Freedom of the Seas

Kai se jääluokan puuttuminen oli pääsyy hinaukseen, vaikka tietysti lähtöä on aina ollut hinaajat avustamassa.

fhdyh kirjoitti:

Kai se jääluokan puuttuminen oli pääsyy hinaukseen, vaikka tietysti lähtöä on aina ollut hinaajat avustamassa.

tarvitse huolestua jäävahvistuksista, mutta syynä lienee ollut tilaajan tiukkapipoisuus - ei haluttu ottaa riskiä saada potkurin lapaan kiharaa mahdollisen jäätelin iskemästä - toisaalta neitsyttä on talutettava jo siksi, että hyvin todennäköisen konestopin sattuessa - moniaita toimintoja ajetaan sisään - ei olla sitten kivillä.

Otaksun kirjoitti:

tarvitse huolestua jäävahvistuksista, mutta syynä lienee ollut tilaajan tiukkapipoisuus - ei haluttu ottaa riskiä saada potkurin lapaan kiharaa mahdollisen jäätelin iskemästä - toisaalta neitsyttä on talutettava jo siksi, että hyvin todennäköisen konestopin sattuessa - moniaita toimintoja ajetaan sisään - ei olla sitten kivillä.

Taisi jossain uutisjutussa tosiaan olla maininta että potkureita ei haluttu käynnistää jäissä jotta vältettäisiin niiden mahdollinen vaurioituminen. Ei kai ne kyljet sen vähempää kulu hinatessa kuin omin koneinkaan mutta potkurit voi olla toinen juttu?

Onkohan jäissä kulkeviin laivoihin rakennettu jotenkin toisenlainen potkurisysteemi?

Ainakin noita ruotsinlaivoja pyöritellään satama-altaissa melkein paikallaan joten jos risteilijöissä on samantapaiset systeemit niin kääntyminen onnistuu helposti tuolla laivareitillä ja paljon vaikeammallakin.

Seuraavan laivan valmistumisesta näin jossain arvioita että huhti-toukokuussa 2007.

Riku kirjoitti:

Ainakin noita ruotsinlaivoja pyöritellään satama-altaissa melkein paikallaan joten jos risteilijöissä on samantapaiset systeemit niin kääntyminen onnistuu helposti tuolla laivareitillä ja paljon vaikeammallakin.

Seuraavan laivan valmistumisesta näin jossain arvioita että huhti-toukokuussa 2007.

Kyllä risteilijöissä on paljon tehokkaammat ja monipuolisemmat ohjailulaitteet kuin ruotsin laivoissa. Risteilijöissä käytetään pod propulsiota. Myös keulapotkurien tehot ovat toista luokkaa. Risteilijäalus pakittaa tankkerista ohi ja ajaa poikittain troolarista ohi.

Riku kirjoitti:

Ainakin noita ruotsinlaivoja pyöritellään satama-altaissa melkein paikallaan joten jos risteilijöissä on samantapaiset systeemit niin kääntyminen onnistuu helposti tuolla laivareitillä ja paljon vaikeammallakin.

Seuraavan laivan valmistumisesta näin jossain arvioita että huhti-toukokuussa 2007.

Ruotsin laivoissa on jääluokka joka yleensä tarkoittaa teräspotkureita ja tukevampia laakereita. Näissä Karibian ihmeissä ei ole jää luokkaa ja potkurin (alu-pronssi) voi saada solmuun melko helpollakin.

