On tutkittu ja todettu:
Noin kolme kuukautta kestää raittius omin voimin. Aivan, kolme kuukautta. Jos raittiutesi alusta alkaen on "hoidossa" jollakin tapaa sinulla on 'mahdollisuus' raitistua, jopa loppuiäksesi. Hoitoa saat esim. A-klinikalla, myllyhoidossa, AA:ssa tai vastaavassa.
Älkääkä väittäkö vastaan.
Tilastollisesti tutkittua tietoa ja pitää taatusti paikkansa.
Siis 3 kk. Keskimäärin.
Siinäpä "raitistelijoille" pohdittavaa!
Noin kolme kuukautta kestää raittius omin voimin. Aivan, kolme kuukautta. Jos raittiutesi alusta alkaen on "hoidossa" jollakin tapaa sinulla on 'mahdollisuus' raitistua, jopa loppuiäksesi. Hoitoa saat esim. A-klinikalla, myllyhoidossa, AA:ssa tai vastaavassa.
Älkääkä väittäkö vastaan.
Tilastollisesti tutkittua tietoa ja pitää taatusti paikkansa.
Siis 3 kk. Keskimäärin.
Siinäpä "raitistelijoille" pohdittavaa!
Vastaukset 78
Vanhimmat
Miten niin vaan kolme kuukautta? Tunnen montakin jotka ovat olleet piempään, itseni ja esim lankoni joka on ollut yli kolmekymmentä vuotta raittiina.
18 v. raittiina. Vaan en hoitamattomana!
Siinä ero.
Ja sanoinkin: 3 kk keskimäärin. Siis KESKIMÄÄRIN!
En tarkoita yksittäistapauksia. Ja puhun alkoholisoituneesta henkilöstä, en ns. 'normaalista' juovasta henkilöstä!
Siis ettäkö 18 v olet hoitanut jatkuvasti? Miten sitä (ja mitä?) hoidetaan? Millä lääkkeellä? Ettet vain itse olisi päättänyt (tai sinulle olisi uskoteltu) että olet sairas. Mitäs jos päättäisit olla terve?
Sinäkö muuten kirjoitit aloituksen? Olisiko viitettä tai linkkiä tutkimukseen?
Kauanko olet ollut raittiina? Kuinka paljon yli 3 kk? Vastaappa rehellisesti.
...vuotta ja rapiat.
Lämpimät onnittelut 2 vuoden ja rapiat raittiudestasi!
Oletko muuten koskaan ajatellut, olitko itse asiassa oikeasti alkoholisti?
Ja tottakai ihan oikeasti alkoholistinen henkilö pystyy raitistumaan väkevällä omalla tahdolla, yksittäistapauksia löytyy, tottakai.
Itse en ole koskaan edes ajatellut nykyisen pitkän raittiuteni aikana ryhtymistä kohtuukäyttäjäksi, en tarvitse alkoholia enää.
Ja hoidostani: Käyn edelleen AA:ssa harvakseltaan, n. kerran kuukaudessa. Joskus on lipsahtanut parikin AA:tonta kuukautta, enkä siltikään ole edes ajatellut dokaamista, ei sinne päinkään. Totuushan on; AA:sta olen löytänyt elämääni ne parhaimmat kaverit, joista en luovu. Kapakkatutut eivät enää ovelle kolkuttele! (Eikä ole väliksikään). AA on minulle jo elämäntapa!
Hoitoni on siis pari tuntia kuukaudessa, siitä riittää aikaa lapsille ja lapsenlapsille ihan tarpeeksi.
Nimimerkkiäsi ja juttujasi kyllä ihmettelen. On sinulla täysin väärä kuva (niinkuin monella muullakin) AA:sta.
Totean vain; Tämä on vapaa maa, jokainen saa mennä (melkein) mihin vain tai olla menemättä!
Onnea vielä kerran...
Noh, noin minä aa-hoidon koin. Että kyllä se on ihan kantapään kautta saatua. Juu ja alkoholisti ihan varmasti ol-I-n. En viitsi tässä koko tarinaa vuodattaa mutta viimeinen putki kesti yli vuoden yötäpäivää.
Mutta todellakin: KIITOS. (Ja se 2 v rapiat oli sen 3 kk:n päälle, heh!)
Minulle ei ole tuottanut hirveitä vaikeuksia, kun lopetin 30-vuotisen, aika rankankin juomisen.
Vähän yli kaksikuukautta olen ollut kokonaan ilman. Sitä ennenkin oli muutama kuukausi, kun tipottelin ja vähensin vähitellen.
Ilman AA:ta olen pärjäillyt, enkä tunne, että olisin mitenään sairas. Ehkäpä AA:han hakeutuu eri luonteiset ihmiset.
Ensimmäisenä pääsiäispyhän aamuna luokseni tuli tuttu, jolle olin kertonut, että lopetin ylenpalttisen viinan käytön. Olin kertonut hänelle, että minulta jäi vajaa kaksi pulloa "kossua" juomatta. Kaveri tuli lainaamaan toista "kossua". Kun hän lähti, hän ilmoitti, että taitaa tulla pieni paussi AA:n kokouksiin.
Tunnen, että olen onnistunut erittäin hyvin ilman AA:ta, mutta kaverini taas ei.
Mikä tutkimus ja kuka teki?
Ite olen monta kertaa päättänyt olla juomatta mutta ei se ole ikinä kestänyt kuin pariviikkoa.
Ei kyllä koskaan KOLMEA KUUKAUTTA. Pari viikko menee ja sit urku auki ja radalle.Ei siinä paljon tutkimuksia tartte kun elävä esimerkki on tässä.Hölmöläisten juttuja noi on.
