Onko nyt lidl tulossa Savonlinnaan vai ei??? Onko yhtää tietooo?
Lidl
pöllö
232066
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
...vuan suattaapa se olla tulematannii.
pelkkää asiakkaitten ja työntekijöitten nöyryytystä koko lidl..kassantytöt on naurettavan pienellä tuntipalkalla töissä,ja kaupat itsestään on kun teollisuushalleja,jos sielä herranjumala joku yksittäinen tarvike/ostoskori maksaa sen takia muutaman sentin/euron vähemmän niin,so what!!niin,onhan sielä tietty jotain makkaroita yms,mitä ei muualta saa..=)
ne on sisustettu joka kaupungissa aivan samalla lailla, joka ikinen makkara löytyy aina samasta kohtaa, olit sitten mikkelissä tahi tampereella..
Aatelkaa!!!
Lidlin kassalle töihin.
että sinne pakotettaisiin!!! Mutta ko. liikeketjun ollessa kyseessä en olisi pakottamisesta yllättynyt...
laittoivat suomalaiset kilpailijat liikkeelle Lidlin rantautuessa Suomeen. Näyttöä vaan ei taida olla mistään syytöksestä.
Taisi ketuttaa, kun joutuivat tinkimään katteistaan. Meillehän on opetettu koko sodanjaälkeinen aika, että kilpailu on pahasta...
Valtion tai viimeistään kunnan kun pitäisi vissiin säädellä hinnat, vuokrat, korot jne....
Eläköön Savonlinna - yksi viimeisiä protektionismin ja sosialismin linnakkeista!
valitsee. Täysi vapaus on käydä missä kaupassa lystää. On myös valinnan vapaus valita laatua ja kotimaisia turvallisia tuotteita. Jotkut ostavat mieluummin ulkomaisia tuotteita välittämättä muusta kuin hinnasta. Toiset taas arvostavat laatua, toisille kelpaa huonompikin. Jokainen on asioista omaa mieltänsä, jokaisella on oma kantansa erilaisiin asioihin. Toiset suosivat kotimaisia elintarvikkeita ja tukevat suomen omavaraisuutta ja kansantaloutta. Toiset taas kantavat rahansa ulkomaille ostamalla ulkomaisista elintarvikeliikkeistä. Joillekkin merkitsee käyttämänsä palvelun kotimaisuus, toisille se on täysin samantekevää. Suomalaiset kauppaketjut maksavat veronsa suomeen, ulkomaisilta ei heru suomen kansantaloudelle senttiäkään. Toiset valittavat suomen huonoa sosiaalihuoltoa...ja ovat suunapäänä vaatimassa tänne ulkomaisia halpakauppoja joiden kansantaloudellinen merkitys on vähintäänkin kyseenalainen sillä verovaroillahan meille esim. sosiaalipalvelut luodaan. Siinä on niitä valintoja. Valitkoon jokainen minkä katsoo itse tarpeelliseksi ja itseään eniten hyödyttäväksi. Itse aion tästä eteenkinpäin käyttää suomalaisten kauppaketjujen palveluita. Mieti, mitä sinä teet???
ole mitenkään päin.
Ensin kohkataan siitä, että nyt tulee EU ja ostaa Suomesta kaiken mikä ostettavissa on (sijoittaa ja sitoo pääomaa kiinni Suomeen ja samalla työllistää suomalaisia) ja tämä on erinomaisen paha asia.
Samaan aikaan jos suomalainen yritys menee ulkomaille, niin samat tyypit ovat täällä itkemässä, että nyt ei tunneta vastuuta Suomesta!
Onhan se mukavaa, että on niin kova kansallinen itsetunto, että suomalainen laatu nähdään aina kritiikittä parhaana. Itse poistan ainakin varmistimen aina kun kuule, että "suomalainen xxxx on maailman parasta...".
Kyllähän meillä hyviä tuotteita löytyy, jotkut jopa oikeasti maailman laadukkaimpia (aina hetken aikaa).
