Hei!
Puutarhani ainut omenapuu sai viime syksynä lähteä.. Se oli useamman vuoden tuottanut vain rupisia, sairaita omppuja. En tiedä tarkemmin tautia. Keväällä on tarkoitus kaivaa kanto ylös.
Voiko samalle paikalle istuttaa omenapuuta vai tarttuuko kyseinen tauti uuteen puuhun juurien välityksellä?
tautinen omenapuu
pape
12
10276
Vastaukset
- Dicco
Hei,
Ainakin ns. muumio tauti säilyy maassa omenapuun lähellä. Siksi on tärkeää kerätä muumio-omenat pois puun alta. Eikä niiden paikka ole kompostissakaan. - uutta omenapuuta
Ei kannata istuttaa uutta omenapuuta ihan samaan paikkaan missä vanha oli. Siinä kohdassa on nimittäin paljon bakteereita, jotka hajottavat poistamasi puun jäännöksiä. Ne jatkavat työtään vielä useita vuosia, vaikka poistat sen kannonkin. Uusi puu ei pääse kasvamisen alkuun vielä moneen vuoteen. Siis, kaiva uuden omenapuun istutuskuoppa vähän etäämmälle.
- Ei voi
olla noin pönttöä ihmistä, tän on pakko olla provo, onhan? Siis maaperän hajottajabakteeritko ois haitaksi puun kasvulle??? Voi elämän kevät, varmaan sit kannattaa kaataa kloritea puun juurille, ettei puut vaan kärsi bakteereista.
Auts.
Kas kun kasveille, myös puille lisätään JUURI SEN TAKIA mm. kompostia, turvetta tms. sinne istutuskuoppaan, että ne hajottajabakteerit saisivat työskennellä niistä eloperäisiä ravinteita kasvinkin kasvuun.
JOS on kyse muumiotaudista, niin sitten kannattaa vaihtaa paikkaa. Katso kuva:
http://images.google.fi/imgres?imgurl=http://www.v-smol.fi/omppu/kuvat/pic46.jpg&imgrefurl=http://www.v-smol.fi/omppu/sivu24f.htm&h=264&w=396&sz=43&tbnid=59M14pEWiKrIrM:&tbnh=80&tbnw=120&hl=fi&start=1&prev=/images?q=muumiotauti&svnum=10&hl=fi&lr=
Huoh! - tahvo
Ei voi kirjoitti:
olla noin pönttöä ihmistä, tän on pakko olla provo, onhan? Siis maaperän hajottajabakteeritko ois haitaksi puun kasvulle??? Voi elämän kevät, varmaan sit kannattaa kaataa kloritea puun juurille, ettei puut vaan kärsi bakteereista.
Auts.
Kas kun kasveille, myös puille lisätään JUURI SEN TAKIA mm. kompostia, turvetta tms. sinne istutuskuoppaan, että ne hajottajabakteerit saisivat työskennellä niistä eloperäisiä ravinteita kasvinkin kasvuun.
JOS on kyse muumiotaudista, niin sitten kannattaa vaihtaa paikkaa. Katso kuva:
http://images.google.fi/imgres?imgurl=http://www.v-smol.fi/omppu/kuvat/pic46.jpg&imgrefurl=http://www.v-smol.fi/omppu/sivu24f.htm&h=264&w=396&sz=43&tbnid=59M14pEWiKrIrM:&tbnh=80&tbnw=120&hl=fi&start=1&prev=/images?q=muumiotauti&svnum=10&hl=fi&lr=
Huoh!Myönnän, että minulta puuttuu synnynnäinen tieto hedelmäpuiden viljelystä ja hoidosta. Siksi luenkin paljon puutarha-alan kirjallisuutta; asiantuntijoiden teksteistä oppii aina jotakin uutta. Suosittelen lämpimästi sinullekin!