Minä kun Joulusta olin selvänä juuri nuo kolme kuukautta. Elvistelin täälläkin useampaan kertaan, ja sitten kun hanat aukesi, niin olin kuin kameli Saharan keitaalla lähteessä päineni.
Julistat, kuin Ruuneperi, että tutkittua tietoa.
Olisi mielenkiintoista, jos antaisit lähdetietosi, mikä se tutkimus on? Vai oletko kurkistellut naapurin postiluukusta?
Keskimääräinen selkärepun koko on se kolme kuukautta jonka aikana sinne reppuun sullotaan kaikki kauna, syyllisyys, huonommuudentunne, katkeruus, rahahuolet, rakkaussurut, liikennesakot ja veromätkyt. Sitten se reppu on täys ja ukon selkäranka pettää ja ei kun Alkoon. Oisko näin?
Noinhan se jotensakkin menee. Kuten sanoin, menemällä hoitoon saa 'mahdollisuuden', ilman hoitoa mahdollisuus pidempään raittiuteen on jokseenkin olematon.
Itse olen säännöllisessä hoidossa ja 18 v. jo kulunut raittiina . . . .
18 vuotta raittiina ja YHÄ säännöllisessä hoidossa.
Aika...
...kipeetä.
KYLLÄ! 18 vuotta ja YHÄ hoidossa! Tauti on perkeleellinen ja siitä ei PARANE koskaan! Meillä on samassa paikassa yli 30 vuotta raittiina olleita ja hekin YHÄ hoidossa. Itse asiassa hoito jatkuu loppuelämän, hamaan hautaan asti.
Että ajattele sinä vaan AA:ttomasti ja jatka samaan malliin, aikanaan ymmärrät mistä on kysymys?
Jotenkin vain nuo sinun hoitomuotosi hedelmät vaikuttavat kovasti suvaitsemattomilta muulla lailla asiansa kuntoon saattavia kohtaan. Varsinkin niitä kohtaan jotka lakkaavat olemasta sairaita. Olen aistivinani aikamoista ylimielisyyttä. Itse asiassa on sitä kokemustakin hoitomuodostasi. Kiitos mutta ei kiitos. Joukossa todellakin jopa yli 40 vuotta hoidossa olleita ja YHÄ niin perkeleellisen sairaita...
On sitten se aa:ton. Onnea ja menestystä!
hoitoa, sitä tarvitsevat sairaat. Itse sairastan alkoholismia ja hoidan sitä vertaistukiryhmässä päivän kerrallaan. Hoitoillat ovat erittäin mukavia ja hoitopaikkoja on ympäri Suomea ja muissa maissa.
...jota ei ole olemassakaan? Hoitoillat mukavia? No, senkin ajan voisi käyttää hyödyllisemmin; vaikkapa juoma-aikoina laiminlyödyn perheen kanssa. Olet viinan sijasta koukussa hoitoon. Minullakin on ystävä joka suunnittelee ulkomaanmatkansa hoitopaikkojen mukaan ja tärskäyttää itsensä sellaiseen aina kun voi. Laupias taivas, mitä riippuvuutta!
.... sieltä pensaikosta kurkkasi kaikkien iloksi??
Kukas muu kuin simasuu!!!!
Miksi aina pitää tietää, mikä tutkimus? Katsokaa ympärillenne, menkää itseenne ja katsokaa kuinka raitistumisyritystenne kanssa on käynyt, sieltä se ensin selviää.....
Joo, tämä on otanta erään yksityisen alkoholistien hoitolaitoksen potilaista (potilaita n. 2000). Omin voimin alkoholisti pysyy raittiina keskimäärin 3 kk, hoitamallakin lopullinen raittius on vaikeaa, vain n. 2 % onnistuu saamaan 5 v tai pidemmän raittiuden.
Keskimääräinen raittius kestää sen 3 kk hoitamattomana.
Että hampaat irvessä olo raittiina on vaikeaa, niin vaikeaa ettei aloittaja arvaakkaan mihin ryhtyy....
Kokeilkaa, sitten tiedätte!
Täällä on eräs ketju, jossa kaikki hoitomuodot ovat pannassa, antabuksilla ja tahdonvoimalla koettavat. Seuratkaapa ketjua niin ymmärrätte enemmän mitä tarkoitan.
Ai niin, itse koetin alkuun omin voimin n. kymmenen vuoden ajan, arvatkaapa mikä aika oli pisin?
No, se 3 kk!
Kokeilkaapas...
Mielenkiintoista... AA:ssa kuulin samaten, että tuo kolme kuukautta olisi raittiuden alussa ajankohta, jolloin saattaa tulla tiukka paikka. Toinen kuulemani "virstanpylväs" olisi puoli vuotta, jonka jälkeen pahin retkahtamisen uhka alkaa olla voitettu... Mene, tiedä.
Olin tänä vuonna raittiina helmi- ja maaliskuun, AA:sta huolimatta kokeilunhalu voitti 10. raittiusviikon lopulla ja tulikin kännättyä yksi ilta ja seuraava päivä vanhaan malliin. Eli en ehtinyt nähdä sitä kolmannen kuukauden merkkipaalua, mutta ehkä joskus. Jatkan omatoimista kohtuuden opettelua, tällä hetkellä täysraittius tuntuu elämänmittaisena valintana vaikealta jo ajatuksen tasolla (tai ehkä juuri siksi..).
Napsauta sivulle 2 ja etsi sieltä viestiketjuni!
Seuraa sitä ja katso millaisia diagnooseja siellä minusta on jo tehty!Ja kohtuukäyttäjä olen,ei ole hampaat irvessä eikä asia omalla kohdallani aiheuta vaivaa minulle!
Teitä löytyy myös, onneksi. Oletko muuten tullut ajatelleeksi, olitko edes lainkaan alkoholisti?
