Kirjoittelin tuossa jokunen aika sitten tänne
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=1500000000000143&posting=22000000014141601
Mitä tuon jälkeen on tapahtunut?
1) Monivuotinen suhde päättyi
2) Muutin omaan asuntoon
ja nyt pääsiäinen... huoh! Kun tietää, että kaikki ovat yhdessä, syövät, käyvät ulkona...
No, mitäs minä? Istun kotona koneella chattailemassa aamuyöhön asti, esittämässä onnellista ihmistä. Rinnassa on kuitenkin kipu, kun kukaan ei välitä - ei oma perhe eikä ystävät.
Eipä kukaan muistanut taaskaan millään tavoin, että olen olemassa... No, miksi muistaa pääsiäisenä, kun ei kukaan muistanut edes syntymäpäivänänikään.
Ehkä päivä taas huomenna näyttää valoisammalta. Pieni itku on hyvästä, puhdistaa kyynelkanavat ja helpottaa mieltäkin.
Jos menisi tuonne peiton alle ja nukahtaisi vain...
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=1500000000000143&posting=22000000014141601
Mitä tuon jälkeen on tapahtunut?
1) Monivuotinen suhde päättyi
2) Muutin omaan asuntoon
ja nyt pääsiäinen... huoh! Kun tietää, että kaikki ovat yhdessä, syövät, käyvät ulkona...
No, mitäs minä? Istun kotona koneella chattailemassa aamuyöhön asti, esittämässä onnellista ihmistä. Rinnassa on kuitenkin kipu, kun kukaan ei välitä - ei oma perhe eikä ystävät.
Eipä kukaan muistanut taaskaan millään tavoin, että olen olemassa... No, miksi muistaa pääsiäisenä, kun ei kukaan muistanut edes syntymäpäivänänikään.
Ehkä päivä taas huomenna näyttää valoisammalta. Pieni itku on hyvästä, puhdistaa kyynelkanavat ja helpottaa mieltäkin.
Jos menisi tuonne peiton alle ja nukahtaisi vain...
Vastaukset 7
Vanhimmat
aiemmin ollut näköjään vastannut kellekään?
Mene sukulaisiin tai ulos syömään tai jotain mielekästä. Pakkoko on kotona möllöttää yksin?
mitään! Olen tottunut toimintaan. Jos on ongelma niin toimin. Ensin mietin tietysti miten voisi toimia ja ratkaista se. Nämä valittajat eivät halua ratkaisua ongelmaansa. He haluavat vain puhua siitä ja velloa itsesäälissä. Rasittavaa!
t. toiminnan nainen
elämästäni ja ensimmäisen kerran olin yksin pääsiäisen tai olen edelleenkin.Vaikka eilen itkin ja ihan aidosti yksin kun huomasin että muistan muita mutta kukaan ei muista minua,siinä itkettyäni,kiitin itseäni että itkin!
Sillä olen omaan vahvuuteeni niin sairastunut että muutkin luulee että pärjään.
Ja nyt huomaan että pärjäänkin mutta tämä oli hyvä kokemus ja lähden uusin silmin etsimään sitä oikeaa antoisaa ihmis-suhdetta jossa osaan myös antaa enkä vaan ole ottaja.Tsemppiä!
Mä olen ollut aina yksin. Se kipu loppuu kun tajuaa, ettei kukaan tosiaankaan välitä. Mulla ei edes lasta. Munt on joskus otettu viereen nukumaan. Se oli loistoaikaa. Nyt en saa enää edes nukutuksi. Kaipaan ihmis-seuraa, haleja ja pusuja ja käsikädessä kävelyjä. Muut on ansainnut, mä en, mä olen sitten kait paska. Jos joku musta välittää, niin miksi se ei sano sitä ääneen? Mulla on paha olla ja jään yksin.
no joo... helppohan se on tietenkin sanoa, että "tee näin tai noin". Aina se ei ole niin helppoa.
a) tuntuu, ettei kukaan halua olla seurassani
b) kukaan ei koskaan kysy mukaan minnekään
c) väkisintuppautuminen jonkun suoraan, huoh
Helppohan se olisi sosiaalisen ihmisen tehdä vaikka mitä, mutta entäs jos näin antisosiaalinen kuin minä?
Yhä enemmän ja enemmän vietän vain aikaa kotona. Vaikka viikko on jo vierähtänyt pääsiäisestä, ei tunne silti yksinolosta katoa: miksi ei edes kukaan perheestäni ottanut yhteyttä? Mikseivät halua olla missään tekemisissäni kanssani?
No, tietysti ihmisillä voi olla kiireitä, eikä kaikkea muista tai jaksa.. Ehkä vain unohtivat..
Moi!
Mä ojennan sulle käden, otatko kii siitä?