Suomi ei ole ollut omavarainen kymmeniin vuosiin, eikä sitä toivottavasti tule olemaan jatkossakaan. Yhtään kotimaisen kalliilla kasvatetun viljan satoa ei päästä korjaamaan, jos esim. öljyn tuonti syystä tai toisesta loppuisi.
En tiedä myöskään minkä verran enemmän kansantalouttamme kohentaa, jos ostan appelsiinini Lidlin sijasta K-lähikaupasta. Kauppias pirulainen saattaa vielä käydä salaa Kanarialla tuhlaamassa tilikauden tuloksen...
Ja totta mooses ulkomaiset yritykset maksavat veroja Suomeen siinä missä suomalaisetkin. Millä vuosikymmenellä sinä elät?
Palkolliset maksavat ansiotuloveronsa Suomeen niin ulkomaisen kuin Suomalaisenkin omistamassa yrityksessä. Liiketilan vuokratulot/rakennuskustannukset jäävät Suomeen mikäli vuokranantaja/rakentaja ovat suomalaisia.
Yritys maksaa pääomatuloverokannan mukaiset verot Suomeen kummassakin tapauksessa.
Kansantalouden hyöty riippuu pitkälti siitä, investoivatko yritykset saamansa voitot Suomeen (esim. perustamalla uusia lidlejä) vai sijoittavatko voittonsa mieluummin johonkin sellaiseen maahan, jossa katsovat yritystoiminnalle olevan paremmat edellytykset.
On varmaan jonkun mielestä paha asia, että Savonlinnaan tulee uusia työllistäjiä ja joku saattaa vielä tehdä kannattavaa liiketoimintaa ihan laillisesti. Haloo!
verojaan suomeen. Tarkistappa tietosi ennenkuin tuollaisia väität julkisesti. Ainoat verotulot, jotka Lidl suomeen maksaa ovat työntekijöidensä palkoista. Joten tulkoot vaan tänne. Tervetuloa..
yritys riippumatta siitä missä osakkeenomistajat ovat. Lidl Oy maksaa lakisääteiset veronsa Suomeen siinä missä mikä tahansa "kotimainen yritys".
Pitäisi tarkistaa kaupparekisteristä.
on saksalainen riippumatta siitä missä sen myymälät sijaitsevat ja sinne se maksaa myös veronsa. Oletko sattunut huomaamaan, että suomi on liittynyt EU:n. Kohta varmaan väität, että Nokia on Indonesialainen puhelimia valmistava yritys.
on saksalainen - tytär suomalainen. Suomessa olevat myymälät ovat suomalaisen tytäryhtiön omistamia. Ei tään pitäisi olla niin vaikeata.
Nokian omistajista on muuten pääosa ulkomaisia...
pitää näyttää kummalle puolelle leipää voikin vedetään.
miten Sinun mieletäsi Suomeen rekisteröityjen yritysten verotus eroaa toisistaan jos
a. Yrityksen osakkeet omistaa 100%:sti ulkomaille rekisteröity emoyhtiö tai
b. Kotimaiset osakkeenomistajat.
Suomen ja Saksan verosopimukset eivät tee edes tilinpäätöskikkailua kannattavaksi.
Kun olet vastannut, niin sen voin levittelyyn voit palata sen jälkeen.
voisit mennä opettamaan mm. kauppa- ja teollisuusministeriöönkin...