Olet kohtuukäyttäjä, et siis alkoholisti. Jos ja kun niin on, se on ihan ok.
Alkoholisti ei ole kohtuukäyttäjä. Alkoholismista ei ole mahdollista palata kohtuukäyttöön. Kaikki entiset alkoholistit, niin raitistuneet kuin raitistumattomat, tavoitat hautausmaalta.
Lisään vielä: en ole AA-lainen.
Tuo on vaan hokemaa jota kaikki lääkärit eivät enää allekirjoita. Joskus tuntuu siltä että lopunikäiseen juomattomuuteen "tuomitut" alkkikset hokevat tuota kateudesta niitä kohtaan jotka ovat palanneet rajan takaa.
En suosittele kohtuukäytön yritystä kellekään mutta tunnen minäkin miehen joka oli rapajuoppo ja alkoholistin leima papereissaan mutta niin vain parani kun sai traumoihinsa pätevää psykiatrista apua.
Kiitos Veli, kävin lukaisemassa mainitsemasi keskusteluketjun.
Minusta AA on varteenotettava vaihtoehto, mutta se ei sovi välttämättä kaikille. Olen sen myötä tarkastellut elämääni monelta kantilta, yrittänyt löytää kaunantunteita ja pelkoja. Olen mielestäni ymmärtänyt minua vaivaavat asiat, mutta raittiiksi se ei minua näköjään saa. On asioita, joita EN voi muuttaa, yritän hyväksyä ne ja vaikuttaa niihin, joihin oikeasti voin. Tämä AA:lainen ohje on hyvä ja toteuttamiskelpoinen kaikissa asioissa.
Jotenkin minusta vain tuntuu siltä, etten voi satavarmasti sanoa olevani alkoholisti. Jo pidempään minulla on ollut sellainen tunne, että on kyllä taipumusta juoda ajoittain liikaa, mutta uskoisin sen johtuvan epätyydyttävästä elämäntilanteestani yleensä - näissä oloissa on hankalaa olla kiitollinen jokaisesta raittiista päivästä. Täysraittiuden päivittäinen ajattelu vie valtavasti energiaa ja pitää minut edelleen kiinni alkoholin vaikutuspiirissä, koska joudun kieltämään sen itseltäni loppuelämäkseni. Helpompaa olisi sallia itselleen alkoholin nauttiminen silloin-tällöin ja pyrkiä muuten suuntaamaan ajatukset tulevaisuuden suunnitteluun. Olen alle 30-v. ihminen, elämän pitäisi olla vielä edessä, ei takana.
Riittää kun (jos niin todella haluat - pidä oma tahtosi) päätät ettet tänään juo. Se on huomattavasti armollisempaa. Yksi päivä contra koko ikä. See?
Sinulla on ihan varmasti koko elämä edessä. Elämä on harjoittelua; kukaan ei ole seppä syntyessään. Johonkin tuskaan sinä juot. Yritä selvittää sen syyt. Jos sinulla on pelkoja, hae apua ammattiauttajalta. Älä tyydy yksin aa:n syyllistäviin pseudopsykologeihin.
Voimia!
Otsikkosi on aika jyrkkä verrattuna siihen mitä ja miten kirjoitat. Mielestäni olemme "melkein" samaa mieltä.
Totta kai yritin itsekin aikaanaan palata ns. kohtuukäyttöön. Aika moni joutui todistamaan epäonnistumisiani. Kymmenen vuoden takkuinen rupeama siitä kertyi. En tiedä, ehkä sekään aika ei mennyt hukkaan, ehkä asia pikkuhiljaa alkoi iskostua myös omaan jakeluuni.
Raittiuteen asti eteneminen ei todellakaan ollut kohdallani mikään simsalabim-temppu. Toiset kymmenen vuotta siinä retkahdukset mukaan lukien vierähti.
Nykyään, jo vuosia, elelen siis raittiina. Kukaan ei pakota. Nautinkin, voisi jopa sanoa. Kroppa sisuskaluineen on hyvässä kunnossa, paremmassa kuin koskaan.
Ehkä vielä tärkeämpää on se, että jäljellä olevat kaksi aivosoluani tuntuvat tulevan sujuvasti toimeen keskenään.
Lisään uudestaan vielä: en ole AA-lainen, en käytä lääkkeitä.
vaikuttaa eri ihmisten elämään. Päivittäin muistan että olen alkoholisti eikä tee mieli alkoholia. Viinaksista vapautunutta energiaani olen suunnannut elämäni tärkeisiin asioihin ja tuloksia on syntynyt niin työssä kuin muilla elämän alueilla. Olin sinua vanhempi, liki 40-vuotias osallistuessani ensimmäiseen AA-palaveriini. Tulevaisuutensa voi suunnitella pitkällekin, mutta raittius on helpointa päivä kerrallaan.
Siis mitä tarkoitat "jyrkkä otsikko"? Kyllä niitä on asiantuntijoita jotka ovat eri mieltä tästä "ikuisesti alkkis jolle arkunkansi läjähtää päälle pisarastakin viinaa" -hokemasta. Ja kuten sanoin, tunnen ainakin yhden "kliinisen" alkoholistin joka parani kohtuukäyttäjäksi. En tarkoita että kohtuukäyttö yksistään on terveyttä, omaehtoinen (-tahtoinen) juomattomuuskin on sitä. Yritin siis sanoa ettei pidä lähteä yleistämisen tielle.
Nojooh, plääh. Selittelyix meni.
Tämä tuntuu olevan seriffille punainen vaate. Eli aa ei tarjoa terapiaa vaan pseudopsykologiaa ja yleistyksiä. Jos on mielenterveysongelmia (niin kuin alkoholiongelmaisella yleensä on) ne tulee hoitaa asiantuntevan tahon kanssa. Aa julistaa ihmisen sairaaksi, riisuu hänestä minuuden, jauhaa hänet osaksi tasapäistä massaa ja väittää ettei alkoholismista parane ikinä vaan sen sijaan on käytävä kokouksissa kaiken ikää.
