Heippa isukit!
Aattelin kysästä teidän mielipidettä asiassa kun meille on tulossa tyttövauva parin viikonpäästä ja tottakai miehet aina haluaisivat oman pojan. Onko tyttö miehille sitten yhtä rakas kuin olisi se oma poikakin??
Aattelin kysästä teidän mielipidettä asiassa kun meille on tulossa tyttövauva parin viikonpäästä ja tottakai miehet aina haluaisivat oman pojan. Onko tyttö miehille sitten yhtä rakas kuin olisi se oma poikakin??
Vastaukset 41
Vanhimmat
on 2 tyttöä,miehelläni on ekasta liitost yksi poika.
Todella hyvin on näyttäneet tytötkin kelpaavan.
Vanhempi varsinkin on kova touhuamaan isänkanssa.
on 2 poikaa ja yksi tyttö. isä aina poikiaan enemmän rakastanut.
2 tyttöä. 2 vuotias ja 1 vuotias. Kaveeraavat jo keskenään ja meno on villiä.
Kolmas tulossa ja aivan sama kumpi on.
Vanhempaa tyttöä kiinnostaa autot ja tekniikka..
Heiluu vasara ja ruuvari kädessä sinne tänne ja on mukana aina kun duunailen sitä sun tätä.
Kyllä sen luonto vaan on niin jännästi tehnyt, että oma lapsi on aina oma ja paras. Oli tyttö tai poika. Tulet sen huomaamaan.
kyselet vieraitten mielipidettä??????
Jos sulla on ukkos jäljellä niin kysy siltä,kanaaivo.
Kahden saman vokaalin väliin tulee yhdyssanassa väliviiva eli kana-aivo.
kana-aivo.. TaIDAT SIIS ITSE OLLA?
No mitäs nyt luulisit? Olisko kuitenkin oma lapsi rakkain maailmassa, oli tyttö tai poika.
Niin no, meillä lapset on yhtä rakkaita. Miehisyyden mitta on kuulemma joskus ollu että tulee poika. Sehän on tietysti miehen jutuista kii eikä naisen. Suvunjatkaja, sitähän se tyttölapsikin on. Miehet on sikoja. Meillä mies rakastaa molempia yhtä paljon.
Joskus siinä reilu 2-vuotiaana tytöt ihastuu isään ja "kilpailee" äidin huomiosta isän silmissä. Kyllä siinä tytöt kietoo iskän pikkusormensa ympärille aika nopeesti, vaikka ois poikaa toivottukkin. Itse odotin kolme kertaa poikaa ja joka kerta tuli tyttö ja kaikki ne on iskän perään..jopa siinä määrin, että kuulin kun nuorin sanoi iskälle, että sitten kun äiti kuolee niin käydäänkö me huvipuistossa joka päivä. Kun ikää karttuu, nämä jutut poistuu. Olisin itse halunnut kovasti pojan, mutta ukko sanoo, ettei vaihtais yhtäkään tytöistään sataankaan poikaan.
"tottakai miehet aina haluaisivat oman pojan"
ensinnäkään kaikki miehet eivät halua lasta ollenkaan
ja
jotkut haluavat ensisijaisesti tytön
mutta
suurin osaa ymmärtää iloita LAPSESTA!
JOS lapsen tarvitsee olla ehdottomasti jompaa kumpaa sukupuolta, on parempi olla hankkimatta lasta, sillä todennäköisyys "väärään" sukupuoleen on 50 %.
Itse en voi ymmärtää, että lapsi voisi olla väärä. Lapsen saaminen on ihmeellinen ja ihana asia. Itselläni on kaksi ihmettä, enkä olisi halunnut tai osannut valita kummankaan sukupuolta.
Mikä ihmeen »tottakai miehet aina haluaisivat oman pojan»?
Minä olen käsittääkseni mies vaikka toivoinkin tyttöä ja tyttöhän sieltä tietenkin tulikin (tietenkin, sillä parhaat rakastajathan tekevät vain tyttöjä:) vaikka tuskinpa minua olisi ollenkaan harmittanut pojan tulokaan. Itseasiassa tätäkin lasta kovin odotettiin vaikka tämän PITI olla poika.
No tietysti tyttölapsi on yhtä rakas kuin poikakin. Ainakaan minä en ollut yhtään pettynyt kun tyttö tuli. Pätee edelleen se vanha lause "ei väliä kumpi tulee kunhan on terve". Tyttäreni on maailman ihanin lapsi enkä todellakaan koe menettäneeni mitään, päinvastoin. Toinen lapsi on tulossa, eikä ole minkäänlaisia toiveita kumpaankaan suuntaan. Tulee mitä tulee:)
on.