Kauppa ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen, kauppa- ja teollisuusministeriö
EU haastaa hyvinvointipalvelumme
Torstai 11.8. alkaen klo 12 (seminaari A)
"Tarkoituksemme on tänään täällä keskustella Euroopan unionista ja hyvinvointipalveluistamme. Aihe on mitä mielenkiintoisin, mutta samalla haastava ja jopa ristiriitoja herättävä. Hyvinvointipalvelut koskettavat meistä jokaista lähes päivittäin, kun taas Euroopan Unioni on jotakin melko kaukaista ja hahmottumatonta ja kosketukset siihen suuntaan harvinaisia. Näiden kahden teeman välille olisikin helppo rakentaa rintamalinja ja asettaa kaksi hyvää asiaa toisiaan vastaan, mutta tarkoitukseni on nyt yrittää objektiivisesti kertoa siitä, mitä vaikutuksia EU:lla on hyvinvointipalveluillemme ja nostaa esiin myös positiivisia vaikutuksia. Myönnän, että se on haasteellista.
Aivan aluksi on syytä pitää mielessä, että meillä Suomessa hyvinvointipalvelujen sisällöstä ja laadusta päätämme me suomalaiset. Kansallisen järjestelmämme ominaispiirre on, että valtaosasta hyvinvointipalvelujamme päätetään lähellä kansalaista, hänen omassa kunnassaan. EU ei puutu siihen minkälaiset laatukriteerit palveluille asetetaan tai mitä yksittäisiä palveluja kuntalaisille halutaan tarjota. Sen sijaan palvelujen sisältöä ja laatua ohjaa hyvin vahvasti kansallinen budjettimme ja sen taustalla vaikuttava kansallinen tuottavuus ja kilpailukyky.
Tuottavuudesta ja kilpailukyvystä pääsemmekin sitten sille näyttämölle jossa EU:lla on rooli, tosin ei päärooli. EU:n sisämarkkinasääntely on se käytännön väline, jolla pyritään Euroopan laajuisesti luomaan yhteisiä pelisääntöjä sekä tavaroiden että palvelujen kaupalle. Samalla yritetään yhtenäistää eurooppalaista markkina-aluetta sellaiseksi, että sillä olisi myös mahdollisuuksia pärjätä myös globaalissa kilpailussa ja isoilla markkinoilla.
Alunperin sisämarkkinat nähtiin vain elinkeinoelämää ja taloutta tukevana järjestelynä, jossa tuotannontekijät voivat liikkua vapaasti. Lähtökohta oli lähes puhtaasti taloudellinen. Sisämarkkinoiden kehittyessä sen käsite on laajentunut ja painopiste on siirtynyt enemmän kansalaisten suuntaan. Alkuperäisten tavoitteiden rinnalle on noussut pyrkimys edullisemmista kuluttajahinnoista, laajemmista tuotevalikoimista, paremmasta laadusta sekä kestävämmästä kehityksestä.
Yksittäisen kuluttajan kannalta sisämarkkinat ovatkin tuoneet jo paljon hyvää. Jäsenyysneuvottelujemme aikana annetut kansalliset lupaukset alenevista hinnoista ovat toteutuneet ainakin osin tavarakaupassa ja yhä vieläkin alentuneet elintarvikehinnat nousevat esiin kun kansalaisilta kysytään jäsenyyden suurimpia etuja. Näin toimivat entistä avoimemmat markkinat ja entistä kovempi kilpailu.
Erityisenä haasteena onkin nähty, miten avoimemmat markkinat ja koveneva kilpailu voidaan yhteen sovittaa eurooppalaisten sosiaalisten mallien ja kotoisten hyvinvointipalvelujemme kanssa. Kasvavalla huolella onkin kysytty syökö EU pohjan pois omalta toimivalta tavaltamme järjestää hyvinvointipalvelut?
Kuten jo totesin, EU:n rooli hyvinvointipalvelujen järjestämisessä ei ole merkittävä, eikä pidäkään olla. Kaikki jäsenmaat haluavat luonnollisesti säilyttää sen omassa kompetenssissaan. Hyvinvointipalvelut ovat kuitenkin palveluja ja palveluilla on puolestaan vankkumaton asema yhtenä EU:n keskeisimpänä sisämarkkinaelementtinä.