"En suosittele kohtuukäytön yritystä kellekään mutta tunnen minäkin miehen joka oli rapajuoppo ja alkoholistin leima papereissaan mutta niin vain parani kun sai traumoihinsa pätevää psykiatrista apua."
Hyvä! Hän sai hoitoa ja parani. Siis 'parani hoidettuna'!
Tätä juuri tarkoitinkin, "alkoholisti pysyy yleensä 3 kk raittiina OMIN AVUIN! En tarkoittanutkaan että AA on ainoa hoito, tottakai on monia paikkoja joissa saa hoitoa AA:n lisäksi...
...hän parani rappukäytävätasolta normaaliksi kohtuukäyttäjäksi. Eli ottaa lasin pari joskus juhlan kunniaksi. Ensimmäinen hoito (en sano nimeä ettei mene yksipuoliseksi parjaamiseksi) meinasi viedä hengen. Pätevä psykologi palautti ihmisarvon ja uskon omiin voimiin. Mitään hoitoa ei ole tarvittu moneen vuoteen. Samaa mieltä ollaan siitä että hän on raitis vaikka ilmeisesti ymmärretään sana eri tavalla.
Eikö yleisiä tosiasioita, todennäköisyyksiä sitten ole olemassa?
Sanot, että yleistän asioita, kun sanon, että alkoholisti ei voi palata kohtuukäyttäjäksi.
Väitteesi tueksi sinulla on lause, jonka mukaan kerrot, että jotkut lääkärit ovat alkaneet uskoa siihen, että alkoholisti voi palata kohtuukäyttäjäksi.
Haluaisin mielelläni (varmaan moni muu) tutustua lähemmin kyseisiin tutkimuksiin/käsityksiin. Onko sinun mitenkään mahdollista täsmentää? Onko sinulla antaa nettilinkkejä, -osoitteita, tms?
Lähinnä tarkoitin sitä miten aa niputtaa kaikki juopot samanlaisiksi ja syytkin samoiksi. "Me alkoholistit" jne. ja "koska olemme alkoholisteja niin siitä seuraa että olemme"... Todennäköisyyksiä, hmmmmmmmm.... tähän ikään mennessä olen oppinut pitämään ihmisiä, myös meitä entisiä ja nykyisiäkin juoppoja, enemmän yksilöinä kuin massana. Yksi heppu jonka oppeihin luotan on Stanton Peele joka on täälläkin mainittu muutamaan kertaan. Veikkaan että kiivaimmat aa:laiset teilaavat hänet täysin mutta kannattaa silti tutustua hänen nettisivuihinsa http://www.peele.net ja alasivuun http://www.peele.net/lib/glass.html muun muassa. Lisäksi ainakin yksi kirja löytyy suomeksi käännettynä - Miten voitat riippuvuudet.
.....vanha alkoholistin ystävähän se täällä taas mellastaa!! Hipskukkuu vAAn!!
Tunsitko olosi jotenkin yksinäiseksi, kun piti palata piiriin??
Olet se sie vaan niin hupasa veikko, että pysy langoilla vaan.
Siis ???
"...sitä miten aa niputtaa kaikki juopot samanlaisiksi ja syytkin samoiksi. "Me alkoholistit" jne. ja "koska olemme alkoholisteja niin siitä seuraa että olemme"... "
AA ei niputa ketään eikä mitään!
AA tekee ehdotuksia joita 'SAA' noudattaa tai olla noudattamatta.
Voisin jo luulla että olet henkilö joka käytti nimimerkkiä MC FREE? Paksua juttua, voi miten paksua ja tietämätöntä!
Raittius on mielenkiintoista.
Toiset viettävät merkittävän osan aikaansa AA:ssa ja palauttamalla päivittäin mieleensä, että ovat alkoholisteja, riippuvaisia alkoholista siis, eivätkä siksi voi juoda.
Toiset viettävät aikansa käymällä täällä joka päivä, useita kertoja päivässä, kertomassa, että eivät ole AA:ssa, eivätkä ole riippuvaisia AA:sta.
Taitaa olla samanlaisista ilmiöistä kyse noissa toimintamalleissa.
Selitellään. Ihan kuin juopot yleensäkin, ovat kovia selittämään. Selitystä löytyy ihan KAIKKEEN!
Minä en selittele.
Olen raitis!
Olen onnellinen!
Miten sen tein, ei kaipaa selityksiä.
Yksin tai ryhmässä. Pääasia on että raitistuin.
Se on tärkeintä. Ja raittius on TODELLA onnellinen asia!
Eikö?
Kiva juttu että kävit katsomassa ketjun!Se meni niin että kerroin pohdinnoistani ja tilanteestani kuinka alkoholi hallitsi elämääni!
Sain siihen monenlaisia neuvoja ja apua tarjottiin vilpittömästi,siitä kiitos tarjonneille! Kerroin ketjussa myöhemmin että pohdinnan kävin 16 vuotta aikaisemmin eli vuonna 1990!Käykää muutkin kurkkaamassa!
