1. Millainen on vastaajan asema oikeudessa?, jos syyttäjä kysyy kysymyksiä? Pitääkö niihin vastata? Vastauksilla saattaisi vaan syyllistää itsensä! Eli voisiko vaan sanoa "kiistän syytteen", eikä sen enempää..
2. Kun haasteessa lukee millä todistusaineistolla tai todistajilla syyttäjä aikoo todistaa juttunsa, niin voiko hän silti pyytää todistajia, vaikka niitä ei olisi haasteessa?? Siis niin, että vastaaja ei saisi tietää etukäteen???
3. Saako syyttäjä kertoa syytteen (kun syyttää rikoksesta alkupuhevuorossaan) esitutkintapöytäkirjan perusteella, jos vastaaja tai todistajat olisivat esitutkintaan jotain sanoneet, jotka antavat syytteelle tukea??? Vai pitääkö hänen vaan lukea syyte itse rikosnimikkeen lakiin kirjatussa muodossa?
4. Miten paljon syyttäjä ylipäätänsä saa varautua esitutkintapöytäkirjojen sisältöön?? Vai onko tosiaan niin, että se mitä esitutkinnassa on kerrottu, pitää toistua todisteiden tai todistajien myötä??? Ja onko se myös syyttäjän oma moka, jos ei kutsu todistajiaan todistamaan, vaan olettaa että vastaaja itse puhuisi itsensä pussiin, kun syyttäjä häneltä kysyy jotain?? Ja taas, voiko siis vastaaja vaan sanoa, että kiistää syytteen, ja olla vastaamatta sen enempää???
Näihin jos saisin asialliset ja faktatietoon perustuvat vastaukset, niin olisin tosi kiitollinen!
2. Kun haasteessa lukee millä todistusaineistolla tai todistajilla syyttäjä aikoo todistaa juttunsa, niin voiko hän silti pyytää todistajia, vaikka niitä ei olisi haasteessa?? Siis niin, että vastaaja ei saisi tietää etukäteen???
3. Saako syyttäjä kertoa syytteen (kun syyttää rikoksesta alkupuhevuorossaan) esitutkintapöytäkirjan perusteella, jos vastaaja tai todistajat olisivat esitutkintaan jotain sanoneet, jotka antavat syytteelle tukea??? Vai pitääkö hänen vaan lukea syyte itse rikosnimikkeen lakiin kirjatussa muodossa?
4. Miten paljon syyttäjä ylipäätänsä saa varautua esitutkintapöytäkirjojen sisältöön?? Vai onko tosiaan niin, että se mitä esitutkinnassa on kerrottu, pitää toistua todisteiden tai todistajien myötä??? Ja onko se myös syyttäjän oma moka, jos ei kutsu todistajiaan todistamaan, vaan olettaa että vastaaja itse puhuisi itsensä pussiin, kun syyttäjä häneltä kysyy jotain?? Ja taas, voiko siis vastaaja vaan sanoa, että kiistää syytteen, ja olla vastaamatta sen enempää???
Näihin jos saisin asialliset ja faktatietoon perustuvat vastaukset, niin olisin tosi kiitollinen!
Vastaukset 7
Vanhimmat
mutta, uskoisin, että asiat on näin: (korjatkaa te jotka tiedätte paremmin)
1. Mielestäni syytetyn, siis vastaajan, ei tarvitse vastata syyttäjän kysymyksiin ollenkaan, voi siis vaan sanoa että "kiistän syytteen". Uskoisin, että syyttäjällä on todistustaakka, eikä syytetyn tarvitse auttaa syyttäjää.. Vastaajan pitää kai ainoastaan vastata, jos oikeus/tuomari jotain kysyy.. En siis ole tästä varma, mutta se olisin loogisin vastaus.
2. Mielestäni ei saa kutsua todistajia, jotka eivät ole haasteessa mainittu, ei siis ainakaan niin, ettei puolustuksella/vastaajalla olisi asiasta tieto etukäteen. En siis ole tästäkään varma..
3. Mielestäni ei saa mainita esitutkinnasta otettua tietoa. Ainoastaan ehkä tekopaikan ja ajan, sekä tietysti syytetyn nimen.
4. Tästä oli mielestäni jotain asiaa julkisestikin vähän aikaa sitten. Eli syyttäjä ei mielestäni saa ollenkaan alkaa mainitsemaan oikeudelle mitään esitutkintapöytäkirjoista. Jos joku todistaja on ollut esitutkinnassa mukana, on syyttäjän syytä kutsua tämä todistaja oikeuteen todistamaan asiasta. Esitutkintapöytäkirja omillaan ei voi olla todistusaineistoa, ellei todistaja tule itse paikalla todistamaan, että se minkä on kuulustelussa kertonut ja tekohetkellä nähnyt, on totta. Eli mielestäni on täysin syyttäjän oma moka, jos ei kutsu todistajaa, ja silti haluaisi ottaa esille esitutkinnassa kerrottua, ja voit hyvin vaan olla sanomatta mitään, jos syyttäjä jotain esitutkinnassa kerrottua alkaa sinulta kyselemään, oli se niin sinun omaa kertomaa, tai mahdollisen todistajan..
