Jeesus olisi perustuksemme, meidän on katsottava tarkoin, mitä materiaaleja
käytämme edelleen rakentaessamme, ja että onko meillä varaa saattaa rakennustyö loppuun.
Olemme varmoja siitä, että sotajoukkojen Herra ei salli meidän käyttää mitään muita rakennusaineita kuin niitä, mitä Hän itse on antanut käytettäväksemme, nimittäin Hänen oman Sanansa ja lupauksensa.
Sen, joka aikoo rakentaa talon, on ensin istuttava tekemään laskelmat siitä, miten
suuriksi kustannukset muodostuvat nähdäkseen, onko hänellä niin paljon varoja, että rakennus
tulee valmiiksi. Sillä jos joku teistä tahtoo rakentaa tornin, eikö hän ensin istu laskemaan kustannuksia, nähdäkseen, onko hänellä varoja rakentaa se valmiiksi, etteivät, kun hän on pannut perustuksen, mutta ei kykene saamaan rakennusta valmiiksi, kaikki, jotka sen näkevät,
rupeaisi pilkkaamaan häntä sanoen: 'Tuo mies ryhtyi rakentamaan, mutta ei kyennyt
saamaan valmiiksi'?
Tahi jos joku kuningas tahtoo lähteä sotimaan toista kuningasta vastaan, eikö hän ensin istu ja pidä neuvoa, kykeneekö hän kymmenellä tuhannella kohtaamaan sitä, joka tulee häntä vastaan kahdellakymmenellä tuhannella? Ja ellei kykene, niin hän, toisen vielä ollessa kaukana, lähettää hänen luoksensa lähettiläät hieromaan
rauhaa. Niin ei myös teistä yksikään, joka ei luovu kaikesta, mitä hänellä on, voi olla
minun opetuslapseni. Luukas 14:28-33
Totuus on: meidän on hylättävä kaikki se, mikä on meistä itsestämme, voidaksemme voittaa
Kristuksen. Hänhän haluaa vastata maksusta.
Katso, kaikki on yksin armosta.
Aika pätevästi sanottu, luterilaista oppia