Tässä ihan esimerkiksi ja valistukseksi sitaatti kirjasta SUOMALAINEN PIHA JA PUUTARHA (Gummerus, 1999, s.376). Kirjoittajat ovat Pentti Alanko, Taina Koivunen, Elina Regårdh ja Meeri Saario. Mainittakoon, että Alanko on toiminut Hgin kasvitieteellisen puutarhan ylipuutarhurina ja Saario, jonka tekstiä kyseinen sitaatti on, oli tuohon aikaan yliopiston tutkijana; hän väitteli kolme vuotta sitten maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa puutarhatieteen alalta.
"VANHAT KANNOT TORJUVAT
Usein ihmetellään miksi hedelmäpuun taimi ei kasva, vaikka samalla paikalla on ennen kasvanut iso puu. Näin todellakin on. Jos omenapuun tai päärynäpuun taimen istuttaa samaan paikkaan tai lähelle kantoa, josta vastikään on poistettu omena- tai päärynäpuu, voi olla varma, että siinä ei uusi tulokas menesty. Se ei kuole, mutta ei kasvakaan. Vanhan puun juuria lahottavat bakteerit erittävät aineita, jotka estävät myös uuden puun juurien kasvun. Kestää vuosia - suunnilleen niin kauan kuin maassa on lahoavia juuria - ennen kuin uusi taimi suostuu siinä kunnolla kasvamaan. Sama vieroksunta pätee myös luumu- ja kirsikkapuilla, vaikka ei aivan yhtä voimakkaana. Luumu- tai kirsikkapuun voi sen sijaan istuttaa omena- tai päärynäpuun paikalle ja päinvastoin.---"
Sitaatti jatkuu vielä, mutta en jaksa kirjoittaa sitä tähän kokonaisuudessaan.
Voit vilkaista lisäksi, mitä KOTIPUUTARHURIN PIKKUJÄTTILÄISESSÄ (WSOY, 3.p. 1994, s.864) sanotaan hedelmäpuiden istutuksesta. (Luku "Istutus", viimeinen kappale kokonaan.)
Iloisia, opettavaisia hetkiä sinulle sekä aurinkoista ja hyvää kevättä! - pekka 2
Ei voi kirjoitti:
olla noin pönttöä ihmistä, tän on pakko olla provo, onhan? Siis maaperän hajottajabakteeritko ois haitaksi puun kasvulle??? Voi elämän kevät, varmaan sit kannattaa kaataa kloritea puun juurille, ettei puut vaan kärsi bakteereista.
Auts.
Kas kun kasveille, myös puille lisätään JUURI SEN TAKIA mm. kompostia, turvetta tms. sinne istutuskuoppaan, että ne hajottajabakteerit saisivat työskennellä niistä eloperäisiä ravinteita kasvinkin kasvuun.
JOS on kyse muumiotaudista, niin sitten kannattaa vaihtaa paikkaa. Katso kuva:
http://images.google.fi/imgres?imgurl=http://www.v-smol.fi/omppu/kuvat/pic46.jpg&imgrefurl=http://www.v-smol.fi/omppu/sivu24f.htm&h=264&w=396&sz=43&tbnid=59M14pEWiKrIrM:&tbnh=80&tbnw=120&hl=fi&start=1&prev=/images?q=muumiotauti&svnum=10&hl=fi&lr=
Huoh!Muistin joskus aiemminkin lukeneeni, että ureaa suositellaan muumiotautisen/rupisen puun alle ja keväällä. Tuli siis juurikin leviteltyä säkillinen ureaa omenapuiden alle. Se on melkein puoliksi puhdasta typpeä ja varmasti ainakin ruoho alkaa kasvaa..... ;-)
Ohjeessahan linkissä sanottiin että heti sadonkorjuun jälkeen ja liuoksena, niin tuli siis
noudatettua juurikin väärin oikeannimistä ohjetta.
