Onko täällä muita jotka sattuis olemaan jollakin tavalla neuroottisia?
Mua on vaivannut pitkään tää.
Oon pelänny milloin HIV:eetä,lintuinfluenssaa.
Sitku on ollu vaikka kuumetta niin sit alkaa mieli
keksiä kaikenlaista.
Ainiin ja sit on ku waretin vähän aikaa jonku pari biisiä niin heti alko pelko että poliisit on koht oven takana.
Oon onnistunut elämästäni joskus piinaa.
Muita samanlaisia?
Olen pääsemässä ongelmastani.
Mua on vaivannut pitkään tää.
Oon pelänny milloin HIV:eetä,lintuinfluenssaa.
Sitku on ollu vaikka kuumetta niin sit alkaa mieli
keksiä kaikenlaista.
Ainiin ja sit on ku waretin vähän aikaa jonku pari biisiä niin heti alko pelko että poliisit on koht oven takana.
Oon onnistunut elämästäni joskus piinaa.
Muita samanlaisia?
Olen pääsemässä ongelmastani.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Usko tai älä, kaikki ovat neuroottisia- enemmän tai vähemmän. Olen sosiaalialan opiskelija ja lukenut aiheesta kirjan jos toisenkin. Neuroosi katsotaan mielenterveyttä vaarantavaksi tekijäksi vasta silloin, kun se todella pistää elämän sekaisin: jos et enää voi mennä ulos kodistasi koska pihalla istuu varpunen. Muistan omasta elämästänikin "neuroottisia" ajanjaksoja jolloin olen kokenut lievää ahdistusta jostain, joka on lopulta ollut mitättömän pientä. Nykyajan ongelma on se, että suuri yleisö luulee tietävänsä suunnilleen, mitä neuroosi tarkoittaa ja yhtäkkiä kaikki ovat neuroottisia. Jos sinua alkaa todella häiritä jokin, minkä tiedät olevan todellisuudessa mitätöntä, hae apua.
Hei.Et ole ainut.Minulla on sellainen että siivoan kokoajan.Meillä on 2-vuotias tyttö ja sehän tietenkin levittelee tavaroita ja leluja pitkin kämppää ja minä kuljen ympäriinsä laittamassa tavarat omille paikoilleen.Imuroin joka päivä jos ei ole muuta tekemistä että unohdan pölyt ja roskat lattioilla.Ostin vasta höyrypesurin ja nyt mietin mielessäni missä kaikkialla on pöpöjä johon voin käyttää sitä.Olen ammatiltani siivooja ja teen sitä työkseni mutta ahistaa kun se pyörii päässä kokoajan.
Mäkin olen melko neuroottinen, ainakin omasta mielestäni :) Itse pyrin yleensä järkeistämään omia ajatuksiani. Vaikkapa niin, ettei mun ole pakko lukea tiettyä koealuetta enää, koska osaan sen jo ulkoa ja se voi olla haitallista. Tai ettei mun ole pakko lukea jotain tiettyä kirjaa, koska se kuuluu yleissivistykseen ja pudottaa painoani sen ja sen verran, riitän tällaisenäkin, kuin olen.
Tunnen ihmisiä, jotka suorastaan riutuvat silmissä, kun heidän täytyy poiketa jostain heidän neuroosistaan. Esimerkiksi siivouspäivästä tai radiokuunnelmasta, joka heillä on ollut tapana "suorittaa" jo vuosikymmeniä.
En ole vielä mielestäni ollut neuroosissani sellaisessa vaiheessa, jossa pelkkä neuroosi olisi supistanut elämääni hyvinkin rajusti. Olen siitä hyvin onnellinen. Muistuttaisin tässä vaiheessa, että lähipiirisi saattaa häiriintyä, jos et enää suostu kärsimään neuroosistasi. Se on kuitenkin osa itseäsi ja elämääsi.
Kaikki edellä mainitut.Mul on myös et pelkään sikana sairauksia et aattelen yksinäni että mitä jos mä olenkin sairastunut johonkin niinku tollasta.
se ottaa päähän.
Pelkäsin todella kauan, että minulla on hiv..viime syksystä olen sitä pelännyt ja vasta viime viikolla uskaltauduin testiin.Sen todettiin olevan negatiivinen. Nyt kun olen siitä päässyt, niin nyt pelkään, että mikä muu voisi estää elämisen.Ei osaa käyttää järkeä.Pelko tekee minut neuroottiseksi.