Kun pohditaan miten eurooppalaista talouskasvua, työllisyyttä ja kilpailukykyä edistettäisiin, esiin nousee aina kaikkein voimakkaimmin palvelusektori. Se on varsin luonnollista kun muistaa sen tosiasian, että jo nyt yli 70% EU:n bruttokansantuotteesta muodostuu palveluista. Samalla lähes 90 % eurooppalaisista yrityksistä toimii palvelusektorilla ja se työllistää lähes 70% eurooppalaisesta aktiivisesta työvoimasta. On lisäksi selvää, että palvelusektorin merkitys tulee tulevaisuudessa entisestään vahvistumaan.
Kun EU-yhteyksissä puhutaan palveluista puhutaan nimenomaisesti palveluista joilla on taloudellista merkitystä ja vaikutusta markkinoiden toimintaan. Nykyisellään valtaosa nk. hyvinvointipalvelustamme on kuntien tai valtion tarjoamia ja itsensä tuottamia, jolloin ei käytännössä edes puhuta palveluista sisämarkkinoiden näkökulmasta. Se kuuluisa markkinaelementti puuttuu. Tästä seuraa käytännössä esimerkiksi se, ettei kuntien tarvitse kilpailuttaa itse tuottamiaan palveluja. EU-sääntely haastaa meidät vasta sitten kun näitä hyvinvointipalveluja päätetään ostaa muualta, ulkopuolelta. Tällöin raha vaihtaa omistajaa ja kilpailijatkin kiinnostuvat. On kuitenkin hyvä taas muistuttaa mieleen, että EU ei velvoita meitä ostamaan palveluja ulkopuolelta, ulkoistamispäätökset tehdään kansallisesti omasta halustamme.
Lähtökohtaisesti varmasti kaikki pitävät kilpailutusta hyvänä asiana. On kannatettavaa, että reilun pelin hengessä, syrjimättömin kriteerein ja avoimin kortein etsitään sitä hyvinvointipalvelun tarjoajaa, joka tarjoaa veroeuroille parasta vastiketta. Nimenomaisesti tähän kilpailuttamisen tekniikkaan EU tarjoaa apuvälinettä julkisten hankintojen sääntelyllä.
Julkisia hankintojen sääntely ei ole mitään uutta. Jäsenyytemme alusta saakka asiasta on ollut direktiivinsä, joita nyt on edelleen kehitetty. EU:ssa on päästy sopimukseen uudistetusta sääntelystä, jota parhaillaan meilläkin kansallisesti täytäntöön pannaan uudistettavana olevalla hankintalailla. Jo vanha julkistenhankintojen direktiivi on mahdollistanut sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttamisessa tietyt kevennetyt erityisjärjestelyt.
Uudessa direktiivissä näitä joustoelementtejä on entisestään lisätty ja tämä tullaan luonnollisesti myös täysimääräisesti huomioimaan kansallisessa lainsäädännössä. Henkilökohtaisesti esimerkiksi kannatan sosiaali- ja terveyspalvelujen yleisen kilpailuttamisen kynnysarvon huomattavaa nostamista (muut tavarat ja palvelut 15 000 , sos.- ja terv.palvelut 30 000 ). Tällä tavoin laajoilta kilpailuttamisvelvoitteilta vältyttäisiin pienemmissä hankinnoissa joissa pk-yritykset ovat usein osallisina. Pienten hankintojen osalta kilpailuttamisen kustannukset voivat helposti nousta niin suuriksi, että kilpailuttamisella saavutettava taloudellinen hyöty voi kulua kokonaisuudessaan itse prosessiin.
Mediassa on viimeaikoina ollut vahvasti esillä lukuisat kilpailuttamiseen liittyvät ongelmat. Onkin totta, että vaikka EU-jäsenyytemme on kymmenvuotias, ei monimutkaisia ja osin tulkinnanvaraisiakin kilpailutussääntöjä ole vielä kaikilta osin sisäistetty. Oman haasteensa asettaa EY-tuomioistuin joka tulkinnoillaan kehittää sääntelyn sisältöä jatkuvasti ja suoraan velvoittavasti. Toisin kuin direktiivien valmistelussa, tuomioistuinratkaisuissa emme voi valitettavasti olla mukana päättämässä sisällöstä.