Onko kellään ihan oikeaa kokemusta urean käytöstä? Syksyllä myöhään yleensä ymmärtääkseni vältellään typpipitoisia lannoitteita. jotta talvehtiminen sujuisi paremmin? Sitten siinä viitattiin lehtien hajoamiseen urean avulla, tarkoittaako se "sadonkorjuun aikana" siis niin myöhäistä syksyä, että lehdet ovat jo pudonneet? Silloinhan typpi voisi maahan jäädä jo tulevan kevään hyödyksi? Eikä varmaan aiheuttaisi kohtalokasta syyskasvua?
No, ainakin siinä meni pieleen, että en sitä ureaa mitenkään liokseksi malttanut sekoitella. Ja tietenkin noissa vuodenajoissa.
Täytynee syksyllä kokeilla uudestaan, ja muistaa
liuottaa. Uskaltaakohan silti syyskuussa vielä "syyslannoittaa" vaikka ureahoitoa lokakuussa aikookin antaa? - pape
pekka 2 kirjoitti:
Muistin joskus aiemminkin lukeneeni, että ureaa suositellaan muumiotautisen/rupisen puun alle ja keväällä. Tuli siis juurikin leviteltyä säkillinen ureaa omenapuiden alle. Se on melkein puoliksi puhdasta typpeä ja varmasti ainakin ruoho alkaa kasvaa..... ;-)
Ohjeessahan linkissä sanottiin että heti sadonkorjuun jälkeen ja liuoksena, niin tuli siis
noudatettua juurikin väärin oikeannimistä ohjetta.
Onko kellään ihan oikeaa kokemusta urean käytöstä? Syksyllä myöhään yleensä ymmärtääkseni vältellään typpipitoisia lannoitteita. jotta talvehtiminen sujuisi paremmin? Sitten siinä viitattiin lehtien hajoamiseen urean avulla, tarkoittaako se "sadonkorjuun aikana" siis niin myöhäistä syksyä, että lehdet ovat jo pudonneet? Silloinhan typpi voisi maahan jäädä jo tulevan kevään hyödyksi? Eikä varmaan aiheuttaisi kohtalokasta syyskasvua?
No, ainakin siinä meni pieleen, että en sitä ureaa mitenkään liokseksi malttanut sekoitella. Ja tietenkin noissa vuodenajoissa.
Täytynee syksyllä kokeilla uudestaan, ja muistaa
liuottaa. Uskaltaakohan silti syyskuussa vielä "syyslannoittaa" vaikka ureahoitoa lokakuussa aikookin antaa?Taidan istuttaa uuden omenapuun parin metrin päähän vanhasta sairaasta yksilöstä. Kirsikkapuun siis voisi ilmeisesti laittaa vanhan omppupuun paikalle..
- meni
pekka 2 kirjoitti:
Muistin joskus aiemminkin lukeneeni, että ureaa suositellaan muumiotautisen/rupisen puun alle ja keväällä. Tuli siis juurikin leviteltyä säkillinen ureaa omenapuiden alle. Se on melkein puoliksi puhdasta typpeä ja varmasti ainakin ruoho alkaa kasvaa..... ;-)
Ohjeessahan linkissä sanottiin että heti sadonkorjuun jälkeen ja liuoksena, niin tuli siis
noudatettua juurikin väärin oikeannimistä ohjetta.
Onko kellään ihan oikeaa kokemusta urean käytöstä? Syksyllä myöhään yleensä ymmärtääkseni vältellään typpipitoisia lannoitteita. jotta talvehtiminen sujuisi paremmin? Sitten siinä viitattiin lehtien hajoamiseen urean avulla, tarkoittaako se "sadonkorjuun aikana" siis niin myöhäistä syksyä, että lehdet ovat jo pudonneet? Silloinhan typpi voisi maahan jäädä jo tulevan kevään hyödyksi? Eikä varmaan aiheuttaisi kohtalokasta syyskasvua?
No, ainakin siinä meni pieleen, että en sitä ureaa mitenkään liokseksi malttanut sekoitella. Ja tietenkin noissa vuodenajoissa.
