ilmestyvään ilmaisjakelulehteen edes netissä aina jälkikäteen.
Viimeisimmässä numerossaan 12.2.06 lehti otsikoi:”Pääsiäisnäytelmä työllistää melkein koko perheen”
Eräs perhe kertoo siinä osallistumisestaan erääseen pääsiäisaiheiseen näytelmään. Sanomattakin on selvää, etten mainitse kyseisen näytelmän nimeä, etten tulisi mainostaneeksi mitään, mutta sanonpa nyt kuitenkin senkin, että olisi ainakin se selvää.
Olen poiminut mielestäni mielenkiintoisesta lehtiartikkelista oleellisen lausumista ja siteeraan niitä nyt tapani mukaan tässä:
” Päätimme, että nelivuotias (nimeltä tässä mainitsematon perheen jäsen) saa olla vapaalla. Kokonaisuus pysyy paremmin kasassa, kun vilkas nuorimies jää vaarin hoteisiin harjoitusten ja esitysten ajaksi” perheen isää kuuluu hymyilevän ja katselevan keskimmäisensä kieltämättä hyvin vauhdikasta, menoa. Vajaan vuoden ikäinen perheen jäsen on kuulemma näytelmän nuorin näyttelijä. Hänen roolisuoritukseensa sisältyy lähinnä uinumista nimeltä mainitsemattoman äidin, eli näytelmän erään roolihenkilön kantoliinassa.
”Kuulin jossain vaiheessa, että näytelmään toivottaisiin oikeaa vauvaakin ja niin sai kymmenen kuukauden ikäinen nimeltä mainitsematon perheen jäsen elämänsä ensimmäisen teatteriroolin” perheen äiti kertoo artikkelissa.
(Tässä nimeltä mainitsematon) on rauhallinen vauva, joka nukkuu liinassa hyvin. Eikä pieni ääntely varmaan haittaa. Kertoisihan se katselijoille sen, että mukana on ihan oikea vauva, äiti arvelee.
”Vauvan tutista meinasi kuitenkin syntyä ongelma.” hän on jatkanut lehden mukaan.
”Esityksessä ei saisi olla mitään Jeesuksen aikaan kuulumatonta rekvisiittaa läsnä. Ohjaaja sanoi, että tutti pois ja vetäisi sen vauvan suusta.” Nimeltä mainitsematon on lehden mukaan päästänyt pahan porun ja näytelmän ohjaaja kuulemma työnsi tutin äkkiä takaisin. ”Vauva voitti siis ensimmäisen tuttierän, mutta saa nähdä miten käy jatkossa”, perheen äiti mietti edelleen artikkelin mukaan.
Myös perheen vanhin lapsi, kahdeksanvuotias tässä nimeltä mainitsematon on päässyt lehden mukaan vanhempiensa matkaan. Hänen mielestään näytelmän tekeminen on ollut kuulemma hieno kokemus.
”Tämä on oikein mukavaa. Ehkä alan isona näyttelijäksi”, poika on tuumannut.
Lehti jatkaa seuraavasti: Kansanjoukkoon kuuluva nuori näyttelijänalku varoittaa katsojia siitä, että teksti voi olla melko rajua. ”Jeesuksen aikana elämä oli rankempaa kuin nyt ja aika väkivaltaistakin. Ettei pidä järkyttyä”, hän, siis tämä poika on neuvonut katsojia.
Isä ja äiti ovat nyökytytelleet lehden mukaan pojalleen yhteisymmärryksen merkiksi. ”Kiiltokuvamaista pääsisäiskuvaelmaa ei todellakaan ole tarjolla. Kyseessä on kärsimysnäytelmä, isolla K:lla”, ilmeisesti poika on jatkanut.
