Pääsiäisuskomuksia

Pääsiäiseen liittyy Suomessakin erilaisia tapoja ja uskomuksia. Esim. vanhan ajan tapoihin kuului, että ei joulunalusviikolla, eikä piinaviikolla emännät saaneet kehrätä ja jos tätä tapaa rikkoi rukit kehräsivät yksinään kaiket yötä eikä talonväki saanut nukkua. Kiirastorstaisin tehtiin ovien ulkopuolelle tervaristejä pahojen henkien poispitämiseksi talosta. Pääsiäisyönä piti polttaa tulta navetassa, ettei kesällä karjalle tapahtuisi mitään pahaa.

Myös suolalla on ollut merkitys pääsiäisuskomuksissakin. Pääsiäisaattoiltana asetettiin suoloja ruokapöytään joka perheenjäsenen paikalle. Kenen suolat yöllä sulivat, uskottiin hänen kuolevan kuluvana vuonna. Pitkäperjantaina ei myöskään laitettu mitään pyhäruokia. Kukaan ei käynyt kylässä ja muutenkin piti jokaisen olla hiljaa. Uskottiin myös, etteivät sääsket tule syömään seuraavana kesänä, jos pääsiäisaamuna syö naurista. Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Uusimaalla, Hämeessä ja Pohjanmaalla uskottiin, että pitkäperjantaina ei saanut keittää koko päivänä mitään. Kaikki ruoka keitettiin edellisenä päivänä ja varattiin sitä runsaasti. Verimakkara oli pitkäperjantain samoin kuin pääsiäisenkin ruokaa. Hauki oli pitkäperjantain kala. Jos talossa ei ollut haukea keitettiin ohrapuuroa.

Eläimiin ja karjaan liittyivät myös omat uskomuksensa. Uskottiin, että karjan hyvinvoinnin takasi se, että ne pääsiäisenä lypsettiin takaperin. Hämeenkyrössä sanottiin, että ” Kun pääsiäisenä kanat ajaa uuniluudan kanssa alas orrilta, niin ei ketut vie kesällä.” Oulussa puolestaan seuraavaa: ” Jos pääsijäisyönä pestään sijan silmiä uuniluudalla samalla lausuen: "Sika sokeeks, aita sakeeks", niin siat eivät tuppaa kesällä pahantekoon.”

Jos pääsiäisaamuna ensimmäiseksi kun nousee ylös, näkee kissan, tulee vanhapiika, jos linnun, menee naimisiin sinä vuonna, uskoi vanha kansa ja samantyylinen ajatus jatkui toisessakin uskomuksessa. Jos pääsiäisaamuna ensimmäiseksi näki kissan, uskottiin eläimen näkijän olevan sinä vuonna uninen ja laiska, mutta jos ensimmäiseksi näki linnun, oli vilpas ja ahkera.

Perinteisesti miellämme nykyisin lemmentaiat juhannukseen, mutta entisaikaan samat loitsut hiukan eri muodossa elivät pääsiäisenäkin. Pääsiäisaamuna nuoren naimattoman tytön piti mennä ikkunaan ja katsella kenet ensimmäiseksi näkee, tämän tapainen oli hänen tulevan vuoden kosijansa. Sulhasen näki myös jos pimeässä kysyi yhdeksän kertaa peliltä : Kuka on tuleva morsiameni, kuka on tuleva sulhaseni?” ja peili näytti kosijan kuvan. Isokyrössä uskottiin, että kun pääsiäistä vasten yöllä lakaisee rikat perälle päin ja kantaa ne kolmen tien ristille. Niin sulhanen tulee hahmossaan sinne.

Noidat elivät kansan keskuudessa entisaikaan, ja niihin suhtauduttiin varauksella. Tästä todisteena tarina Oulusta: ” Kerran oli rulliämmä lentänyt yli Oulun läänin pääsiäisyönä pirun tykö juhlimaan. Hän oli mennessään huutanut: "Voi mun päiviäni, pian päivä jo nousee, Salo ja Kempele käymättä ja Limingan kevolle kenkäni jäi." Uskottiinkin, että jos heitti saunasta tultuaan vihdan saunan katolle yli pään, ei noita voinut tulla taloon ja kun pääsiäisyönä teki tervaristin navetan oven päälle esti karjan noitumisen. Pääsiäisyönä voitiin asettaa myös veitsi oven päälle, niin noita ei kyennyt astumaan tupaan. Noita voitiin myös tunnistaa erään uskomuksen mukaan polttamalla valkeaa kahteentoista saakka pääsiäisyönä. Tämän katsottiin pakottavan noidan sisään ja siitä nähtiin kuka paikallinen on noita. Tosin halu olla noidanomainen ja lentää eli tavallisenkin kansan keskuudessa. Mm. Ulvilassa uskottiin, että kun ” Talliluuta mäntyineen otettiin jaljain väliin ja vietiin kolmen tien ristiin ja istuttiin sen päälle. Kumartaen neljään ilmansuuntaan sanottiin: "Huis hais ilmaan, ei kiviin eikä kantoihin." Niin pääsi lentämään muiden noitien kanssa.