Tämähän ei toki ollut laivan ensimmäinen matka. Merikokeet on tehty ennen luovutusta eli laitteiden trimmaamisesta ei enää tässä vaiheessa ole kyse. Azipod potkureilla tuon kyllä saisi "taipumaan" pihalle tuolta Turusta, mutta miksi riskeerata. Ehkä kyse on myös miehistön kokemattomuudesta kun ei ole vielä ajoa takana ja laitteistot laiva tuttuja. Lähes vastaaviahan tulee Helsingin länsisatamaan vuosittain kymmeniä kertoja eikä silloin mitään hinailla. Helsinki on varmaan yhtä hankala paikka kuin Turkukin sisään tulon kannalta.

on potkurin ja laakeroinnin... kirjoitti:

Ruotsin laivoissa on jääluokka joka yleensä tarkoittaa teräspotkureita ja tukevampia laakereita. Näissä Karibian ihmeissä ei ole jää luokkaa ja potkurin (alu-pronssi) voi saada solmuun melko helpollakin.

Tämähän ei toki ollut laivan ensimmäinen matka. Merikokeet on tehty ennen luovutusta eli laitteiden trimmaamisesta ei enää tässä vaiheessa ole kyse. Azipod potkureilla tuon kyllä saisi "taipumaan" pihalle tuolta Turusta, mutta miksi riskeerata. Ehkä kyse on myös miehistön kokemattomuudesta kun ei ole vielä ajoa takana ja laitteistot laiva tuttuja. Lähes vastaaviahan tulee Helsingin länsisatamaan vuosittain kymmeniä kertoja eikä silloin mitään hinailla. Helsinki on varmaan yhtä hankala paikka kuin Turkukin sisään tulon kannalta.

Näytti uutiskuvien perusteella siltä että kulki omin avuin Hampurissa Elbe joella, vasta laituriin saapumisen yhteydessä joku hinaaja näytti olevan varmistamassa.
Eli siellä luotettiin että miehistö pystyi ohjaamaan laivaa tuossa "purossa" :)

http://morgenpost.berlin1.de/content/2006/04/18/aus_aller_welt/823648.html

http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2006-04-18,104:2:372685,1:0:0:0:0:0

on potkurin ja laakeroinnin... kirjoitti:

Ruotsin laivoissa on jääluokka joka yleensä tarkoittaa teräspotkureita ja tukevampia laakereita. Näissä Karibian ihmeissä ei ole jää luokkaa ja potkurin (alu-pronssi) voi saada solmuun melko helpollakin.

Tämähän ei toki ollut laivan ensimmäinen matka. Merikokeet on tehty ennen luovutusta eli laitteiden trimmaamisesta ei enää tässä vaiheessa ole kyse. Azipod potkureilla tuon kyllä saisi "taipumaan" pihalle tuolta Turusta, mutta miksi riskeerata. Ehkä kyse on myös miehistön kokemattomuudesta kun ei ole vielä ajoa takana ja laitteistot laiva tuttuja. Lähes vastaaviahan tulee Helsingin länsisatamaan vuosittain kymmeniä kertoja eikä silloin mitään hinailla. Helsinki on varmaan yhtä hankala paikka kuin Turkukin sisään tulon kannalta.

Kyllä Freedomin ajohenkilökuntaan kuuluvat on ajabeet RCI:n aluksia jo pitkään ja varmasti heillä ajokokemusta on.
Tanja Roberts joka on perämiehenä siellä on useamman vuoden ollut suomessa ja myös näissä "maailman" suurimmissa perämiehenä. Ja kuullun mukaan kaikki on yhtiössä jo pitkään työskennelleitä.
Kuitenkin Voyager-luokka ei nyt nin radikaalisti ole tätä nykyään maailman suurinta pienempi.

Johannes Kastaj kirjoitti:

Kyllä Freedomin ajohenkilökuntaan kuuluvat on ajabeet RCI:n aluksia jo pitkään ja varmasti heillä ajokokemusta on.
Tanja Roberts joka on perämiehenä siellä on useamman vuoden ollut suomessa ja myös näissä "maailman" suurimmissa perämiehenä. Ja kuullun mukaan kaikki on yhtiössä jo pitkään työskennelleitä.
Kuitenkin Voyager-luokka ei nyt nin radikaalisti ole tätä nykyään maailman suurinta pienempi.