Se miten aloitin muutoksen meni seuraavasti: Päätin kerran kun oli rahaa ja vapaata että nyt pitää tehdä toisin kuin ennen,siivosin asuntoni
perusteellisesti ja menin kolmeksi päiväksi vanhempieni mökille ja tein siellä jotain hommia vain sen kummemmin juomisia pohtimatta! Nautin suunnattomasti pienistäkin aikaansaannoksistani, siinä tuli ikäänkuin viinaton kokemuspankki mihin ajattelin tallettaa vastaavanlaisia juttuja,ei kuitenkaan mitään elämää suurempia ajatuksia!En kuvitellut keksineeni pyörää tai tulta,en kokenut olevani Kolumbus enkä Juri Gagarin, saati sitten Jeesus! Olin vain! Sieltä lähdettyäni meni yksiööni minkä olin siivonnut ennen mökille lähtöä ja oli hieno mennä siistiin asuntoon! Sitten lähdinkin kaljalle ja vetelin aivan kuten ennenkin,mutta seuraavana päivänä krapulassa oli hieno herätä siistissä asunnossa ja tehneenä jotain muutakin kuin kaljottelua!
Enpä loivennellut! Päätin että enää en ajele humalassa autolla,säilytin avaimia niin että ne oli vaikeampi ottaa taskuun! Päätin että enää en mene humalassa töihinkään,koska se on myös helvetin väärin,ja toden näköisesti ei touhujani edes kauaa katsottaisi läpi sormien! En ajatellut mitään raittiutta, vain etten juopottelullani olisi kelleen muulle vahingoksi!
Ryyppyputkia tuli edelleen ja hauskaa oli,kuten myös liskotkin vierailivat baarikaunottarien lisäksi vuoteessani! Mutta kokemuspankkiini alkoi kertyä viinattomalle tilille asioita vähitellen joiden painoarvo oli viinallisen tilin asioita suurempi! Vuodesta -91 alkaen täysin alkottomia kuukausiakin olin huomannut tulleen tililleni,vuonna -92 olin savustanut ulosottomiehen oveltani maksamalla vähitellen velkani!Ei minulla ole mitään raittiusajatusta ollut koskaan,eikä ole kohdallani vieläkään!
Minun pointtini oli että alan olemaan sanani mittainen,enkä holtittomuudellani saa aiheutta kenellekään ulkopuoliselle vaikeuksia!
Onnella ja armolla on ollut suuri merkitys: armoa työpaikalla,onnea löytää paremmin palkattu työ (en mikään rikas,30000 €/v ja lainoja on!),onnea välttyä ratsioilta, järjen hitunen päässä juovuksissa etten joutunut esim. murtokeikoille!
Joten voitte kommentoida!
1) En ole mc free
2) Ajatukset eivät ole kai paksuja siksi että ne ovat aa:n vastaisia. Ihan turha lässyttää "ehdotuksista". Tuo osoittaa miten suvaitsematonta sakkia aa:laiset on!
Kannattanee lopetella ennen ilmiriitaa. Ole sinä alkoholisti. Minä jatkan terveen kirjoissa, kun olen niihin taas päässyt.
Ajauduin muista syistä tälle palstalle ensin (linkitettynä) ja luulin että täällä olisi älyllistä keskustelua mutta nojuuh... ja itse vielä menin älyttömyyteen mukaan!!! Oikeastaan en enää edes muista miksi sekaanuin johonkin ketjuun. Tuossa on vinha perä että jos täytyy omaa ajatustaan jäädä jankkaamaan niin koukussahan sitä on. Kokemus oli silti intresantti, heh!
Itse olen käynyt nyt vain parina päivänä koska on ollut luppoaikaa ja snadisti tylsääkin. Huomenna onneksi on jo muuta touhua. Kiitos vielä kerran fiksusta viestistä. Pääsi ihan nauru. Positiivisessa mielessä siis.
AA ei julista ihmistä sairaaksi, AA ei myöskään väitä mitään, AA-n jäsenet saattavat väittää kuten minäkin että alkoholismi on krooninen sairaus ja mitä kokouksiin tulee niin se on jokaisen AA-n jäsenen omassa harkinassa kuinka usein hän käy ryhmässä. Mistä ihmeestä sinä olet saanut tuollaisia ajatuksia päähäsi?
Hyviä ajatuksia sinulla! Tuo "viinaton kokemuspankki" on mielenkiintoinen ajatus. Olen kyllä huomannut ajoittain samantapaisia juttuja, yleensä juuri juodessa menneiden päivien jälkeen. Heti kun saa itseään sen verran liikkeelle ja elämä alkaa voittaa, osaan nauttia pikkuasioistakin aivan eri tavalla kuin yleensä. Laitan ruokaa, pyykkään, järjestelen tavaroita ja imuroinkin kenties. Miksei tällaisista jokapäiväisistä asioista osaa olla tyytyväinen useammin?
Ainoa oikea harrastukseni on ollut pikkupojasta asti kalastus, jota jaksan edelleenkin harrastaa kesät-talvet. Nautin siitä aivan aidosti, koskaan en ole ottanut alkoholia kalastaessani enkä haluakaan ottaa. Muuten on itsellänikin ollut sitä vikaa, että jos on rahaa ja vapaata aikaa, ajatukset siirtyvät turhan herkästi baarin puolelle. Olen humalassa sosiaalinen ja hyväntahtoinen, mutta morkkiksesta kärsin siitä huolimatta - en vähiten lähimmäisteni takia. Heitä ajattelen oikeastaan enemmän kuin itseäni.
Ehkäpä minunkin viinattomalla tililläni alkaa olla joskus katetta sen verran, että mielenkiinto alkoholia kohtaan laskee.
Hyvää keväänjatkoa!
...lukea teidän pääteos. Alkoholismi on sen mukaan sairaus. Ja kyllä kirja väittää vaikka mitä. Mutta kuten sanoin, olen lopettanut oman mielipiteeni jankkaamisen. Vastasin tähän kuitenkin kun kysyit. Joku kirjoitti että aa:ta parjataan. Paljon enemmän tällä palstalla parjataan niitä jotka uskaltavat olla aa:ttomia ja väittää että aa:ssa on jotain pahasti pielessä.
