mitäs se sähkömagneetti on ja mitä eroa ona normaali magneetilla ja sähköisellä? mitä on sähkömagneetinen säteily? ja missä sitä käytetään?
ja miten se säteily on hallittavissa? :) sä olit tutkinut asiaa eli kerroppa...
ja miten se säteily on hallittavissa? :) sä olit tutkinut asiaa eli kerroppa...
Vastaukset 6
Vanhimmat
Eikö keskustelua voida käydä yhden avauksen alla?
näyttää jäävän katsos ilman vastausta jos ei laita erikseen! vai onko syy se että ei huomaa vai se että ei tiedä vastausta? kuitenkin asiat on hyvä eritellä jotta vastauksia tulee ja että se huomataan.
Tässä ihan perusteoriaa:
- Sähkömagnetismiin liittyvät ilmiöt mahdollistavat sähkön tuottamisen.
Kysymys 1.: Saadaanko sähkön avulla magnetismia?
Vastaus: Kyllä saadaan. Tanskalainen Örsted v. 1820 keksi, että sähkön avulla voidaan synnyttää magnetismia.
Kysymys 2: Miten voidaan valmistaa sähkömagneetti?
Vastaus: Sähkömagneetti voidaan valmistaa siten, että rautakappaleen esim. rautanaulan ympärille kierretään johdinta useita kierroksia ja yhdistetään johtimen päät virtalähteeseen.
Kysymys 3: Mikä ero sähkömagneetilla on kestomagneettiin?
Vastaus: Rautakappaleen magneettisuus häviää, kun virta katkaistaan.
Kysymys 4: Miten magneetin avulla saadaan sähköä?
Vastaus: Liikuttelemalla magneettia käämin lähellä syntyy käämiin sähkövirtaa. Ilmiön keksi englantilainen Michael Faraday v.1831.
Kysymys 5: Millainen ilmiö on sähkömagneettinen induktio?
Vastaus: Sähkömagneettinen induktio on ilmiö, jossa magneettikentän muutos indusoi eli synnyttää johtimeen siis käämiin vaihtojännitettä ja sähkövirtaa.
Kysymys 6: Millä eri keinoin voidaan vaikuttaa sähkömagneettisessa induktiossa indusoituvan jännitteen suuruuteen?
Vastaus A: Käämin johdinkierrosten lukumäärä vaikuttaa. Mitä enemmän on kierroksia, sitä suurempi on jännite.
Vastaus B: Magneetin voimakkuus vaikuttaa. Mitä voimakkaampi magneetti, sitä suurempi on jännite.
Vastaus C: Magneettikentän muutosnopeus vaikuttaa. Mitä nopeammin magneetti liikkuu, sitä suurempi on jännite.
Vastaus D: Asettamalla käämin sisään rautasydän. Se lisää indusoituvan jännitteen suuruutta.
xxxxxxxxx
Tuossa siis PERUSteoriaa. Toivottavasti osaa SOVELTAA asioita ja käyttää myös omia aivojasi. Koska sehän nyt on fakta, että MINÄ (eikä muukaan ihminen) en ole mikään "kävelevä rautanaula".:)
Kaikki elävä säteilee sähkömagneettista säteilyä, eikä sitä välttämättä varsinaisesti "käytetä" mihinkään varsinkaan, jos sitä ei osata käyttää.:)
mutta eihän toi ollut sinänsä vastaus mikä tukisi teoriaasi.
puhut sähkömagneettikentä ohjaamisesta jolla saa esineitä liikkumaan ilman kosketusta ns ajatuksen voimalla. Pakko sanoa että sähkömagneettista kenttää et voi kohdistaa tai hallita muuten kun sen laajuutta. se säteilee ympärilleen tasaisesti tämä sotii vähän kyllä teoriaasi vastaan.
Sähkömagneettinen säteily on kenttä, joka vaihtaa tietoa sähköisesti varattujen hiukkasten kesken fotonien välityksellä. Sähkömagneettiselle säteilylle on ominaista aallonpituus, joka määräytyy fotonien energiasta.
Sähkömagneettinen säteily jaotellaan aallonpituuden mukaan seuraavaaviin osa-alueisiin: radioaallot, mikroaallot, infrapunasäteily, valo, ultraviolettisäteily, röntgensäteily ja gammasäteily.
