Etkö sä näe mun silmistä, että mä rakastan sua? Ei se tunne mihinkään hävinnyt silloin, vaikka kaikki loppui niin nopeasti ja oudolla tavalla. Mä en vaan pysty sanomaan sitä sulle enää, mä oon nolannut itseni niin monta kertaa. Sä pelleilit mun tunteilla, jota kaduit ja pyysit anteeksi. Sitä että olit kyvytön tekemään kaiken oikealla tavalla. Mutta et koskaan sanonut mulle oikeesti mitä tunsit mua kohtaan. Jotain kuitenkin varmaan? Mä ikävöin sitä kesää, niitä päiviä mitä meillä oli. En ole koskaan ollut niin onnellinen. Mulla oli ikävä sua vaikka olin sun vieressä. Eniten mä ikävöin sitä suudelmaa...
Niin kauan aikaa on kulunut, ja niin paljon asioita muuttunut, mutta mun rakkaus ei ole hävinnyt mihinkään. Mulla oli silloin itselläkin niin paljon ongelmia, etten olisi ollut valmis kunnolla rakastamaan ketään, kun en voinut rakastaa edes itseäni, vaikka sun läsnäolo toikin omituista lohtua. Ja mä olin niin kamalan naivi, ja sä olit etäinen. Sä sanoit sillon joskus kauan aikaa sitten ettet ollut valmis rakastamaan. Mä en ymmärtänyt sillon kunnolla mitä se tarkoitti. Mäkään en ollut valmis, vaikka en sanonutkaan niin, ja sisimmässäni olin varmaan helpottunut kun torjuit mut. Halusin olla täydellinen sun seurassa, tuntui ettet ansaitsisi yhtään vähempää, ja tunsin oloni rittämättömäksi. Nyt mä luulisin olevani valmis, ja kun katson sua silmiin, luulisin että säkin voisit olla valmis. En vaan uskalla kysyä. Haluan että sä teet aloitteen siihen asiaan, mä olen haavoittanut itseäni liikaa ja sä tiedät sen. Me ollaan molemmat loukattu toisiamme, ja mä olen valmis antamaan ja pyytämään anteeksi.
Mutta mun sydäntä raastaa, ja mä ajattelen sua koko ajan. Mulla on kamala ikävä sua, eikä maailmassa ole ketään muuta, jonka menettämistä pelkäisin yhtä paljon. Lohduttaa kun tiedän että olet aina jossain. Mä näen susta usein unta, ja ne tuntuu niin todelliselta, että tuntuu kamalalta herätä.
Pelkään että kaikki muutkin kohta tajuaa jotain. Koska aina kun kuulenkin sun nimen kun joku puhuu susta niin mua alkaa punastuttaa. Oon nykyään kauhean hermostunut sun seurassa, enkä uskalla katsoa sua kunnolla silmiin. Vaikka haluaisinkin katsoa, sillä tässä maailmassa ei ole toista silmäparia jota katsoisin yhtä mielelläni.
Päivääkään ei mene etten ajattele mitä mä sillon sulle kerroin. Oon miettinyt sitä paljon, ja välillä tuntuu että olisi ollut parempi jos olisin
pitänyt kaiken sisälläni, koska siitä ei ole ollut kuin harmia kaikille. Vaikka joskus olet sanonutkin ettet unohda sitä koskaan ja ihailet mun rohkeutta.
Mä haluan viettää loppuelämäni sun kanssa, ei tässä maailmassa ole ketään muuta, joka voi täyttää sen tyhjiön, jonka sun poissaolo saa aikaan. Nää vuodet meidän välillä on näyttäneet sen toteen. Mutta sun on tehtävä aloite, jos tunnet samalla tavalla. Muuten se on liian tuskallista.
Rakastan sua aina ja ikuisesti, A.
Niin kauan aikaa on kulunut, ja niin paljon asioita muuttunut, mutta mun rakkaus ei ole hävinnyt mihinkään. Mulla oli silloin itselläkin niin paljon ongelmia, etten olisi ollut valmis kunnolla rakastamaan ketään, kun en voinut rakastaa edes itseäni, vaikka sun läsnäolo toikin omituista lohtua. Ja mä olin niin kamalan naivi, ja sä olit etäinen. Sä sanoit sillon joskus kauan aikaa sitten ettet ollut valmis rakastamaan. Mä en ymmärtänyt sillon kunnolla mitä se tarkoitti. Mäkään en ollut valmis, vaikka en sanonutkaan niin, ja sisimmässäni olin varmaan helpottunut kun torjuit mut. Halusin olla täydellinen sun seurassa, tuntui ettet ansaitsisi yhtään vähempää, ja tunsin oloni rittämättömäksi. Nyt mä luulisin olevani valmis, ja kun katson sua silmiin, luulisin että säkin voisit olla valmis. En vaan uskalla kysyä. Haluan että sä teet aloitteen siihen asiaan, mä olen haavoittanut itseäni liikaa ja sä tiedät sen. Me ollaan molemmat loukattu toisiamme, ja mä olen valmis antamaan ja pyytämään anteeksi.
Mutta mun sydäntä raastaa, ja mä ajattelen sua koko ajan. Mulla on kamala ikävä sua, eikä maailmassa ole ketään muuta, jonka menettämistä pelkäisin yhtä paljon. Lohduttaa kun tiedän että olet aina jossain. Mä näen susta usein unta, ja ne tuntuu niin todelliselta, että tuntuu kamalalta herätä.
Pelkään että kaikki muutkin kohta tajuaa jotain. Koska aina kun kuulenkin sun nimen kun joku puhuu susta niin mua alkaa punastuttaa. Oon nykyään kauhean hermostunut sun seurassa, enkä uskalla katsoa sua kunnolla silmiin. Vaikka haluaisinkin katsoa, sillä tässä maailmassa ei ole toista silmäparia jota katsoisin yhtä mielelläni.
Päivääkään ei mene etten ajattele mitä mä sillon sulle kerroin. Oon miettinyt sitä paljon, ja välillä tuntuu että olisi ollut parempi jos olisin
pitänyt kaiken sisälläni, koska siitä ei ole ollut kuin harmia kaikille. Vaikka joskus olet sanonutkin ettet unohda sitä koskaan ja ihailet mun rohkeutta.
Mä haluan viettää loppuelämäni sun kanssa, ei tässä maailmassa ole ketään muuta, joka voi täyttää sen tyhjiön, jonka sun poissaolo saa aikaan. Nää vuodet meidän välillä on näyttäneet sen toteen. Mutta sun on tehtävä aloite, jos tunnet samalla tavalla. Muuten se on liian tuskallista.
Rakastan sua aina ja ikuisesti, A.
Vastaukset 6
Vanhimmat
en pystyisi irtautumaan muista ihmisistä, mutta sun takias pystyn ihan mihin vaan, sä olet todella se tärkein kenen takia jätän kaiken muun.
kun olen täysin vapaa kaikesta, eli miltei juuri nyt, haluaisin olla sun kanssa.Se halu on kova, koska muutei sitä aukkoa täytä. Että luota muhun.
olet kirjoittanut mun ajatukseni ja tunteeni paperille. Toivottavasti saat onnesi, jolloin minullekin jäisi suuremmat mahdollisuudet onnistua omassa jutussani!!
onko sinun A mies vai nainen?
Minun A on mies, ja huomasin juuri että tällä palstalla on puhuteltu jotakuta toista A:ta, jolle nämä kaikki ihme vastauksetkin on kirjoitettu, tai joka ne on kirjoittanut. Mun tuntema A ei ole tänne vastaillut.
Sattuuko sinun A työskentelemään hoito-alalla ?