Koen että olen halunnut näytellä tervettä.Vaikka eihän terveet ole työkyvyttömyys-eläkkeellä..
En ole halunnut kohdata todellista sairauttani,sen taustalla vahva kielto ja häpeä.Ja kun on aina tarvinnut näytellä kuin ei mitään vikaa oliskaan.
On surutyön aika.On aika myöntää että en jaksa.En halua elää.Vaikka haluankin elää.Mutta kun en jaksaisi elää.Tämä pohjaton yksinäisyyteni ja se tosiasia että koskaan ei ole minua rakastettu,se tekee liian kipeää.Ja sitä olen pakoillut.Olen pakoillut salaisuuttani-ettei se paljastuisi.
Salaisuuteni nimi on: Häpeä siitä ettei ole tullut rakastetuksi.Ja siitä seurannut syvä arvottomuuden tunne ja sairastuminen masennukseen,tunne-elämän epävakaisuuteen,sivupersoonahäiriö on seurausta hyväksikäytöstä,raiskauksesta ym.ym.piinasta.
Joten on lopetettava itseäni kohtaan tuntema häpeä,ja uskallettava alkaa elää.Ja uskon että nämä uskomattoman rankat estyneisyyden laaksot sitä myötä madaltuvat.Lukkotilat aukeavat.
En ole halunnut kohdata todellista sairauttani,sen taustalla vahva kielto ja häpeä.Ja kun on aina tarvinnut näytellä kuin ei mitään vikaa oliskaan.
On surutyön aika.On aika myöntää että en jaksa.En halua elää.Vaikka haluankin elää.Mutta kun en jaksaisi elää.Tämä pohjaton yksinäisyyteni ja se tosiasia että koskaan ei ole minua rakastettu,se tekee liian kipeää.Ja sitä olen pakoillut.Olen pakoillut salaisuuttani-ettei se paljastuisi.
Salaisuuteni nimi on: Häpeä siitä ettei ole tullut rakastetuksi.Ja siitä seurannut syvä arvottomuuden tunne ja sairastuminen masennukseen,tunne-elämän epävakaisuuteen,sivupersoonahäiriö on seurausta hyväksikäytöstä,raiskauksesta ym.ym.piinasta.
Joten on lopetettava itseäni kohtaan tuntema häpeä,ja uskallettava alkaa elää.Ja uskon että nämä uskomattoman rankat estyneisyyden laaksot sitä myötä madaltuvat.Lukkotilat aukeavat.
Vastaukset 17
Vanhimmat
joukolla lynkanneet ja sitten tulevat katsomaan janoten lisää verta. No, en luovuta, saatan ne kiusaajat häpeään vaikka henki menis. Kirjaimellisesti.
pelko tulla häväistyksi,jälleen.häpeä joka on tallentunut sieluni kellareihin,on syvä.syvässä.
on surullista olla heikko.hauras.epäonnistunut.nolattu.
on surullista olla pieni.avuton.ja myöntää että tarvitsee apua,tukea,lohdutusta,rakkautta.
on ollut häpeä myöntää että tarvitsee sitä kuin muutkin.
reagoida hillittömällä raivolla kun lopullisesti ajetaan selkä seinää vasten? Ei kai mulla käsittääkseni muuta ole.
Siis onko sinut mielestäsi ajettu selkä seinää vasten? Miksi olet antanut muiden niin käyttäytyä tai tehdä itseäsi vastaan? Mä mielelläni selitän aina kaiken itsestäni lähteväksi.
Mä myös pyrin sallimaan muiden ihmisten mielipiteet itsestäni ja tekemisistäni, aivan samalla tavoin kuin omani. Heillä on oikeus siihen ja mulla on huom. oikeus kuulla jonkun nauravan mulle ja näin ilmaisevan mielipiteensä tai suuttuvan jne.
Kyllä sivupersoona-ilmiöläisillä:) on raivoa ja kiukkua.koska joku persoona ilmestyy silloin jostain,yhtä-äkkiä.
onhan se normaaliakin raivostua kun tarpeeksi piinataan ja kidutetaan.ei kaikki ole sivupers.häiriötä:))
Miksi sun tarvitsisi myöntää olevasi sairas? Eikö parantuminen tai jos se ei mielestäsi ole mahdollista vähintään paremmin voiminen ole tärkeintä? Tietysti jos teeskentely (ilmeisesti jaksaminen) tuntuu sinusta pahalta, niin voit yrittää ottaa jotain breikkiä. Kysymys on vain siitä kuinka sen teet ja kuinka sitten jatkat elämääsi? Itse olen kokenut onnistumisen elämyksien auttaneen minua todella paljon. Näitä olen saanut minulle vaikeiden asioiden tekemisestä ja niiden valmiiksi saamisesta mm. säärystimien kutomisesta, opiskelusta, tupakkalakosta jne. Olen saanut niistä paljon henkisiä voimavaroja. Tunteita siitä että olen hyvä ja kyvykäs ihminen. Huom. olen itse saanut hyvän mielen, myös lähipiirini on arvostanut näitä asioita.
Ovatko kaikki sivupersoonasikin sairaita? Voitko hallita niiden käyttöä? Eivätkö ne auta sinua jaksamaan? Olen kuullut, että ne muodostuvat stressitilanteessa ja auttavat toimimaan eivätkä suinkaan lamaannuta johonkin tilaan leijailemaan itsensäyläpuolelle, kuten yleisesti luullaan. Muistikuvat tällaisista tilanteista saattavat olla heikkoja, mutta kyllä elämä jatkuu niiden jälkeenkin tavalla tai toisella.
