Joo, elikkä olin ihastunu yhteen mieheen tai siis häntä oli kiva katsella. Pitkä ja komea. Mutta eilen näin häntä ja mitään viboja ei enään tuntunutkaa...
Elis päättely, se ei ollu "oikeeta" ihastumista. Ehkä sitten jotain hmm ihailua. Mies on kiva ja älykäs ja hänen kanssa juttu luistaa porukassa.
Mutta mikään ei kolahtanu eilen. Vaikka hän oli ihan samanlainen kuin ennenkin. Tämä "ihastuminen" on aina ollutkin ihan yksipuolista, siinä kai syy.
Olin itsekkin ihmeissäni eilen. Hän oli vaan yksi toisten joukosta. Noh, kamalan vapauttavaa tämä on.
Elis päättely, se ei ollu "oikeeta" ihastumista. Ehkä sitten jotain hmm ihailua. Mies on kiva ja älykäs ja hänen kanssa juttu luistaa porukassa.
Mutta mikään ei kolahtanu eilen. Vaikka hän oli ihan samanlainen kuin ennenkin. Tämä "ihastuminen" on aina ollutkin ihan yksipuolista, siinä kai syy.
Olin itsekkin ihmeissäni eilen. Hän oli vaan yksi toisten joukosta. Noh, kamalan vapauttavaa tämä on.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mulla kanssa samanlaisia kokemuksia. Olin ihan sekaisin joulu-tammikuun yhdestä työkaverista. Sitten tuo tunne laimeni, en tuntenut enää juuri mitään. Kunnes taas...
... se iski takaisin! Olen yrittänyt selittää asian sillä, että pääni tarvitsi kunnon nollauksen. En olisi kestänyt työntekoa enkä muutakaan, jollen olisi saanut välillä huilia. Tai sitten tämä nykyinen ihastuksen tunne, on vain jotain täydennyksen hakemista tämän hetkiseen elämään... Ken tietää?
Mutta sukat pyörii jaloissa, ja sydän pompottaa. Toivon aina kun kohdataan ettei hän puhuisi mulle mitään, kun menen sekaisin hänen äänestä... soperran jotain aivan typerää.
EN tiedä, mutta hän on tehnyt jotenkin lähtemättömän vaikutuksen minuun, ei meistä tule ikinä tule mitään... esteitä liikaa!
:)