...eli eiköhän kyse ollut sitten kuitenkin tuosta jäästä. Tokihan toi Voyager-luokka oli aika lähellä samaa kokoa. Muistaakseni saman levyinen, mutta parikyt metriä lyhyempi.

risteilijälle kirjoitti:

Kyllä risteilijöissä on paljon tehokkaammat ja monipuolisemmat ohjailulaitteet kuin ruotsin laivoissa. Risteilijöissä käytetään pod propulsiota. Myös keulapotkurien tehot ovat toista luokkaa. Risteilijäalus pakittaa tankkerista ohi ja ajaa poikittain troolarista ohi.

Kyllä on valitettavasti toisinpäin. Harvassa risteilijässä on käytössä Azipodit tai vastaavat peräpotkureina. Todella harvassa on keulapotkuria, kun ovat tarkoitettu avovesille. Onhan ne tietenkin tankkereihin verrattuna hieman eri asia...

Happonen kirjoitti:

Kyllä on valitettavasti toisinpäin. Harvassa risteilijässä on käytössä Azipodit tai vastaavat peräpotkureina. Todella harvassa on keulapotkuria, kun ovat tarkoitettu avovesille. Onhan ne tietenkin tankkereihin verrattuna hieman eri asia...

Ainakin näissä masalla tehdyissä risteilijöissä on azipod propulsiojärjestelmä, ja useita keulapotkureita.

Happonen kirjoitti:

Kyllä on valitettavasti toisinpäin. Harvassa risteilijässä on käytössä Azipodit tai vastaavat peräpotkureina. Todella harvassa on keulapotkuria, kun ovat tarkoitettu avovesille. Onhan ne tietenkin tankkereihin verrattuna hieman eri asia...

pasiseeri haluaa kruisailla satamasta toiseen.

:D

se taitaa olla kirjoitti:

...eli eiköhän kyse ollut sitten kuitenkin tuosta jäästä. Tokihan toi Voyager-luokka oli aika lähellä samaa kokoa. Muistaakseni saman levyinen, mutta parikyt metriä lyhyempi.

Ainakin potkureiden keston suhteen on niin, että pyöriessään potkuri ei vaurioidu jäistä ollenkaan niin helposti kuin pysäksissä ollessaan.

Itse aluksen rungon kestoon ei vaikuttane yhtään se, hinataanko alusta vai ei.

Ja jos se jääluokaton alus saa jää"vuoresta" vuodon vajoten Turun saaristoon, niin tuskin sitä vajoamista saadaan pysäytettyä venyttämällä hinuasvaijereista kukin taholleen...?

Eiköhän tuo hinaajien läsnäolo ole ihan normaali varotoimenpide valmiin aluksen lähtiessä määränpäähän. Vaikka olisi miten koeajettu, niin olisi se rakentajan kannalta aika noloa jos tulis vaikka bläkaut heti lähdön jälkeen ja paatti kiville.

kuin jäistä kirjoitti:

Ainakin potkureiden keston suhteen on niin, että pyöriessään potkuri ei vaurioidu jäistä ollenkaan niin helposti kuin pysäksissä ollessaan.

Itse aluksen rungon kestoon ei vaikuttane yhtään se, hinataanko alusta vai ei.

Ja jos se jääluokaton alus saa jää"vuoresta" vuodon vajoten Turun saaristoon, niin tuskin sitä vajoamista saadaan pysäytettyä venyttämällä hinuasvaijereista kukin taholleen...?

Eiköhän tuo hinaajien läsnäolo ole ihan normaali varotoimenpide valmiin aluksen lähtiessä määränpäähän. Vaikka olisi miten koeajettu, niin olisi se rakentajan kannalta aika noloa jos tulis vaikka bläkaut heti lähdön jälkeen ja paatti kiville.

kiharoita potkurin lapoihin - pahimmillaan sellaisen jälkeen telakoitiin kun akselilaakerointi ei pysynyt enää paikallaan.

jäissäajo teki kirjoitti:

kiharoita potkurin lapoihin - pahimmillaan sellaisen jälkeen telakoitiin kun akselilaakerointi ei pysynyt enää paikallaan.

