mulla on paljon ystäviä ja ihmisiä jotka välittää musta, mut silti tunnen itseni TODELLA yksinäiseksi...se on outoa.... olenkin huomannut kuinka en ole ystävyyden tarpeessa vaan läheisyyden tarpeessa! tarvitsen läheisyyttä ja uskallusta puhua asioista! mistä voin tällaista saada? en tiedä! ehkä täytyisi löytää TOSIystävä tai (mahdottomalta tuntuva) partneri...todellakin aukko sisimmässä!!!
outoa...
mävaan
2348
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
niin, että kolhuja sielussa ja luottamus kateissa? Niin sitä on vaikea sanoa, mistä niitä löytyy sydänystäviä, joihin luottaa ja jolle puhua. Hankalaahan tuo luottaminen on...
Itse olen sellaisessa tilanteessa, että haluaisin ystäväni ymmärtävän sen, että todella välitän ja haluan tukea häntä, olla vain lähellä! Tuntuu hänellä myös olevan menneistä kipeistä asioista johtuva luottamuspula ihmisiin.
Ei siinä minusta mitään outoa ole, että normaali ihminen kaipaa kumppania vierelleen. Eivät ystävät ja omaiset sitä puutetta voi ainakaan täysin korvata. Pitää vaan yrittää elää täysillä ja ottaa elämästä irti kaikki, mitä voi saada. Kuulemma kumppanikin löytyy helpommin niille, jotka eivät ota liikoja paineita sinkkuudestaan. Epätoivo näkyy ulospäin ja on luotaantyöntävää. Itsekin yritän siitä eroon.