Nimeltä mainitsemattomalla isällä on lehden mukaan kaksi roolia, hän on sotilas ja epäileväinen opetuslapsi. Hän kertoo artikkelissa edelleen: ” Olin mukana kaksi vuotta sitten Via Dolorosassa ja nyt päätin lähteä uudelleen. Vaikka tämä sitoo perheemme aikataulut ja voimavarat hyvin tarkkaan, on kokemus kuitenkin hieno: saa tavata tuttuja ja olla mukana välittämässä ilosanomaa. Myös ohjaajalla on suuri merkitys.” Hän lisää artikkelissa, että ilman ohjaajan kaltaista karismaattista henkilöä ainakaan hän ei olisi varmaan viitsinyt vaivautua.
Myös perheen 8-vuotias jäsen on tahtonut artikkelissa luonnehtia ohjaajaa: ” Vähän se on sellainen ärhäkkä, mutta myös aika ystävällinen.”
Perhe on lehden mukaan suositellut esitystä ihan kaikille savonlinnalaisille. ” Ohjaajamme sanoo, että Olavinlinna on Suomen paras Jerusalem ja siinä hän kyllä on oikeassa! Tapahtumat ovat perheen mukaan todentuntuisia ja erityiskiitosta se, siis perhe, antaa vapahtajan roolissa nähtävälle, esityksen ainoalle tässä nimeltä mainitsemattomalle ammattinäyttelijälle. ”Hänen panoksensa draaman onnistumiselle on hyvin tärkeä”, pariskunta on artikkelissa arvioinut.
”On tunnustettava, että harjoitus- ja esitystahti on ollut yllättävän tiivis ja rankkakin. Kotihommat ovat jääneet vähän toisarvoiseen asemaan. Ei tarvitse kummastella, jos lapsilla on jaloissaan eripariset sukat”, perheen äiti on kuulemma huokaissut.
Pääsiäisdraamaa esitetään lehden mukaan tällä viikolla eräällä nimeltä mainitsemattomalla paikalla. Esitys tapahtuu lehden mukaan ulkona, eli ihan pihalla minun nähdäkseni.
Viimeisimmässä numerossaan 12.2.06 lehti otsikoi:”Pääsiäisnäytelmä työllistää melkein koko perheen”
Eräs perhe kertoo siinä osallistumisestaan erääseen pääsiäisaiheiseen näytelmään. Sanomattakin on selvää, etten mainitse kyseisen näytelmän nimeä, etten tulisi mainostaneeksi mitään, mutta sanonpa nyt kuitenkin senkin, että olisi ainakin se selvää.
Olen poiminut mielestäni mielenkiintoisesta lehtiartikkelista oleellisen lausumista ja siteeraan niitä nyt tapani mukaan tässä:
” Päätimme, että nelivuotias (nimeltä tässä mainitsematon perheen jäsen) saa olla vapaalla. Kokonaisuus pysyy paremmin kasassa, kun vilkas nuorimies jää vaarin hoteisiin harjoitusten ja esitysten ajaksi” perheen isää kuuluu hymyilevän ja katselevan keskimmäisensä kieltämättä hyvin vauhdikasta, menoa. Vajaan vuoden ikäinen perheen jäsen on kuulemma näytelmän nuorin näyttelijä. Hänen roolisuoritukseensa sisältyy lähinnä uinumista nimeltä mainitsemattoman äidin, eli näytelmän erään roolihenkilön kantoliinassa.
”Kuulin jossain vaiheessa, että näytelmään toivottaisiin oikeaa vauvaakin ja niin sai kymmenen kuukauden ikäinen nimeltä mainitsematon perheen jäsen elämänsä ensimmäisen teatteriroolin” perheen äiti kertoo artikkelissa.
(Tässä nimeltä mainitsematon) on rauhallinen vauva, joka nukkuu liinassa hyvin. Eikä pieni ääntely varmaan haittaa. Kertoisihan se katselijoille sen, että mukana on ihan oikea vauva, äiti arvelee.
”Vauvan tutista meinasi kuitenkin syntyä ongelma.” hän on jatkanut lehden mukaan.
”Esityksessä ei saisi olla mitään Jeesuksen aikaan kuulumatonta rekvisiittaa läsnä. Ohjaaja sanoi, että tutti pois ja vetäisi sen vauvan suusta.” Nimeltä mainitsematon on lehden mukaan päästänyt pahan porun ja näytelmän ohjaaja kuulemma työnsi tutin äkkiä takaisin. ”Vauva voitti siis ensimmäisen tuttierän, mutta saa nähdä miten käy jatkossa”, perheen äiti mietti edelleen artikkelin mukaan.
