Mulla paniikki pysyy pois niin kauan ku pysyn liikkeessä, mutta kun tulee vapaapäivä niin alkaa hirveä itsetutkiskelu ja ahdistus. Sen jälkeen meneeki taas monta päivää että pystyy saamaan kiinni elämästä. monesti menee liian lujaa, mutta se on mun tapa pitää ahdistus pois. Nyt on viikon sairasloma eikä tiedä miten päin olis ja mitä tekis, kohtaukset on koko ajan ns."pinnassa". Tänää alotettii kestolääkitys, toivottavasti elämä vähä tasottuis. Tsemppiä kaikille!
paniikki iskee vapaapäivänä
hiljasuus ahdistaa
62902
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
sullekki mulla on kans niin että kun ei oo tekemistä niin alkaa tuleen paniikki
minullakin kun luulisi ettei vapaalla tartteis kärsiä.
Todellakin mulla on sama vika! Päällisin puolin elämässäni ei ole mitään vikaa, on hyvä työ ja ihana mies. Mutta...! Ahdistus iskee joskus niin kovana että jos vietän vapaapäivää, turvaudun mieluummin pulloon kuin olen itseni kanssa "kahden". Mikä voisi auttaa? Tarvitsen jotain tavoittelemisen arvoista itselleni jotta voin luopua pullosta ja voida hyvin. Olenko jo tulossa alkoholistiksi?
älä tartu enää.Mene lääkäriin ja pyydä lääkitys tai yritä saada se lääkärin kanssa kohdalleen,jos se sinulla jo on.Myös keskusteluapua varmaan olisi hyvä saada.Pullo on helppo, mutta täysin väärä ja tuhoon tuomittu keino saada helpotusta oireisiin ja ahdistukseen.Elin kodissa jossa viinalla hoidettiin ahdistukset.Ahdistukset sieltä perin,mutta viinalla en niitä hoida,lääkäriin,psykologiin, ja lääkkeisiin olen luottanut ja niihin turvautunut.
tuttua mulle.kun on jotain tekemistä ettei tarvitse miettiä itseään ja muita ihmisiä kaikki menee hyvin mutta kun tekeminen loppuu alkaa tajuton ahdistus.miettii koko ajan mitä muut ihmiset musta ajattelee ja etsii merkkejä että ei kovin hyvää.ei uskalla paljon liikua ihmisten ilmoilla.on käyty terapiat ja kokeiltu kaikki mahdolliset lääkkeet usean vuoden aikana.nyt ilman lääkitystä.mietin vain miksi juuri mun pitää olla näin hullu,että ei hetkeäkään hyvä olo.pitäiskö vetää itsensä naruun.eihän täällä pakko ole olla..
sitä konstia kyllä käyttää,se on se kaikkein huonoin lääke !Kyllä se joskus vielä sullakin helpottaa,usko pois! Itsellänikin helpotti , tosin monta vuotta se vei, mutta helpotti kuitenkin. Isosti sisua tarvittiin ja monta pullollista vettä(aina mukana)ja väkevää purkkaa(oli muka jotain tekemistä kun sitä pureskeli).Yritä hakeutua ystävien luo silloin kun tuntuu oikein pahalta,sellaisten jotka ymmärtävät eivätkä pidä huuhaana paniikkihäiriötä. Yritä jaksaa,älä menetä uskoa, että vielä se päivä paistaa risukasaankin!