Täytynee syksyllä kokeilla uudestaan, ja muistaa
liuottaa. Uskaltaakohan silti syyskuussa vielä "syyslannoittaa" vaikka ureahoitoa lokakuussa aikookin antaa?nyt ureat ihan väärään aikaan ! Voi saada aikaiseksi kunnon kasvupyrähdyksen ompullasi tai pahimmassa tapauksessa polttaa juuriston...
Se on kyllä ihan totta ettei syyskesällä ja syksyllä saa käyttää typpipitoisia lannotteita. Tässä tapauksessa (ja kaikissa muissakin kun ureasta puhutaan) sitä ei kuitenkaan käytetä lanoitteena.
Muumiotauti on sienitauti joka leviää esim ilmankin mukana ja siksi on ihan turhaa siltä seisomalta kaataa puita joissa sitä on - voi hypätä naapurin puolelta uudestaan. Tautiin ei kuitenkaan ole mitään kerralla toimivaa konstia tai myrkkyä, vaatii useamman vuoden huolenpitoa.
Aloitetaan siitä että puu hoidetaan hyvin, leikkaukset ja lannoitukset, koska hyväkuntoinen puu on vastustuskykyisempi. Nyt tietysti jos kyseessä on ikivanha leikkaamatta kasvanut ja satoa tuottamaton puu voi harkita siitä luopumistakin...Taudin saastuttamat omenat olisi kerättävä ja esim haudattava maahan, samoin lehdet koska itiöt talvehtivat niissä puun juurella ja ovat keväällä valmiita hyökkäykseen. Kompostissa ei lämpötila välttämättä nouse riittävän korkealla jotta itiöt siellä kuolisivat.
Ja nyt päästään ureaan: Sehän tosiaan on melko tujua typpeä. Sillä käsitellään (liuos, ruiskuttamalla lehdistö märäksi) muumiotautinen puu syksyllä, sadonkorjuun jälkeen voi olla hiukan aikaista (talvilajikkeilla pätee) mutta silloin kun puolet lehdistä on jo tippuneet on yleensä aika hyvä ajankohta. Siis puussa olevat lehdet sekä maassa olevat mikäli niitä ei haravoida pois. Puun pitäisi olla jo asettumassa talvilevolle, siksi se ei hyödynnä typpeä lannoitteeksi vaan typen tarkoitus on tappaa niitä muumiotaudin itiöitä ja nopeuttaa saastuneiden lehtien hajoamista. Toistetaan vuosittain kunnes tauti alkaa olla hallinnassa ja kaikki saman puutarhan omenat ansaitsevat käsittelyn vaikkei niissä taudin oireita olisikaan...
Vaikka ureaa käytetään on sen määrät ruiskuttamalla levitettässä niin pieniä ettei siitä puulle jää edes kevätlannoitteen vertaa, se hajoaa lehtien mukana ja ylimääräiset liukenee talven aikana. Niin ja muutenkin sehän olisi hulluimmasta päästä lannoitteena omenalle, typpi kun lisää vihreän kasvua eli ylenpalttisena lisää kasvua sadon kustannuksella...
Siis normaali kevätlannoitus monipuolisella lannoitteella tai jos nyt tuntuu että puut kasvavat muutenkin turhan rehevästi niin keväällä voi antaa syylannoitteenkin y-lannan tilalle ja sitten vielä se normaali syyslanta elokuulla. - pekka 2
meni kirjoitti:
nyt ureat ihan väärään aikaan ! Voi saada aikaiseksi kunnon kasvupyrähdyksen ompullasi tai pahimmassa tapauksessa polttaa juuriston...
Se on kyllä ihan totta ettei syyskesällä ja syksyllä saa käyttää typpipitoisia lannotteita. Tässä tapauksessa (ja kaikissa muissakin kun ureasta puhutaan) sitä ei kuitenkaan käytetä lanoitteena.
Muumiotauti on sienitauti joka leviää esim ilmankin mukana ja siksi on ihan turhaa siltä seisomalta kaataa puita joissa sitä on - voi hypätä naapurin puolelta uudestaan. Tautiin ei kuitenkaan ole mitään kerralla toimivaa konstia tai myrkkyä, vaatii useamman vuoden huolenpitoa.