Säteily (radiaatio) on merkittävä lämmön siirtymismekanismi. Maanpinnalle tulee joka päivä Auringon säteilyä pilvien läpi. Hallaöinä maanpinnasta poistuu aukeilla paikoilla lämpöä pois säteilemällä. Kyse on infrapuna-alueella tapahtuvasta ulossäteilystä. Joissain tähtien kerroksissa energia siirtyy vain säteilynä, konvektiota ei tapahdu. Nämä ovat radiatiivisia kerroksia. Auringossa menee pitkän aikaa että sisuksista lähtenyt säde pääsee ulos, koska se törmäilee satunnaisesti tiheässä aineessa lukuisiiin hiukkasiin vaihtaen alituisesti ja satunnaisesti suuntaa.
Sähkömagneettinen spektri on lista sähkömagneettisen säteilyn, kuten radioaaltojen, infrapunan, näkyvän valon, ultraviolettivalon, röntgensäteilyn ja gammasäteilyn taajuuksista.
Sähkömagneettista spektriä mitataan taajuudella. Sen yksikkö on hertsi (Hz), eli 1/sekunti, joka ilmoittaa värähdysten lukumäärän yhden sekunnin aikana. Toinen mittayksikkö on aallonpituus. Sen mittayksikkö on metri tai sen johdannaiset. Aallonpituuden ja taajuuden välillä on seuraava yhteys:
Aallonpituus = valon nopeus / taajuus
Eri sähkömagneettisen spektrin alueiden käyttöön vaikuttaa muun muassa kyseisen alueen etenemismekanismi ja haluttu kantama, käytössä oleva teho, haluttu tiedonsiirron kaistaleveys (sähkötys, puhe, liikuva kuva), sään vaikutus ja se, minne laitteet voidaan sijoittaa (maan tai meren pinnalle, korkeaan mastoon, lentokoneeseen, avaruuteen).
Yhteydet sukellusveneisiin ovat hankalia, koska radioaallot tunkeutuvat huonosti meriveteen. Mitä suurempi taajuus, sitä heikommin se tunkeutuu. Tällöin joudutaan käyttämään erittäin pieniä taajuuksia, jolloin antennirakenteet kasvavat suuriksi (1 000 Hz:n taajuudella aallonpituus on 300 kilometriä, eli tehokkaan antennin on oltava kymmeniä kilometrejä pitkä). ELF-alueen (30—300 Hz) radioaallot vaimenevat 2,72-osaan 14 metrissä.
Esimerkki sähkömagneettisen spektrin käytön problematiikasta: haluttaessa siirtää laajakaistaista signaalia (tv-kuva, 5 MHz/kanava), HF-alueelle näitä kanavia mahtuisi vain noin 5—6. SHF-alueelle niitä mahtuisi sen sijaan 5 700 kappaletta.
Toisaalta ilmakehän vaimennus alkaa vaikuttaa EHF-alueella ja siitä ylöspäin aina infrapuna-alueelle asti. Sumu ja sade vaimentavat radioaaltojen etenemistä merkittävästi noin 100—1 000 GHz:stä aina näkyvän valon alueelle asti. Vaimennuksen ollessa 1—10 desibeliä per kilometri, "normaali" yhteys tulee mahdottomaksi. Näin syntyy tiettyjä estoalueita (suuri ilmakehän vaimennus), joilla yhteydet eivät ole mahdollisia ja niin sanottuja ikkunoita, joilla radioaaltoja voidaan käyttää (pieni ilmakehän vaimennus). Ikkunoita ovat muun muassa 0—55 GHz, 94 GHz, ja seuraavat infrapuna-alueella ja näkyvän valon alueella.
Aallonpituus on tärkeä radioaaltoja luonnehtiva seikka. Muun muassa lankamaiset tai piiskamaiset antennit ovat suurin piirtein aallonpituusluokkaa (1/8 osa aallonpituutta tai suurempi) ollakseen tehokkaita. Tällöin esim. 1 MHz:n taajuudella (sähkötysradiot) antennin on oltava noin 12,5 metrin pituinen (100/8) tai suurempi. Vastaavasti 900 Mhz:n alueella (NMT-900) antennin on oltava noin 4 senttimetriä (0,33/8) tai pidempi.
Maastoesteiden vaikutus on myös suoraan verrannollinen aallonpituuteen. Sama mäki tai talo on sitä suurempi este, mitä suurempaa taajuutta käytetään.
Sähkömagneettinen spektri on rajallinen luonnonvara. Siksi sen siviili- ja sotilaskäytössä törmätään taajuushallinnan ongelmiin. Taajuuksia jaetaan maailmanlaajuisesti ja kunkin maan sisällä. Taajuuksien, siis sähkömagnettisen spektrin, käyttö on voimakkaasti säännösteltyä.