Olikohan siinä vaan kyse siitä periaatteesta että jäissä ei ajeta kun on jääluokaton alus vaikka kuinka tiedettäisiin että kyllä se näissä ohuissa jäissä kestäisi. Onkohan asiasta jotain sääntöjä olemassa?

Elbelläkin ajoivat ilman hinaajia kunnes piti kääntää laiva melkein poikittain jokeen jotta saatiin kääntymään telakan altaaseen, silloin näytti siltä että laiva sulki joen kokonaan. Joen leveys taisi siinä kohtaa olla suunnilleen laivan pituus.

Riku kirjoitti:

Olikohan siinä vaan kyse siitä periaatteesta että jäissä ei ajeta kun on jääluokaton alus vaikka kuinka tiedettäisiin että kyllä se näissä ohuissa jäissä kestäisi. Onkohan asiasta jotain sääntöjä olemassa?

Elbelläkin ajoivat ilman hinaajia kunnes piti kääntää laiva melkein poikittain jokeen jotta saatiin kääntymään telakan altaaseen, silloin näytti siltä että laiva sulki joen kokonaan. Joen leveys taisi siinä kohtaa olla suunnilleen laivan pituus.

Asianhan voisi varmistaa merenkulun säännöksistä, mutta toisaalta on hauskempaa sen sijaan eipäs-juupas väitellä... :-)

Henkilökohtaisesti kyllä ihmettelen, jos jäissä ei saa ajaaa jääluokattomalla aluksella mutta samoissa jäissä samaa alusta saa hinata...

Itse en ole vielä nähnyt ainoankaan Masa laivan lähtevän telakalta ilman hinaajia. Samoin on tapahtunut riippumatta jäätilanteesta tai sen olemattomuudesta. Syy käsittääkseni on ainoastaan varmuuden maksimointi. Siis esimerkiksi bläkauttiin varautuminen.

Varmaankin se paatti olisi omin voimin mennyt Elbelläkin pilttuuseen, mutta jos siinä olisi tullut tiukka paikka ja oltais jouduttu laittamaan ydinvoimalan verran propulsiotehoa laivan molemmista päistä (käytänössä kiinni rannassa) olisi vedet ollut aika pitkällä...

Riku kirjoitti:

Olikohan siinä vaan kyse siitä periaatteesta että jäissä ei ajeta kun on jääluokaton alus vaikka kuinka tiedettäisiin että kyllä se näissä ohuissa jäissä kestäisi. Onkohan asiasta jotain sääntöjä olemassa?

Elbelläkin ajoivat ilman hinaajia kunnes piti kääntää laiva melkein poikittain jokeen jotta saatiin kääntymään telakan altaaseen, silloin näytti siltä että laiva sulki joen kokonaan. Joen leveys taisi siinä kohtaa olla suunnilleen laivan pituus.

kertovat, että karsinoitu on laivan rakenteitten kestävyydet jäissäajoa varten. Jäänsärkijät avustavat niitä jäävahvistamattomia aluksia satamiin ja pois ja sekin ilmoitetaan mitkä luokat otetaan vastaan.

Jos väylä on auki - ja nythän tuo väylä oli liki sulaa vettä - niin ei siinä tarvita jäävahvisteita.

Happonen kirjoitti:

Kyllä on valitettavasti toisinpäin. Harvassa risteilijässä on käytössä Azipodit tai vastaavat peräpotkureina. Todella harvassa on keulapotkuria, kun ovat tarkoitettu avovesille. Onhan ne tietenkin tankkereihin verrattuna hieman eri asia...

Kyllä niistä löytyy Azipodit ja keulapotkurit, useampana kappaleena jopa...ja laiva pyörii joystickista käännellen vaikka sentin tarkkuudella paikallaan...