Tämänhetkisistä sisämarkkinahankkeista varmasti merkittävin on palveludirektiivi. Puolitoistavuotta sitten annettua ehdotusta käsitellään parhaillaan aktiivisesti sekä neuvostossa että parlamentissa ja samalla ehdotuksesta käydään varsin kiihkeää keskustelua useilla muillakin foorumeilla.
Keskustelu on ollut pääsääntöisesti asiallista, mutta valitettavasti sekaan on mahtunut myös aivan turhaa uhkakuvien maalailua ja ylireagointia. Onneksi kansallinen keskustelumme tästä laajasta ja vaikeaselkoisesta ehdotuksesta on ollut pääosin asiantuntevaa ja rakentavaa. Nyt kun valmistelu on edennyt ja lisäselvityksiä on saatu, voidaan perustellusti todeta, ettei direktiivillä ole vaikutuksia hyvinvointipalvelujemme järjestämiseen tai rahoitukseen, eikä se todellakaan uhkaa hyvinvointipalvelujamme, päinvastoin.
Direktiiviä voi kutsua hallinnon yksinkertaistamisen direktiiviksi. Siinä asetetaan jäsenmaille velvoite poistaa syrjivät menettelyt, joilla estetään tai vaikeutetaan toisista jäsenmaista tulevien palveluntarjoajien toimintaa. Käytännössä tällaisia menettelyjä ovat harkinnanvaraiset luvat tai ennakkoilmoitusvelvoitteet. Meillä tällaisia harkinnanvaraisia lupia tai hallinnollisia velvoitteita ei sosiaali-, terveys- tai koulutuspalveluissa enää ole. Sen sijaan monissa muissa jäsenmaissa markkinoille pääsyä monin tavoin vaikeutetaan. Käytännössä meillä on siis ovet jo auki, kun muualla vasta avaimia etsitään.
Terveyspalveluihin liittyy aina erityisiä herkkyyksiä ja sisämarkkinasääntelyssäkin niiden tietty ainutlaatuisuus tunnustetaan. Tämä on myös palveludirektiiviehdotuksessa huomioitu. Silti tietyt jäsenmaat haluaisivat terveyspalvelut pois direktiivistä. Suomi kannattaa terveyspalvelujen sisällyttämistä direktiiviin tietyin edellytyksin jotka liittyvät mm. terveyspalvelujen valvontaan ja potilasvahinkovakuutuksiin. Terveyspalvelujen sulkeminen pois direktiivistä pitäisi muiden maiden ovet jatkossakin suljettuina suomalaisilta vientiyrityksiltä ja se ei voi olla kannatettavaa.
Direktiiviin liittyvät vaarat on liitetty vahvasti rajan yli tarjottaviin palveluihin. Hyvinvointipalveluja on kuitenkin vaikea, jos ei mahdotonta, tarjota tilapäisesti rajan yli hankkimatta Suomesta toimitiloja tai muuta infrastruktuuria; vanhustentaloa kun on mahdotonta perustaa ilman taloa. Palveludirektiivi ei myöskään muuta mihinkään sitä tosiasiaa, että jatkossakin Suomeen sijoittautuva palveluyritys toimii kaikilta osin kansallisen lainsäädäntömme mukaisesti.
Vientiedellytysten parantumisen lisäksi palveludirektiivin positiivisia vaikutuksia voisivat parhaimmillaan olla uudet palveluntarjoajat omilla markkinoillamme. Myös me suomalaiset tarvitsemme kotimarkkinoillemme uusia hyvinvointipalvelujen tuottajia asiakaskunnan entisestään kasvaessa. Jokapäiväisessä keskustelussa helposti unohtuu, että Suomeen sijoittautuva palveluyritys investoi Suomeen, palkkaa Suomalaista henkilökuntaa ja maksaa veronsa Suomeen. Vähittäiskaupan puolella lidlit, bauhausit ja gigantit ovat hyviä esimerkkejä Suomeen sijoittautuneista palveluyrityksistä, jotka samalla ovat lisänneet kilpailua ja tarjonneet kuluttajan iloksi edullisempia hintoja.