Nyt hyvää yötä! En sano raitista yötä, koska mielestäni on järjetöntä hokea illalla viimeksi ja aamulla ensimmäiseksi että olen raitis. Totta kai olen kun olen niin päättänyt!
Sinä voit myös kumota lääkäriliitot ja WHO:n ? jopa Suomen lääkäriliittokin on myöntänyt alkoholismin sairaudeksi vuonna 1985 " Suomen lääkäriliitto myönsi ensimmäisen luokan tunnustuspalkinnon 1985 Suomen AA-liikkeelle alkoholismi sairauden hoitamiseen hengellisin menetelmin".. minulle on aivan yhdentekevää sinun mielipiteesi mutta tuo on aivan naurettavaa että "sinä" väität että alkoholismi ei ole sairaus. ps. Ei minun tarvitse hokea itselleni eikä muillekkaan että alkoholismi on sairaus mutta minulla on todella hieno olo kun minun ei ole tarvinnut tänään juoda alkoholia.
Ei mun tarvitse kumota mitään. Alkoholismi ei ole sairaus. Maksakirroosi on. Tupakanhimo ei ole sairaus. COPD on. See the point? AA-riippuvuuskaan ei ole sairaus...
Miksi alkoholismin takia invalidisoidutaan pahasti? Miksi useita alkoholisteja on SAIRAUSeläkkeellä? Miksi näitten eläkeläisten alkoholistien lääketieteellinen diagnoosi on alkoholismi?
No maallikko, vastaa!
...invaliditeetin diagnoosi on alkoholismi sen enempää kuin keuhkosyövänkään diagnoosi on nikotinismi. Tupakkaan kuolee muuten rutkasti enemmän väkeä kuin viinaan ja kyllä keuhkoahtaumataudinkin takia on rutkasti jengiä sairauseläkkeellä. Mutta se siitä, rööki ei ole tämän palstan teema. Ja maallikko minä toden totta olen mutta entisenä alkoholistina olen funtsinut asioita omalta kannaltani ja tullut tulokseen että riippuvuus itsessään ei ole sairaus vaan se mihin se johtaa. Toipumisen ja mielenterveyden kannalta on järkevämpää valita päämääräksi olla terve kuin olla sairas. Tätä jankutan enkä todellakaan ymmärrä miksi vuosikaudet täytyisi hoitaa sairautta jota ei edes ole. Mutta ties kuinka monennen kerran: kukin tyylillään.
Kuten yöllä skrivasin, mielekkäämmät hommat odottavat. Eli pääsette ainakin vähäksi aikaa jankutuksestani eroon. Eiköhän tämä meikäläisen kanta tullut selväksi. Ei se mikään totuus ole mutta onpahan vaihtoehto. Jostain syystä vain tuntuu kovasti ärsyttävän. Kummastelen...
Lepo!
Kirjoittele joskus! [email protected]
En ole mikään guru,toi osoite on semmonen
huumorijuttu!
Stanton Peele on ravistellut pölyttyneitä yleistyksiä omalla tavallaan. Pisteet hänelle siitä. Hänestä käytyjä keskusteluja on varmaan turha tässä käydä uudestaan läpi. Alla oleva linkki viittaa aiempiin keskusteluihin:
http://keskustelu.suomi24.fi/servlets/search?start=0&q=stanton peele
En kyllä anna omaa raittiuttani Peelen huomaan. En tarvitse häntä.
AA-lainenkaan en ole, en AA-vastainenkaan. Miksi olisin? Siksikö, että AA ei pystynyt raitistamaan minua.? Eikö se ole tarkoitus tehdä itse?
AA:n piirissä on paljon hyvin tyyppejä. Valtava elämänkokemus. Olen käynyt ja käyn ryhmissä, mutta AA-ryhmissä en vuosiin. Tunnen näitä ihmisiä. Heidän kanssaan voi keskustella muutenkin. AA:lla ja AA:ssa on omat ongelmansa. Mielestäni näissä ongelmissa on kysymys ihmisistä, ei ideologiasta. Vilpittömästi toivon ja uskon, että AA kestää ulkopuoliset ja omat sisäiset paineensa. Kyllä inhimillisyys silti pätee myös AA:han: kaikkien kohdalla sekään ei voi onnistua.
Hae apua ammattiauttajalta?
Miksi lähes sata prosenttia (100%) ammattiauttajan pakeilta saapuneista kärsii pian omasta pam-pam-ongelmasta - viinaongelman lisäksi?
Olisko sittenkin syytä pysytellä pseudopsykologien mukana, ei meinaan tuu pam-pam-ongelmaa...
Alkoholistiparantolastako?
Minä sen voin tietää että miksi jonkun eläke diagnoosi on alkoholismi...unohda koko juttu!! alkoholismi paranee Buranalla.
Eli sinä olet mielestäsi parantunut alkoholismista siis sairaudesta jota ei ole olemassa, elikkä toisinsanoen hallitset alkoholin käytön ja olet ns. kohtuukäyttäjä, voit esim. tänään ottaa 4-5 olutta ja jättää siihen? Vilpittömät onnittelut että olet "parantunut" tästä sairaudesta jota ei ole olemassakaan! Yksi kysymys kuitenkin johon ei ole pakko vastata: Onko sinulla ollut ongelmia alkoholin kanssa, siis oletko joskus juonut ryyppyputkia esim. viikon, vaikka alunperin tarkoitus oli juoda vain yhtenä iltana?
Ei mulla ole mitään hävettävää eikä salattavaa. Jotenkin vain hiipii mieleen ajatus että koska en tarvitse "hoitoa" en voi olla (edes ent.) alkoholisti. Sellaisen aa:laisen kehäpäätelmän olen kuullut ennenkin. Se on tapa väittää että vain aa:ssa toivutaan ja se jolle aa ei käy ei joko ole alkoholisti tai sitten ko henkilö on kieltämisen tai nöyryyden puutteen tilassa tai sitten matkalla arkun kannen alle. Onhan näitä lueteltu täälläkin.
