Liekki lepattaa, kuin sydän
rakkaudesta. Katson
kaunista kynttilää tiiviisti.
Ympärilläni on jo pimeää,
arvaamaton verho mustaa.
Ei minua pelota, kun kynttilää
katson, se lämmittää.
Saa aikaan hienon tunnelman;
suuret varjot kohoavat seinille
läpättäen, ja niiden vieressä
minun hahmoni.
Liekkien takana näen jotain,
kuin kasvot. Hymyilevät,
salaperäiset. Suljen
silmäni, annan sinun
silittää hiuksiani varovasti.
Puhaltelet kevyesti kasvoihini
ja.. havahdun.
Avonaisesta ikkunasta
tuivertaa kylmä
loppusyksyn tuuli.
Kynttilän liekit lepattavat
viimeisiään, ja sammuvat äkkiä.
Ohut ja sakea savukiemura
kohoaa ilmaan,
se tekee pieniä lenkkejä,
olen näkevinäni pienen sydämentapaisen,
ennenkuin tuuli hävittää
viimeisetkin kiemurat.
rakkaudesta. Katson
kaunista kynttilää tiiviisti.
Ympärilläni on jo pimeää,
arvaamaton verho mustaa.
Ei minua pelota, kun kynttilää
katson, se lämmittää.
Saa aikaan hienon tunnelman;
suuret varjot kohoavat seinille
läpättäen, ja niiden vieressä
minun hahmoni.
Liekkien takana näen jotain,
kuin kasvot. Hymyilevät,
salaperäiset. Suljen
silmäni, annan sinun
silittää hiuksiani varovasti.
Puhaltelet kevyesti kasvoihini
ja.. havahdun.
Avonaisesta ikkunasta
tuivertaa kylmä
loppusyksyn tuuli.
Kynttilän liekit lepattavat
viimeisiään, ja sammuvat äkkiä.
Ohut ja sakea savukiemura
kohoaa ilmaan,
se tekee pieniä lenkkejä,
olen näkevinäni pienen sydämentapaisen,
ennenkuin tuuli hävittää
viimeisetkin kiemurat.
Vastaukset 2
Vanhimmat
tähänastisista runoistasi.
Olen imarreltu..kiva kun joku tykkää lukea niitä ja vieläpä pitää niistä kovasti!:)