Aloitetaan siitä että puu hoidetaan hyvin, leikkaukset ja lannoitukset, koska hyväkuntoinen puu on vastustuskykyisempi. Nyt tietysti jos kyseessä on ikivanha leikkaamatta kasvanut ja satoa tuottamaton puu voi harkita siitä luopumistakin...Taudin saastuttamat omenat olisi kerättävä ja esim haudattava maahan, samoin lehdet koska itiöt talvehtivat niissä puun juurella ja ovat keväällä valmiita hyökkäykseen. Kompostissa ei lämpötila välttämättä nouse riittävän korkealla jotta itiöt siellä kuolisivat.
Ja nyt päästään ureaan: Sehän tosiaan on melko tujua typpeä. Sillä käsitellään (liuos, ruiskuttamalla lehdistö märäksi) muumiotautinen puu syksyllä, sadonkorjuun jälkeen voi olla hiukan aikaista (talvilajikkeilla pätee) mutta silloin kun puolet lehdistä on jo tippuneet on yleensä aika hyvä ajankohta. Siis puussa olevat lehdet sekä maassa olevat mikäli niitä ei haravoida pois. Puun pitäisi olla jo asettumassa talvilevolle, siksi se ei hyödynnä typpeä lannoitteeksi vaan typen tarkoitus on tappaa niitä muumiotaudin itiöitä ja nopeuttaa saastuneiden lehtien hajoamista. Toistetaan vuosittain kunnes tauti alkaa olla hallinnassa ja kaikki saman puutarhan omenat ansaitsevat käsittelyn vaikkei niissä taudin oireita olisikaan...
Vaikka ureaa käytetään on sen määrät ruiskuttamalla levitettässä niin pieniä ettei siitä puulle jää edes kevätlannoitteen vertaa, se hajoaa lehtien mukana ja ylimääräiset liukenee talven aikana. Niin ja muutenkin sehän olisi hulluimmasta päästä lannoitteena omenalle, typpi kun lisää vihreän kasvua eli ylenpalttisena lisää kasvua sadon kustannuksella...
Siis normaali kevätlannoitus monipuolisella lannoitteella tai jos nyt tuntuu että puut kasvavat muutenkin turhan rehevästi niin keväällä voi antaa syylannoitteenkin y-lannan tilalle ja sitten vielä se normaali syyslanta elokuulla.Arvasinhan, että joku ihan oikeasti tietää. Kiitos!
Puut ovat n. 10 vuotta sitten taimena istutetut ja osaamisen rajoissa asianmukaisesti leikatut ja lannoitetut kevät/syyslannoitteella vuosittain.
Satoa tulee hyvänä vuonna niin, että oksia katkeilee. Kalkitusta vuosittain keväällä n. 2 viikkoa ennen lannoitusta.
Saapas nähdä jos tuo Urea polttaa koko nurmikon kasvun puun alta..... Sen verran tiukassa savessa on puun juuret, että kyllä sen puun uskoisin selviävän.
Syksyllä puuhataan siis liuosruiskun kanssa......
Kiitos vielä kerran! - kiittää,
pekka 2 kirjoitti:
Arvasinhan, että joku ihan oikeasti tietää. Kiitos!
Puut ovat n. 10 vuotta sitten taimena istutetut ja osaamisen rajoissa asianmukaisesti leikatut ja lannoitetut kevät/syyslannoitteella vuosittain.
Satoa tulee hyvänä vuonna niin, että oksia katkeilee. Kalkitusta vuosittain keväällä n. 2 viikkoa ennen lannoitusta.
Saapas nähdä jos tuo Urea polttaa koko nurmikon kasvun puun alta..... Sen verran tiukassa savessa on puun juuret, että kyllä sen puun uskoisin selviävän.
Syksyllä puuhataan siis liuosruiskun kanssa......