Myös perheen vanhin lapsi, kahdeksanvuotias tässä nimeltä mainitsematon on päässyt lehden mukaan vanhempiensa matkaan. Hänen mielestään näytelmän tekeminen on ollut kuulemma hieno kokemus.
”Tämä on oikein mukavaa. Ehkä alan isona näyttelijäksi”, poika on tuumannut.
Lehti jatkaa seuraavasti: Kansanjoukkoon kuuluva nuori näyttelijänalku varoittaa katsojia siitä, että teksti voi olla melko rajua. ”Jeesuksen aikana elämä oli rankempaa kuin nyt ja aika väkivaltaistakin. Ettei pidä järkyttyä”, hän, siis tämä poika on neuvonut katsojia.
Isä ja äiti ovat nyökytytelleet lehden mukaan pojalleen yhteisymmärryksen merkiksi. ”Kiiltokuvamaista pääsisäiskuvaelmaa ei todellakaan ole tarjolla. Kyseessä on kärsimysnäytelmä, isolla K:lla”, ilmeisesti poika on jatkanut.
Nimeltä mainitsemattomalla isällä on lehden mukaan kaksi roolia, hän on sotilas ja epäileväinen opetuslapsi. Hän kertoo artikkelissa edelleen: ” Olin mukana kaksi vuotta sitten Via Dolorosassa ja nyt päätin lähteä uudelleen. Vaikka tämä sitoo perheemme aikataulut ja voimavarat hyvin tarkkaan, on kokemus kuitenkin hieno: saa tavata tuttuja ja olla mukana välittämässä ilosanomaa. Myös ohjaajalla on suuri merkitys.” Hän lisää artikkelissa, että ilman ohjaajan kaltaista karismaattista henkilöä ainakaan hän ei olisi varmaan viitsinyt vaivautua.
Myös perheen 8-vuotias jäsen on tahtonut artikkelissa luonnehtia ohjaajaa: ” Vähän se on sellainen ärhäkkä, mutta myös aika ystävällinen.”
Perhe on lehden mukaan suositellut esitystä ihan kaikille savonlinnalaisille. ” Ohjaajamme sanoo, että Olavinlinna on Suomen paras Jerusalem ja siinä hän kyllä on oikeassa! Tapahtumat ovat perheen mukaan todentuntuisia ja erityiskiitosta se, siis perhe, antaa vapahtajan roolissa nähtävälle, esityksen ainoalle tässä nimeltä mainitsemattomalle ammattinäyttelijälle. ”Hänen panoksensa draaman onnistumiselle on hyvin tärkeä”, pariskunta on artikkelissa arvioinut.
”On tunnustettava, että harjoitus- ja esitystahti on ollut yllättävän tiivis ja rankkakin. Kotihommat ovat jääneet vähän toisarvoiseen asemaan. Ei tarvitse kummastella, jos lapsilla on jaloissaan eripariset sukat”, perheen äiti on kuulemma huokaissut.
Pääsiäisdraamaa esitetään lehden mukaan tällä viikolla eräällä nimeltä mainitsemattomalla paikalla. Esitys tapahtuu lehden mukaan ulkona, eli ihan pihalla minun nähdäkseni.
Vastaukset 4
Vanhimmat
... vaan ei olis tarttenu, kun voi lukea täältä :)
kaks kuukautta matkalla? mitä täällä sitä sisältöö
selostat?
tai olkoon, ei tarvii vastata.
mutta sanonpa kuitenkin, että olisihan se kakkos-nelonen ollut käden ulottuvilla, että tämäkin nyt tulisi selväksi. Pitkäksi menee on perjantaikin.
Voin vakuuttaa ja tarkat lukijat tietävätkin, etten kykenisi noin asialliseen ja hyvin kirjoitettuun tekstiin, joten en voi siitä kunniaakaan ottaa:)