Voidaan siis todeta, että kaikilla sähkömagneettisen spektrin alueilla löytyy käyttöä. Yksi kehityssuunta on jatkuva siirtyminen yhä suurempien taajuuksien käyttöön, jotta yhä suurempien tietomäärien siirtäminen olisi mahdollista. Korkeammat taajuudet mahdollistavat mm. sotilaallisesti elektronisen sodankäynnin kannalta vaikeammin havaittavat, kuunneltavat ja häirittävät viestijärjestelmät
Aalto-hiukkasdualismi on kvanttimekaniikassa havaittu ilmiö, jossa sähkömagneettisella säteilyllä ja aineella on samanaikaisesti sekä aaltoliikkeen että hiukkasten ominaisuuksia. Valon aaltoliikkeen puolesta puhuu mm. sen interferenssi esimerkiksi diffraktion yhteydessä ja polarisaatio. Hiukkasiin taas viittaavat mm. valosähköinen ilmiö, mustan kappaleen säteily ja Comptonin sironta.
Jo Isaac Newtonin aikana fyysikoilla oli vaikeuksia päättää, koostuuko valo aalloista vai hiukkasista. Newton itse päätyi hiukkaskäsitykseen, vaikka olikin häkeltynyt mm. valon kahden pinnan osittaisheijastumista koskevista ongelmista. Hän tiesi, että yhteen lasipintaan osuvasta valosta tietty määrä kulkee lasin läpi ja pienempi osa heijastuu siitä. Jos tämän pinnan taakse asetetaan toinen, heijastuminen muuttuu hämmästyttävästi: tietyillä lasin paksuuksilla valoa ei heijastu lainkaan, toisilla taas huomattavasti enemmän kuin yhden pinnan tapauksessa. Tämä oli mysteeri tuon ajan fyysikoille: miten jälkimmäinen pinta voi vaikuttaa ensimmäisestä pinnasta jo heijastuneeseen valoon eli miten valo tietää kuinka monta pintaa sillä on edessään? Newton päätteli, että valolla on joko "taipumus heijastua" tai "taipumus olla heijastumatta", ja tuo taipumus riippuu lasin paksuudesta. Tätä pidemmälle hänellä ei ollut mahdollista päästä. Myöhemmin ilmiö selitettiin valon aalto-ominaisuuksien avulla: kyse on interferenssistä. Jos ensimmäisestä ja toisesta pinnasta heijastuneet fotonit ovat eri vaiheissa, ne sammuttavat toisensa (valoa ei heijastu lainkaan), samassa vaiheessa olevat puolestaan vahvistavat (valoa heijastuu paljon)
Siis tässä on sulle sitä asiaa, eli sun täytyy muodostaa vahvoja aaltoja ja mikroaaltosäteilyä jo saadaksesi asioita tapahtumaan. mutta siinä on ongelma Kun tätä kenttää kasvatetaan se vastaa jo tutka-asemaa, miksi tutka-aseman lähellä ei talot siirry paikasta a paikkaan b? kerran tuo magneettinen säteily on todella valtava. ainoa mitä siellä tapahtuu niin liha kypsyy, ja siksi siellä on ns turva-alue. Tällä teorialla ja kentällä et siirtele mitään muuta kun sellaisia esineitä mitkä tarttuu fyysisesti toiseen kappaleeseen. Magneettisäteily on siis radioaaltoja yms mm kännykät toimii maksimissaa 2watin teholla koska se alkaa muuten olla jo vaaraksi aivoille liian lyhyessä ajassa. tukiasemat lähetti muistaakseni 6-8 watin teholla näitä magneettiaaltoja joita kutsutaan radioaalloiksi myös. tämä ei taas tuota vaaraa ellet kiipeä linkkimastoon sen päällä ollen.
tässä sulle hieman sitä sähkömagnetismia ja mitä sillä tehdään ja miksi ja missä se on vaarallista ja missä ei. Että senkun lähettelet sitä säteilyäsi sitten mutta varo että et lähetä yli 2w teholla muuten rikot jopa lakia ja aiheutat vahinkoa jopa itsellesi, tosin ehkä tämä on saanut sinut pimenemään tähän missä nyt ollaan. suosittelen filtterin käyttöä ennenkun ihmiset kiehuu sun läheisyydessä muullakin tavalla kun sillä että voivat meettää hermot :)
"puhut sähkömagneettikentä ohjaamisesta jolla saa esineitä liikkumaan ilman kosketusta ns ajatuksen voimalla."
En muuten puhunut.:) Joku MUU puhui tuosta. Mina olen puhunut lahinna valojen sammuttelusta ja sytyttelysta.
"Pakko sanoa että sähkömagneettista kenttää et voi kohdistaa tai hallita muuten kun sen laajuutta."
Mutta sen LAAJUUDEN hallintahan on sen hallintaa.