Salaisesti odotin, että esikoisemme olisi poika. Meille syntyi tyttö viime vuoden puolella. Nyt yritän hyväksyä ajatuksen.
Vaimoni perheessä kaikki lapset ovat tyttöjä ja nyt olen alkanut ymmärtää, että kaikki meidän tulevat lapsemme saattavat olla tyttöjä. En halua suurta perhettä, jos näin käy.
En ole varma pystynkö hyväksymään vain tyttölapset.
Toivon hartaasti poikaa.
Se on kylläkin miehestä kiinni tuleeko tyttöjä vai poikia!
nimenomaan perusbilsaa tällekkin paapalle! Ja voihan olla että mies ei edes omaa kuin yhdenlaisia sukusoluja jolloin tulos on taattu..
Et saa poikaa, sinun siittöistäsi sukupuoli on kiinni. Ei vaikuta vaikka vaimosi suvussa ei olisi yhtään poikaa, miehen siittö määrää AINA lapsen sukupuolen.
Aina toivonut nimenomaan tyttöä, ehdottomasti!
Tunnen useamman isän joka todellakin toivoo poikaa mielummin kuin tyttöä ja kaikilla näillä kavereilla on yhteisenä tekijänä se ,että he ovat tai ovat olleet kovia urheilemaan.
Eli takana saattaa olla ajatus siitä, että he voivat siirtää jälkikasvulleen oman futis tai lätkäharrastuksensa.
No ilmankos. Minä kun en voi sietää lätkää, futista, vormulaa tai muuta vastaavaa :D
Vaikka voihan tyttökin niistä innostua :(
Että.. Himoköyrijät tekee tyttöjä.. Joten olkaa tyytyväisiä tyttäristänne!
Ei tyttöjä himoköyrimisellä tehdä. Se oli niin että hyvät rakastajat tekevät tyttöjä. Vähän eri asia mielestäni.
ihmiset jotka rakastelevat usein saavat tyttöjä. Ja jotka sitten harvemmin niin näille tulee sitten poikia.. Eihän sillä oo merkitystä nyt lapsen sukupuoleen onko hyvä vai huono rakastaja.. Vaan sillä kuinka usein sitä tekee.
..koko jutussa ei ole mitään perää :D
Näillä asioilla ei ole nimittäin mitään tekemistä lapsen sukupuolen kanssa. Kunhan vain on sellainen sanonta..
Meidän esikoinen oli poika ja olin itse hurjan tyytyväinen poikaani samoin mieheni.Nyt mies on alkanut ehdotella toista lasta "että jos vaikka saataisiin se tyttö".
Kaikkihan toivoo tervettä lasta, ettei sukupuolella ole väliä. Näinhän se on, mutta ei siinä varmaan mitään pahaa ole jos sanoo kumman haluais. Kumpi vaan tulis se ois yhtä rakas oma lapsi! Meidän isukki sanoi haluavansa tytön. Onko tämä jotenkin erikoista;) Meillä on kummallakin ollut outo tunne, että sieltä tulee tyttö, mutta poikakin yhtä rakas tietenkin..
Pakko sanoa että ihme asenne. Jos minun synnyttämäni ja mieheni kupeista lähtöisin oleva tyttölapsi ei kelpaa niin mies joutaa pellolle. Kasvatan vaikka tyttäreni sitten yksin.
Niinhän todennäköisesti joudut tekemäänkin kun täällä miesten palstalla sekoilet. Et kai ole bi!
mutta kun sieltä tulikin poika, niin olin todella tyytyväinen;) Nyt oon tosi ylpeä pienen pojan isä! Tytöissä ja pojissa on varmaan pieniä eroja isän kannalta, mutta ei osaisi kumpi olisi mieluisempi..
se kuitenkin on se taho, joka "määrää" sen lapsen sukupuolen.
joten silloin miehen on tyytyminen siihen mitä on siittänyt.
ja se on kuitenkin pääasia, oli se lapsi kumpi tahansa, että se on haluttu ja toivottu.
Itselläni on sekä tytär että poika,ensin tuli poika ja tottakai luusisin että ihan sama kumpaa sukupuolta ensimmäinen lapsi edustaa niin sitä rakastaa yhtä lailla.Sen kyllä huomasin että ku tytär syntyi niin sitä söhellystä ei enää ollut eli valokuvakansio ei täyttynyt viikossa ja jokaista syöntiasentoa ei tarvinut olla jonkun kuvaamassa....tietty isän on pojan kanssa jollain tavalla olla koska kiinnostuksen kohteet on herkästi tietty samat,mutta onnistuuhan iskältä toi barbeilla leikkiminenkin :D
..tuossa valukuva-albumin täyttymisvauhdissa olla syy siinäkin että kyseessä oli TOINEN lapsi. Usein nimittäin toista ei enää kuvata yhtä paljon vaikka olisikin yhtä rakas.