Vastaus kysymykseesi: viimeisin putki kesti yli vuoden aamusta iltaan, illasta aamuun. Sen olen tainnut sanoa jo. Ja kaikki hoitomuodot tuli käytyä ilokaasuttelusta alkaen viimeisen 20 vuoden aikana. "Täsmähoito" olikin lähempänä kuin tajusin: piti lakata olemasta "parantumattomasti sairas".
Katsoin Peele-keskustelulinkit jotka tuolla ylempänä annettiin. En näköjään olekaan yksinäinen ratsastaja. En tiennyt että tätä asiaa on käsitelty jo aiemmin ja yhtä tyrmäävin tuloksin.
Ei ole syytä ottaa neljää, viittä kaljaa. Varmasti päihtyisin jo niistä eikä se kuulosta järkevältä. Mutta lasin viiniä voisin ottaa hyvän ruuan kanssa ja jättää juomisen taas siihen. Tosin en tänään koska tänään ei ole juhlan paikka.
Täällähän kävit taas sohloomassa McFree, Coilari, LasseM ja mitä ja kuka milloinkin!!!
Minä en ole mäkfree!!! En ole!!! En!!!
Missäköhän sulla se vika oikeen mahtaa olla???
Täytät muuten aika hyvin alkoholistit tunnusmerkit; lapsellinen, mahtipontinen ja tunne-elämältään äärettömän yliherkkä!!
Mikä hirvittävä energian määrä yrittää saada todistettua, että jokin asia ei ole ja jokin on näin tai näin!!! Se, onko alkoholismi sairaus vai ei, ei kylläkään ole mikään MIELIPIDEASIA. Onko syöpä sairaus vai ei?? Onko mielipiteitä??
Kas kun en ole myös Stanton Peele! Hah-hah. Haloo, kumpikohan se tässä on kipeä pakkomielteinen alkoholisti.
Juuri tuota minä epäilinkin, sinä et ole alkoholisti joten sinun on mahdoton silloin ymmärtää alkoholismi sairautena, mutta hyvä juttu että olet päässyt "entisestä" elämäntavoistasi eroon ja voit juoda lasillisen tai pari ja jättää siihen. Tässä on juuri se alkoholistin ja ei alkoholistin ero: Ei alkoholisti pystyy juomaan muutaman ja jättämään siihen, alkoholisti sensijaan ei pysty, hänellä saattaa onnistua tuo muutama jopa pari-kolmekkin kertaa mutta ennemmin tai myöhemmin hän "löytää" itsensä samasta pisteestä missä hän oli ennen raitistumistaan ( juominen jatkuu yhtä rajuna kuin mihin se oli päättynyt esim. 10 vuotta sitten ) Yhtään itseäni kehumatta olen "opettanut" niin sanottuja ammattiauttajia/ lääkäreitä jotka työskentelevät päihdeongelmaisten kanssa ja kertonut heille mikä on alkoholismi sairaus, tämä on tuottanut tulosta, mutta en ole koskaan tyrkyttänyt "tietojani" kenellekkään noista ns. ammattiauttajista, he ovat itse ottaneet minuun yhteyttä. Omalta osaltani lopetan tämän päättymättömän saivartelun koska siitä ei tule loppua ja tiedän syynkin miksi siitä ei tule loppua, olen tavannut sinunkaltaisiasi ihmisiä joilla on oma käsityksensä alkoholismista ja olen joskus erehtynyt kertomaan heille oman ja monen miljoonan muun ihmisen mielipiteen tästä asiasta ja koska minulla/ meillä on mielipiteemme ja omakohtainen kokemus ja taas sillä toisella ihmisellä ei ole niin keskustelusta ei tule mitään. ps. en ole saanut oppejani perusteoksesta ( Nimettömät Alkoholistit ) vaan vajaan 40 vuoden omakohtaisella kokemuksella, isäni "oli" alkoholisti, siskoni "oli" alkoholisti, rauha heille. Minä olen alkoholisti hautaan saakka mutta alkoholia en pysty käyttämään normaalisti koskaan, ei senpuoleen, alkoholi on menettänyt merkityksensä minun elämässäni, en tarvitse sitä enään ;)..nyt lopetan tämän "esseen" kirjoittamisen ja menen raittiina päiväunille.
:,: Stanton Piili ja Coiledstiili
ne jutteli kaharestansa :,:
:,: pelastetaan kaikki tämän mailman juopot
joille AA on pelkkä ansa :,:
:,: AA-ryhymät me laharatahan
ja pannahan matalaksi :,:
:,: eikä me apua tartteta
sillä meitähän on jo kaksi :,:
hän saapui keskiyöllä,
näin viikatteenkin vyöllä,
tuo vanha äijä ikuisuuden harso silmillään.
Hän kertoi kylmin huulin,
kuin kaukaa äänen kuulin,
oon sieltä mistä takaisin ei tulla elämään.
AA...
AA...
Mä katsettansa turhaan hain,
näin pohjattomat silmät vain.
Kun katsoin niihin tunsin, että häntä rakastin.
"Voi poika parka, kuolemaa ei yksikään voi rakastaa.
Vain hengen sulta veisin kylmin jäisin suudelmin".
AA...
AA...
Mä pyysin suukko, muuta ei.
Hän viikatteensa naulaan vei
ja tunsin hänen syleilynsä kylmän, jäätävän.
Hän lähti, otti viikatteen,
jäin yksin yöhön hiljaiseen.
En enää pelkää kuolemaa, nyt kaiken ymmärrän.