Tästä kaikesta en siis ole ollenkaan varma.. joku tietää varmaan paremmin.
Ja jos olet oikeuteen menossa, kannattaisi ensin puhua oikean asianajajan/lakimiehen kanssa, tai jopa ottaa edustaja mukaan oikeuteen..
- Jos joudut oikeuteen, kunnollinen, ei kunnallinen asianajaja on tarpeen.
- Erinäisiä lakeja itse lukemalla et hyödy mitään, lait ovat teoriaa ja käytäntö on jotain muuta.
- Jutun voittaa se, jolla on enemmän rahaa ja täten myös valtaa. Jos molemmat ovat sosiaaliselta asemaltaa suunnilleen samalla tasolla, tällöin kannattaa panostaa parempaan asianajajaan kuin mihin olisi varaa.
- Kannattaa varautua siihen että syyttäjä ja vastapuoli valehtelevat nenänsä vastapäiseen seinään kiinni.
- Näin ollen, älä tee sitä virhettä että itse puhuisit totta vaan esitä asia omalta kannaltasi mahdollisimman hyvin. Totuudella ja oikeudella ei ole mitään tekemistä keskenään.
1. Sinulla on oikeus olla pysymättä totuudessa eikä ole velvollisuus puhua - mutta tämä johtaa siihen että mahdollinen rangaistus kovenee (ei osoita halukkuutta avustaa rikoksen selvittelyssä) ja toisaalta sinut luokitetaan epäluotettavaksi todistajaksi.
2. Pitää olla etukäteen tiedotettu
3. Syyttäjä aluksi esittää syytteet kuten on kirjattu haastehakemuksessa. Syyttäjä ja tuomari ovat tutustuneet esitutkintapöytäkirjaan ja käyttävät tätä mm. kun arvioivat kunkin todistajan luotettavuutta.
4. Todistajat ovat joutuneet esitutkinnassa puhumaan totta (esitutkintalain mukaan) mutta oikeusjärjestelmän mukaan syytetyllä pitää olla oikeus esittää kysymyksiä todistajille ja näin ollen avaintodistajia kutsutaan mukaan oikeudenkäyntiin.
Oikeudenkäynnin kulusta voit lukea esim:
http://www.om.fi/11907.htm
ja hanki hyvä asianajaja ...
täten vain lain mukaan, omatunto on eri asia.
1. Vastaajan (eli syytetyn) ainoa velvollisuus on nimen ja muiden oleellisten henkilötietojen (SOTU, osoite jne...) ilmoittaminen oikeassa muodossa oikeuden pöytäkirjaan. Muuten syytetyn ei tarvitse sanoa oikeudenkäynnin aikana yhtään mitään. Ja jos sanookin, se voi olla myös valhetta. Syytetyn ei siis tarvitse puhua totta!
2. Ei voi, haasteessa tulee luovuttaa koko se esitutkintamateriaali jota aiotaan oikeudenkäynnissä käyttää. Sama materiaalihan pitää luovuttaa myös puolustuksen käyttöön. Mitään yllätystodistajia ei voi repäistä esiin kesken oikeudenkäynnin, sitä tapahtuu vain jenkkisarjoissa. Jos taas ilmenee jotain uutta, oleellista, voi syyttäjä pyytää oikeuskäsittelyn keskeyttämistä esitutkinnan täydentämiseksi.
3. Rikosnimikkeen tulee perustua rikoslakiin. Piste. Avauspuheenvuorossa syyttäjä lukee rikosnimikkeet ja nimeää rikoslain kohdat joihin syyte perustuu. Todistelun vuoro on myöhemmin ja siinä vaiheessa kielenkäyttö onkin jo paljon vapaampaa.
4. Syyttäjä voi tutustua esitutkintamateriaaliin kohtuullisen ajan. Tätä kutsutaan syyteharkinnaksi. Pitää muistaa että syytetyllä ei ole vielä tässä vaiheessa esitutkintamateriaalia käytettävissään.
ei myöskään kannata olettaa että vastapuoli puhuisi totta. täten oikeus toteutuu usein vain siinä tapauksessa että molemmat puhuvat totta. hyvin epätodennäköistä.
ovat velvollisia rangaistuksen uhalla puhumaan totta - ja sen takia heidän lausunnoilla on enemmän painoarvoa. Syytetty voi valita puhuuko totta vai valehteleeko - mutta syytetyn lausunnon todistamisarvo on pienempi. Jos syytetty kiistää asiaa tai ei sano mitään - tällä on vaikutusta rangaistusta määrittäessä. Jos on osoittanut yhteistyöhalukkuutta rikoksen selvittämisessä niin rangaistus on lievempi.