Keskustelumme painopiste on tänään kotimaisissa hyvinvointipalveluissa, mutta samassa yhteydessä on syytä myös muistuttaa mieliin palvelusektorin merkitys viennin näkökulmasta. Samalla kun EU:n lainsäädäntöhankkeet avaavat palvelusektoriamme kilpailulle ja kilpailu puolestaan kehittää palvelujamme, tulee palvelutuotteistamme yhä kilpailukykyisempiä viennin kohteita. Nykyisellään palvelujen vienti Suomesta muihin EU-maihin tai Euroopan ulkopuolelle on erittäin vähäistä. Lähinnä palvelujen vienti liittyy teollisuuden tukipalveluihin, huoltotöihin, asennuksiin, suunnittelutöihin ja muihin yrityspalveluihin.
Aivan viimeaikoina on kuitenkin ryhdytty käytännön toimiin myös hyvinvointipalvelujen viennin edistämiseksi. Tästä hyvänä esimerkkinä on Japaniin perustettu Finnish Wellbeing Center, joka on vanhustenhuoltoa tarjoava yritys. Tämän hankkeen käynnistämisessä suomalaisella palvelukonseptilla, teknologialla ja Finprolla on ollut keskeinen rooli. Sisämarkkinaesimerkkinä on syytä mainita suomalaisten yrityksen muodostama vientirengas, joka vie nimenomaisesti hyvinvointipalveluja Espanjan aurinkorannikolle. Tässäkin Finpro on ollut mukana, mutta tärkeimmät toimijat ovat luonnollisesti ne viisi ennakkoluulotonta, kotimaista yritystä jotka ovat lähteneet hankkeeseen mukaan.
On totta, että EU haastaa hyvinvointipalvelumme, mutta en ole huolissani ettemmekö pystyisi haasteeseen vastaamaan. Samalla kun vastaamme tähän haasteeseen, kehitämme entisestään omia palvelujamme. Tästä kehityksestä hyötyvät niin hyvinvointipalvelujen tilaajat kuin käyttäjätkin. Tarjonta kasvaa ja monipuolistuu, palvelujen sisältö kehittyy, hinnat alenevat ja samalla luodaan työpaikkoja sinne missä ihmiset ovat sinne missä on palveluja tarvitsevia asiakkaita."
Hitto kun kaikki muut ovat väärässä paitsis sinä.
Äitisi sanojen mukaan armeijan valamarssissa sinä olit ainoa, joka marssi tahdissa...
pitää markkinat kun ei osaa lukee ja nyt kopioi toisten puheet.Aika älämölöö,mutta nythän olikin kyse vähemmän viisaasta yksilöstä.
viite tai kerro edes vastaus tuohon kysymykseen. Vai joko loppuivat argumentit?
kirjoyustaito itsellesi opiksi niin, ei trvitse koitta arvamisella mikä mhtaakaan, viisas ajtus tkana olla.
olla niin jos et osaa lukea netistä omistus oikeuksista veronmaksuista,emoyhtiöistä,tytäryhtiöistä,niin parempi kun olet tyhmä ja ostat siitä kyläkaupasta ne näppylähanskas.Näpyttelimisiin.
sellainen vastaus kuin aikaisemman perusteella sinulta osasin odottaakin.
Jörkkaa lainatakseni: "...lukeminen kannattaa aina..."
kohdalla se pitää paikkansa,kannattaa sun opetella kaikkee,sorry vaan näppylähanska.
ei tullut jutusta lasta eikä paskaa. pelkkää
lässytystä ja riitelyä. turha mainospätkä......