Mitä tulee noihin yhteisiin mielenkiinnon kohteisiin: ei minua nyt barbiet kummemmin kiinnosta mutta ei autot ja aseetkaan. Koirat, kissat, hevoset ja yleinen yhdessäolo vain. Siinä ei sukupuolella ole niinkään merkitystä.
Kuulkaas nyt! Oma lapsi on aina rakas ihan on sama onko tyttö vai poika. mulla on kaksi kumpaakin ja terveitä ovat. ei ole ihmisarvo siitä kiinni mitä on jalkojen välissä. kaikkia kakaroitani rakastan yhtä paljon ja on se aika kamalaa jos jostain lapsesta enempi tykkäis ku toisesta. miten sitä voi jonku omatunto kestää että laittaa lapsia arvojärjestyksee. en ymmärrä mutta hirveetä on sellane. kyllä lapset huomaa jos on joku suosikki ja siitä sitte jää elinikäst traumat niille joista ei isä tykkää.
Tähän saakka isät on jätetty neuvoloissa taka-alalle ja huomiotta, tai isien osuutta lapsen kasvulle ja kehitykselle on aliarvostettu.
Muutos on tapahtunut ajattelussa ja suhtautumisessa.
Sosiaali- ja terveysministeriö tiedote 25. 7.2008.
Isät ja isyyden tukeminen äitiys- ja perheneuvoloissa.
http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1062035
----------------
Meillä 2 tytärtä ja tyttöjä toivoi. Ukolla myös poika edellisestä liitosta mutta enemmän touhuaa tyttöjen kanssa. Onhan se vähän surullista mutta minä en sille asialle mitään voi. Ukot kun toivoo poikia niin jos ne ei oo jotain teemuselänteitä ja poika haluaakin harrastaa pianonsoittoa ni johan se on isälle häpeäksi. Niin monen kohdalla nähty :(
Isin tytöt ja mamman pojat. Nii se menee. Tytöt roikkuu iskän kaulassa ja kirtää isin pikkurillin ympärille, pojat taas kivoja kaverina jossain pallottelussa ym. mutta harvemmin 10-vuotiaat poikalapset kieriskelee iskän sylissä ja sanoo rakastavansa isiii.
Tyttöä toivottiin ja poika tuli mut mitä välii KUN ON TERVE!!!!
jep jep jep ja sit ku siitä kasvaakin homo niin johan toivotaan et olis ollu tyttö!!!!
No lapsena olemisen kokemuksesta voisin sanoa että kaippa isä musta välitti kun oli esikoinen ja ainoa lapsi. Sitten syntyi kaksi poikaa seuraavaksi, ja kas vaan kun olisin lakannut olemasta isän silmissä kokonaan.
Eka lapsi on aina rakas, oli se kumpaa sukupuolta tahansa. Mut sitten jos aletaan useampia väsäileen ja onkin sitten tyttöjä ja poikia, siinä sen arvottamisen huomaa. Kurjaa että näin oli mun kohdallani, tässä mietin vieläkin että teinkö jotain väärin, kun en enää kelvannu autotalliin apulaiseksi enkä retkille tms isän ja veljien kanssa.
Itse olen nelipäisestä sisaruskatraasta; meitä on kolme tyttöä ja yksi poika. Ja kyllä veljeni todellakin on tärkein meistä isälleni. Veljeni on saanut isältä aina erityisoikeuksia, eikä veljeeni koskaan ole pätenyt samat säännöt kuin meihin tyttöihin. Veljeni on saanut isältämme aina enemmän aikaa, mistä luonnollisesti lapsena olin todella pahoillani; olin kateellinen veljelleni ja tunsin itseni huonommaksi ja vähemmän tärkeäksi.
En voi tehdä tästä kuitenkaan yleistä johtopäätöstä, että pojat olisivat isille tärkeämpiä kuin tytöt. Ehkä meidän isällemme poika oli senkin takia niin tärkeä, kun tyttöjä oli niin monta. Yhä aikuisiälläkin (olen 26-vuotias), asia joskus harmittaa, vaikka minulla isäni kanssa onkin ihan hyvät välit. Voisi olla puhdistavaa puhua asiasta isäni kanssa, mutta olen päättänyt olla sen tekemättä; en tahdo pahoittaa isäni mieltä. Tehtyä kun ei saa tekemättömäksi, niin eipä tuosta keskustelusta mitään rakentavaa hyötyä varmaankaan syntyisi.