Kiitos vielä kerran!mukava jos oli valaiseva tilitys ! Onhan tämä miullekin vaihtelua kirjoitella näitä juttuja puhumisen sijaan...Tykkään että kannattaa kertoa samalla myös syy toimintaan eikä vain ohjeita, on sitten pienempi väärinkäsitysten riski.
On vielä sen verran nuoret puut kyseessä että kannattaa ennemmin hankkiutua eroon taudista kuin puista, hoito kuulostaa suomalaisen keskiarvon huomioon ottaen suorastaan ylenpalttiselle :)
Lykkyä pyttyyn ! - pekka 2
kiittää, kirjoitti:
mukava jos oli valaiseva tilitys ! Onhan tämä miullekin vaihtelua kirjoitella näitä juttuja puhumisen sijaan...Tykkään että kannattaa kertoa samalla myös syy toimintaan eikä vain ohjeita, on sitten pienempi väärinkäsitysten riski.
On vielä sen verran nuoret puut kyseessä että kannattaa ennemmin hankkiutua eroon taudista kuin puista, hoito kuulostaa suomalaisen keskiarvon huomioon ottaen suorastaan ylenpalttiselle :)
Lykkyä pyttyyn !Ja mä yleensä haluan myöskin ymmärtää mitä teen, kuin vain orjallisesti noudattaa saatua ohjetta... Siksi tykkäsin kovasti noista perusteluistasikin.
Vaikka jostain sen urean ja kevään noukinkin ja sitä ihmetellyt. Ja tyrinytkin. sitä se on puutarhurointi parhaimmillaan!
Hoito on hyvää, paitsi se haravointi... Omenat on jo nykyään tullut kerätyksi ihan heti maasta, mutta lehdet olen silpunnut leikkurilla bioaineeksi sen mainitun saven päälle, ja vaan näemmä lisännyt ongelmaa...
Nyt on taas uusia juttuja syksyksi kokeiltavana. Kiitos. (urealiuos ja haravointi!)
- ei tartu
uuteen puuhun. Tässä tuli näköjään pitkät jorinat muumiotaudista vaikka omenaasi taisi vaivata omenarupi ? Muumiotaudissa hedelmät mädäntyy homeiseksi, ruvessa tulevat rupisiksi pinnasta mutta ovat sisältä syötäviä (mikäli siellä ei ole madon jälkiä mikä taas on pihlajanmarjakoin toukka).
Samaan paikkaan ei kuitenkaan saa istuttaa, paikkansapitävin perustelu oli toi Alangon siteeraus ja lisäksi vanhalla juuristoalueella maa on niin "väsynyttä" ja loppuunkaluttua ettei siihen kannata mitään istuttaa. Samalle paikalle saat istuttaa jos kaivat maata pois vähintään kuution verran ja korvaat sen uudella mullalla - sama pätee koko edellisen puun lehdistön alueella.
Omenaruven takia puuta ei olisi tarvinnut hävittää, sillekin on olemassa lääkkeet... Mutta lajike vaikuttaa paljon rupiherkkyyteen - valitse seuraavaksi lajike joka on vastustuskykyisempi sille, idioottivarmaahan ei ole. - Multaa kynsien alle
Hei,
Voki joku auttaa? Meillä isohko omenapuu jossa on muumiotauti. Kaadamme nyt puun ja hävitämme omenat ja lehdet ohjeiden mukaisesti. En ole löytänyt tietoa siitä, voiko samaan paikkaan istuttaa uuden puun. Olisiko jallakin tietoa oikeasta tavasta istuttaa?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miehille kysymys
Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse1424535- 932159
Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap152081Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi781935Ylen uutiset Haapaveden yt:stä.
Olipas kamalaa luettavaa kaupungin irtisanomisista. Työttömiä lisää 10 tai enempikin( Mieluskylän opettajat). Muuttavat1421552Haluaisin jo
Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos541532VENÄJÄ muuttanut tänään ydinasetroktiinia
Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyi tiistaina päivitetyn ydinasedoktriinin, kertoo uutistoimisto Reuters. Sen mu1051402- 751326
- 1011317
Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1201109