Olet lääketieteellisesti "sairas", vaikka olet fyysisesti terve.
Näin mm. neurologisissa tapauksisssa. Olen Asperger- mies jokaisena elämäni päivänä.
Oli iso, mieltä kuohuttava elämäntilanne - alkaa katsomaan painetusta tai kuullusta
informaatiosta millaisena kanssaihmiset saattavat itseni kokea.
Hämmästyttävää kyllä; ei ne häikät juuri ihmisiä kiinnosta.
Mielestään terveet ihmiset ovat jättäneet spekulointinsa terveydentilastani.
Eivät tietenkään kaikki. Mutta: Paskaako se ihmisille kuuluu toisen erilaisuus.
Pimeitä alueita on, mutta kerron joillekin ihmisille elämäntilanteestani.
Tilaa on tullut.
Olet oikeassa että paremmin voiminen olisi tärkeintä.Pitäisi varmaan alkaakin ottaa sairauteni breikkinä,olit kivasti asian ilmoittanut!
Tiedän olevani monilahjakkuus,mutta lahjani ei ole jostain syystä saaneet tulla esille.koska olen alisuoriutujaksi saanut tänne syntyä.latistettu.lannistettu.
Kyllä taitaa olla niin että kaikki sivupersoonani on sairaita.mielenvikaisia.rääkyjiä.
niitä ei pysty hallitsemaan kuin levolla.ettei väsytä itseään liikaa.
ne lamaannuttaa ajoittain ja aika raakeestikin.koska ne vie energiaa niin paljon.
Ja jonakin päivänä pääsee niiden "herraksi" hetkittäin mutta sitten taas ilmestyy joku paikalle mollaamaan,ym.ja ne voivat olla myös kehossa eri paikoissa.sekin on aika surullista.
Diagnoosi on lopullinen vaikka se ei välttämättä olisikaan oikein!
Lääkäritkin on vain epäonnistuneita ihmisiä,aika pitkälle.
itselläni tunnistan myös aspergeriä,sekä lamaantuneisuutta ja estyneisyyttä,lukkotiloja jolloin ei vaan mikään liiku.
on rikkautta olla erilainen! sanotaankin että vain arvokalat uivat vastavirtaan!!
Eikös se ole jo katoavaa kansanperinettä itkeä silmät punaisena olut tuoppiin keskikaljabaarissa omaa surkeuttaan. Hauskaa tänne ollaan tultu pitämään muutoinkin kuin kännykkäpelien merkeissä. Käytännössähän vanhempi kansa repii meitä nuorempia omalla itkumuuripolitiikallaan ja mielestäni paras kosto on laittaa vaikka itse Jorma Ollila parkumaan omaa pientä Ruotsalaispäätään siihen asti, että meillä nuoremilla on kivaa.
elämän pitäisi olla kivaa.muutakin kuin kärsimystä.itse olen haikealla mielellä aina,koska koen että minulle ei kuulu elämä,eikä mikään mikä on luonnollista toisille.Kuin en kuuluisi minnekään,olen vain joku tapettu olio.
miten tapettu voisi osata pitää hauskaa:))
tahtoisin kyllä mutta siihen pitää minut jonkun opettaa,kädestä pitäen..
Vanhanaikaiset kasvatusmetodit, eli kiristys, uhkailu ja lahjonta liittyvät nähtävästi aikuisuuteenkin. Toisinaan pääsee itku, nauru ja pieru kun hieman väsähtänyt virkamies moralisoi toisten työ, harrastus ja parisuhdeasioita käsittämättä, että itse tekee kuolemaa omaan typeryyteensä. Onnellisuus löytyy 100-vuotta vanhoilla ajatuksilla tietenkin pullonpohjalta, parittavasta työnantajasta taikka mielenterveystoimiston pilleripurkeista. Ehkä meidän tulisikin tehdä itsemme onnelliseksi ja tehdä itsellemme mielekkäitä asioita toisten mielipiteistä huolimatta.
Haluisin niin tehdä elämäni onnelliseksi mutta olen vasta matkalla sitä opetteleen.Vasta elämänkoulun ensimmäisellä luokalla:)
Tai ehkä vasta esikoulussa..Vaikka pikku asioista ja tilannekomiikasta kyllä löytyy iloa..Mutta kun on niin yksin aina,niin alkaa käpertyä siihen kun ei ole olkapäätä eikä toista rinnalla edes silloin tällöin.Enkä jaksaisi lähteä sitä mistään hakemaan.Voimat loppu.
Onnellisuus muodostautuu siitä, että on jotakin tuttua ja turvallista ja että omat asiat etenee omien näkökantojen ja rahkeiden mukaisesti.
Odotan myös hyvärunkoista kohtuu purjeista blodilaturia vierihoitoon.
Laturi saattaa olla muutakin, mutta minulta puuttuu laturi. Kaikilla pitäisi olla laturi.
oletpas sinä vaativaa sorttia..hyvärunkoinenkin pitää vielä olla kaiken hyvän lisäks:)
Hieman muodokaskin saa olla, eikä blondius ole välttämätöntä. Kohtuullinen puskurointi olisi suotavaa.