Riku kirjoitti:

Taisi jossain uutisjutussa tosiaan olla maininta että potkureita ei haluttu käynnistää jäissä jotta vältettäisiin niiden mahdollinen vaurioituminen. Ei kai ne kyljet sen vähempää kulu hinatessa kuin omin koneinkaan mutta potkurit voi olla toinen juttu?

Onkohan jäissä kulkeviin laivoihin rakennettu jotenkin toisenlainen potkurisysteemi?

Muistan kun eräällä viimeisistä Hietalahden telakan Panamax-risteilijöistä, olisiko ollut Carnival Miracle, kävi juuri niin että palatessaan merikoeajolta joku jääkikkare osui potkuriin ja laiva jouduttiin sen tähden telakoimaan Vuosaareen. Merikoeajo tapahtui sellaisena keväänä kun jäiden lähtö oli myöhässä. Jäät olivat ajautuneet sen verran kauas merelle etteivät olleet Håkansin hinaajat vielä vastassa kun se tapahtui.

Jos muistan oikein on niiden ylimmissä kerroksissa käytetty alumiinia just tuon takia. Ja ei ne pahassa kelissä paljon seilailekaan. Taitavat laittaa keulan kohti tuulta ja jakaa bingojengille ruskeita pusseja

Kalevi kirjoitti:

Jos muistan oikein on niiden ylimmissä kerroksissa käytetty alumiinia just tuon takia. Ja ei ne pahassa kelissä paljon seilailekaan. Taitavat laittaa keulan kohti tuulta ja jakaa bingojengille ruskeita pusseja

Edellisen Pernon telakalla tehdyn sarjan eli Voyager-luokan laivoissa jotkut yläkannet tehtiin alumiinista. Tämä johtui jostain laskuvirheestä. Voyager of the Seas oli sarjan ensimmäinen ja siinä jouduttiin turvautumaan tällaiseen ratkaisuun. Sarjan toisesta laivasta, Explorer of the Seas, en tiedä, mutta loput kolme ainakin tehtiin kokonaan teräksestä.

Tapa millä alumiinirakenteet liitettiin teräsrakenteisiin oli aika mielenkiintoinen. Välissä käytettiin klosseja joiden toinen puoli oli terästä, toinen alumiinia. Rakenteet oli liitetty niihin hitsaamalla. Klosseissa alumiinin kiinnitys teräkseen oli kuulemma saatu aikaan jotenkin räjäyttämällä.

Vulkan kirjoitti:

Edellisen Pernon telakalla tehdyn sarjan eli Voyager-luokan laivoissa jotkut yläkannet tehtiin alumiinista. Tämä johtui jostain laskuvirheestä. Voyager of the Seas oli sarjan ensimmäinen ja siinä jouduttiin turvautumaan tällaiseen ratkaisuun. Sarjan toisesta laivasta, Explorer of the Seas, en tiedä, mutta loput kolme ainakin tehtiin kokonaan teräksestä.

Tapa millä alumiinirakenteet liitettiin teräsrakenteisiin oli aika mielenkiintoinen. Välissä käytettiin klosseja joiden toinen puoli oli terästä, toinen alumiinia. Rakenteet oli liitetty niihin hitsaamalla. Klosseissa alumiinin kiinnitys teräkseen oli kuulemma saatu aikaan jotenkin räjäyttämällä.

niissä muissakin Voyager-sarjan aluksissa yläkansilla, kuten myös tässä Freedom-luokassakin käytetään, nimenomaan vakavuuden takia

on käytetty kirjoitti:

niissä muissakin Voyager-sarjan aluksissa yläkansilla, kuten myös tässä Freedom-luokassakin käytetään, nimenomaan vakavuuden takia

Sitähän minäkin. Tarvis tehdä koko laiva alumiinista niin ei ruostuis. Ja ylärakenteet vakavuuden takia siinä tapauksessa vaikka balsasta.