sua jatkuvasti, hereillä ja valveilla. Miksi ihmeessä kun tiedän, että olen sulle varmaan jotain ihan yhdentekevää ja käytökselläsi sekä sanoillasi olet sen myös osoittanut. Kun vain saisin sen päähäni iskostettua ettet sä mua halua ja toisinaan saankin, mutta sitten taas herään aamulla sun kuvaasi ja sama ruljanssi vain jatkuu. Järki sanoo, että olemme liian erilaisia ja tunteet vaimentaa tuon äänen. Joskus mietin, että minun on parempi ilman sinua, mutta miksi sitten on tällainen olo: tyhjä ja kaipaava?
Minä ajattelen
Nainen koukussa
432562
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 43
Vanhimmat
Miten olen sen käytökselläni (sanoillani?) muka osoittanut? Et ole yhdentekevä, jos et tahdo sitä olla. Päästä minut lähellesi, niin ollaan vain hiljaa ja kuunnellaan toistemme hengitystä. Erilaisuutemme on voimamme, josta puhe kumpuaa.
että olen tulkinnut sua väärin. Ja niinhän näissä ihastumis-jutuissa tuppaa asiat menemään. Silti vähän epäilen, oletko nyt ihan tosissasi-kuka lienetkin..
Sinua taas ei pysty tulkitsemaan ei sitten millään. Kuka-lienetkin: voisin olla tosissani, jos sinäkin. Mutta taidat pelätä liikaa?
että toinen pelkää?
tuntemista...
pelkäävän omia tunteitaan, toiseen luottamista, haavoitutumista ja pettymystä. Samaa, mitä me kaikki loppujen lopuksi.
me tietysti pelkäämme noita asioita. Mutta mitä tulee tohon mun tulkitsemiseen niin olet kyllä oikeassa, en ole ihan kaikista helpoin tulkittava, mutta ajan kanssa minut oppii kyllä tuntemaan.
Miten sinut saisi jakamaan aikaasi minulle sen verran, että pääsisin tutustumaan sinuun hieman lähemmin?
olen tosissani muuten sun suhteen/ ottaen tietysti huomioon sen pointin, että en edes ole varma kuka olet..
sä aina ottaa yhteyttä???
voisin sen tehdä. Mutta...kun sinusta ei saa selvää, niin en tahdo mennä ehdoin tahdoin pilaamaan mitään turhalla hätiköinnillä. Jos olet tosissasi, niin näyttäisitkö sen jotenkin?
vaikka jokaiseen naiseen maanpäältä, mutta jos todella haluat tutustua muhun. Niin tiedät että aikaa on. Mutta et sä sitä halua, muuta kuin ihan vähän.
usko, että se tässä vaiheessa olisi enää mitään hätiköintiä??
aina on hätiköimisen vaara, jos ei toisesta pysty olemaan varma. Ja miten se olisi mahdollista?
miten voisit olla musta varma? Tarkoitatko, että olenko tosissani sun kanssa vai pelaanko pelejä tms.?
Juuri niin.
pelaisi jotain samaa peliä vuodesta toiseen, pelit loppuu ottelun jälkeen. Ei ole mitään muuta kuin tämä hetki niinkun sanoin.
ollut huono pelaamaan pelejä.. Ei mulla ole mitään sellaisia taka-ajatuksia, että kun "voitan" sut niin heitän sut heti menemään. Tarkoitukseni ei ole todistella itselleni mitään. Et ole mikään uhri.
sut muuten olettamaan, että olisin just se jota haet?
mikä sinut olettamaan, että vastailet oikealle henkilölle? Kirjoituksistasi ei voi tunnistaa ketään varmuudella, ehkä se on tarkoituksesikin?
tiedäkään. Ajattelin vain, että jos sulla olisi jokin aavistus jostain.
aavistus, mutta mitään konkreettista, ei tietenkään. Niin, sinusta ei saa selvää. Edes täällä.
haittaa kun on niin "hankala" tapaus? Kai mä sitten olen vähän monimutkainen tai sitten en osaa tuoda ajatuksiani vain julki.
MUN KANSSA mutta aina eksyt vääriin keskusteluihin. Et vaan halua selvittää mitään.
mutta nyt en oiken ymmärtänyt? Voisitko selventää vähän?
hankala ja hankala, vaikeaselkoinen, sanotaanko näin:) Konkretiaa, niin.
Olisi kyllä kiva jutella tää juttu kasvokkain sen oikean henkilön kanssa, mutta kyllähän tääkin selventää ajatuksia:)
taas tajusin...ensin vedätät herneet nenään ja sitten alat satuilemaan...mulla on nyt vaikea päätös huomisen suhteen tehtävänä, ollako kiltti vai ilkimys..
niin saatan suoritutua hyvinkin leppoisasti, jos taas tunnen että voin mokata niin mokaan varmasti... eräs tietty henkilö sai mut pikkasen kiinnostumaan itsestään, ei kyllä ollut ensimmäinen, mutta otti sen hyvin tosissaan.. mitä tehdä nyt??? sano mulle.
myös minulla. Haaveissani vain pyörii yksi tietty mies edelleenkin, jo kohta vuoden verran. Hänen käytöstään on vain niin vaikea tulkita. Yritin lähestyä ja hän pakeni. Välillä hän lähestyy ja nyt minä vuorostani pakenen, en uskalla luottaa hänen kiinnostukseensa...
Millä suunnalla kirjoittelet? Itse olen 02 alueelta.
että on kohtalotovereita, samaltahan tuo sun juttus kuulostaa kuin tää munkin tilanne. Ehkä joskus saadaan molemmat selvyys tilanteeseen, ja vielä mieluinen sellainen ;)
Miksi että voi ottaa asiasta selvää irl?
minä tein hänelle kiinnostukseni selväksi jo aikoja sitten. Mies on ujonpuoleinen eikä oikein sanonut juuta eikä jaata, vetäytyi vain. Nyt sitten on sellainen vaihe, että välillä tuntuu, että mies on sittenkin kiinnostunut, välillä taas ei. Mutta minä en oikein toista kertaa uskalla itseäni alttiiksi pistää. Hulluahan tämä on, tiedän.
Jatkoa tohon:
"Olisi
Kirjoittanut: Nainen koukussa 13.4.2006 klo 19.15
Olisi kyllä kiva jutella tää juttu kasvokkain sen oikean henkilön kanssa, mutta kyllähän tääkin selventää ajatuksia:) "
Niin, saattaa selventää. Ei kyllä minun osaltani. Tää on tätä...
olla väärä henkilö kun puhutaan huomisesta.. Vai mitä silloin tapahtuu?
Joku toinen vastailee välillä. Ties kuinka monta meiden lisäksi. Huomenna ei tapahdu mitään. Eikä ylihuomenna, eikä sitten eikä eikä...Se on sinusta kiinni.
usko, että tapahtuu. Voishan se olla myös susta kiinni?
sun onnes tielle, nyt voit keskittyä Tarjaan. Tai johonki muuhun. Mä olen vaan iloinen että sä oot tyytyväinen.
mutta olen sanonut jo- sinusta ei saa sen vertaa selvää, että uskaltaisin mitään suhteesi. Jos olet sitä mieltä, että mitään ei taphdu, niin sitten ei tapahdu. Se on sinusta kiinni edelleen.
mä johonkin Tarjaan keskittyisin? Vai oliko tää mulle?
väärä henkilö, väärä ketju. Tarjat ei kiinnosta.
normaalia trafiikkia palstalla. Tervetuloa paniikkiin pään sisällä.
you... he has gone, oukei.