AA...
AA...
Otetahan buranata, se auttaa alakoholismihin. Notta jos ottaa aspiriinia sekin ois ihan kohillaan, vaa on se burana paree.
Ja perkele, ajatellahan AA vastaisesti, tulee elämästä jännittävätä, jos vaikka maksa poksahtaas, onpahan elämäsä jännitystä!
Notta kummaa väkee noi AA;laaset, net on aina selviä. Tosi kummaa väkeä, sano...
Jotta jos poksa maksahtaa on se pirullinen jutska, eli PJ
Oletko itse Äijä tummissa...
(siis tämä tyyppi:)
http://www.paihdelinkki.fi/keskustelu/profile.php?mode=viewprofile&u=1277&sid=af62fd515e83f8259150ea904d444d19
... vai Tuija ämmissä?
Ei sen väliä, hienoja sanoituksia!
Luultavasti mielessäs oletkin stantonpeele tai kuka muu tahansa millä keinolla tahansa nimeä ja kuuluisuutta saanut pseudoilija.
Haloo, haloo myös siksi, että minä meistä myönnän olevani alkoholisti, jonkin verran neuroottinen mutten pakkomielteinen, eli kipeä mikä kipeä.
Olin muuten illalla AA-kokouksessa juhlistamassa pitkäaikaisen YSTÄVÄN 17 v raittiutta. Koimme kaikki paikalla olleet runsaat 20 naista ja miestä sellaista yhteenkuuluvaisuuden ja ystävyyden hurjaa tunnetta, jollaista on vaikea kuvitella missään muussa yhteisössä, osin ventovieraidenkin kesken, tapaavansa. Kirjoitit jossain vaiheessa joko Coilarina tai McFreenä jotenkin siihen suuntaan, että AA:ssa ei tunneta läheisyyttä, ystävyyttä eikä toisista välittämistä eikä haluta kaveria auttaa (ajatus tämä, sanat minun). Kaltaisellesi kyynikolle saattaisi joskus elämässä olla terveellistä kokea jotain niin korkeaa hengellisyyttä, mitä AA-ryhmissä parhaimmillaan voi tuntea. Sinullehan oman egon kutistuminen on täysin vieras ja käsittämätön asia.
Stanton, tartuhan kynään!!
Olisin varmasti saanut alkoholistin viran jostain päin! Siinä mielessä olin/olen! Jos olisin vannonut täysraittiuden nimeen ja yrittänyt sitä olisin retkahdellut!Silloin annoin itselleni luvan retkahtaa eli juoda,mutta tosiaan päätin etten saa aiheuttaa harmeja kenellekään!
jotka etsivät erilaisia vaihtoehtoja jälleen kerran tarjolle taas myös NOVAT-ryhmät. Varsinainen ryhmätoiminta on tarkoitettu vain naisille, mutta "ohjelman" voivat varmasti ottaa käyttöön myös miehet.
Novatin "askeleet" löytyvät sivulta
http://www.naistenkartano.com/?page=13askelta
ja suosittelen ehdottomasti lukemaan Jean Kirkpatrickin teoksen "Täyskäännös", jos ohjelma alkoi kiinnostaa.
Itse osallistuin ryhmiin, ostin (ylihinnoitellut) työvihkot ja tein tehtävät, mutta totesin että ei toimi minun kohdallani. Ehkä joku toinen sen sijaan saa niistä apua.
Noista NOVAT-ohjelman "askelista" voin toki allekirjoittaa monet, ne eivät ole millään tavalla ristiriidassa AA:n askelten kanssa lukuun ottamatta ehkä ensimmäistä, ja sekin riippuu siitä miten sen haluaa tulkita.
Hienoja ajatuksiahan ne. Tiedätkö ajatusten järjestyksestä, ovatko ne jommassa kummassa, askellus- vai tärkeysjärjestyksessä?
Huom, ilmeisesti vain mies voi tällaisia ihmetellä?
kehottanut kysymään Kirkpatrickilta, joka ohjelman loi, mutta myöhästyin:
http://www.cfiwest.org/sos/archives/newsletter/kirkpatrick.htm
Ehkä se jostain muualta selviää. Kiinnitin asiaan huomiota siksi, että viimeinen eli 13. ajatus oli: "olen vastuussa itsestäni ja teoistani"
Totta kai voi ajatella, että kysymyksessä on eräänlainen "maali".
Omassa ajattelussani tämä vastuun ottaminen on kaiken lähtökohta, edellytys sille, että ylipäätään jossakin saatan onnistua. Edellisen pohdinnan voi tietysti palauttaa yleisemmän tason kysymykseen. Siihen, kummin päin pyramidi ylipäätään on järkevämpi pystyttää.
Hauska lukea näitä pääosin säälittäviä sönkötyksiä. Koko ketju on turha, koska ne, jotka todella HALUAVAT apua alkoholismiin, löytävät sitä kyllä, mutta ne, jotka haluaisivat päästä oheisongelmista, mutta pitää känninsä, vaativat tutkimustuloksia ja tarttuvat pilkkujen paikkoihin.
Onhan se nyt helvetti, jos diabetesta hoidetaan joko lääkkeillä tai muuttamalla elämäntapoja, mutta että siitä ei parane...?
12 askeleen ohjelma on hyvää psykologiaa ja erinomaista aikuiskasvatusta. Turha sitä on haaskata teiniaivoisille typeryksille. Juokoot päänsä muussiksi. Ketä se muka kiinnostaisi...
Laitapa linkki tai linkkejä noihin tutkimuksiin. Muuten ne menevät osastoon "kerrotaan että...".
Etpä taida enää näillä hörneillä oleskella.
aaaaaaaaaaaa haen galjaaaaa oltuani selvinpäin minuutinnnnnn