Meillä oli juuri psykan kurssilla tosta nuorten identiteetin hakemisest ja tunnistin itseni tosi hyvin kuvauksesta!
Etsin itseäni ja innostun aivan kaikesta mutta kaikki jää myös aika nopeasti puolitiehen,mitään en saa loppuun ja keskittyminen yhteen asiaan on vaikeata.
Haluaisin tietää millainen "oikeasti" olen!
Millainen on minun tyylini?
Mikä on oikea ruokavalio juuri mun elimistölleni?
Miltä mun pitäisi näyttää?
Mihin uskoa?
Mikä on oikein,mikä väärin?
Mikä on oikea ammatti mulle?
Tiedän että varmaan monet muutkin nuoret pohtii tätä mut silti mua ärsyttää tämä vaihe psykologisessa kehityksessä!
No mutta,kuha tässä puran itseäni...
Etsin itseäni ja innostun aivan kaikesta mutta kaikki jää myös aika nopeasti puolitiehen,mitään en saa loppuun ja keskittyminen yhteen asiaan on vaikeata.
Haluaisin tietää millainen "oikeasti" olen!
Millainen on minun tyylini?
Mikä on oikea ruokavalio juuri mun elimistölleni?
Miltä mun pitäisi näyttää?
Mihin uskoa?
Mikä on oikein,mikä väärin?
Mikä on oikea ammatti mulle?
Tiedän että varmaan monet muutkin nuoret pohtii tätä mut silti mua ärsyttää tämä vaihe psykologisessa kehityksessä!
No mutta,kuha tässä puran itseäni...
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ja mikä tulee luonnostaan. Mulla se on laulu, mutta tämän perkeleen ujouden ja huonon itsetunnon vuoksi en edelleenkä ole edennyt tässä projektissa yhtään mihinkään. Ja sitten on vielä tämä hermoromahdus, joka tällä viikolla puski päälle niin että mitähän taas tuli oikein selitettyä... Huoh. Toivottavasti tällä viikolla paistaa edes aurinko, niin sais lisäenergiaa. Helvetisti hommia hoidettavana, täytyy pistää ne ensin kuntoon ennenku voi ruveta laulelemaan.
Sulle ja kyllä se aurinko sieltä pilven taa pilkottaa vielä :)
Tiedän tiedän, se on todella ärsyttävä vaihe :/ oon itsekin juuri nyt samassa vaiheessa. En oikein tiedä mitä haluan ja saan yhtäkkiä mitä ihmeellisimpiä päähänpistoja. Nytkin olen Japanissa vaihtarina, koska aattelin, et no ois ihan kiva päästä johonki ulkomailla. Täällä sitä nyt ollaan, entäs nyt? En silti kadu, että tulin tänne, koska tästä oppii niin paljon, mutta rasittaa kyllä tämmöset päähänpistot.. Sanoisin, että yritä vaan tehdä sitä mikä tuntuu hyvältä ja kivalta SUN mielestä! Älä tee jotain, koska sun kaverit tekee. Sillon sun oma identiteetti tuskin kehittyy. Noi ammatinvalinnat sun muut on kans sellasia, että uskon niiden selkiintyvän sulle sitten ajan kanssa. Jaksamisia sulle!!
kun löytäisi itsensä ja tulevan ammatin..
Kyllä minä yritän toimia oman tahtoni mukaan ja sydämeni ääntä kuunellen mutta silti on vaikeata...
Ja usein juuri mun arvot ja ajatukseni eroaa kavereitten omasta niin paljon että on vaikeata ylläpitää niitä ja alkaa lopulta itsekin kyseenalaistamaan ne.Vaikka onneksi kiitän luojaa että melko vahva persoona mulle on annettu enkä helposti luovu periaatteistani ;)
Mutta ymmärrän joo noi omituiset päähänpistot!!!Vähän aikaa sitten suunnittelin vielä innokkaasti au pairiksi lähtemistä,tekee just mieli jonneki kauas pois täältä! Mut nyt toikin ajatus on jäänyt sillai...Päässä pyörii niin monia ideoita ja ajatuksia ja tuntuu että tällä hetkellä mikään ei jaksa enää kiinnostaa!Kaikkeen on lähtenyt mukaan liian innokkaasti ja sit innostus on lopahtanut :/
Mut kyl se siit...
Mullon ollu vaikee nuoruus 13 v saakka ainakinon ollu psykiatrisia hoitojaksoja paljon ja lastenkoteja ja turvakoteja ja vinaa ja huumeita ja olen kohta 21v.
nyt olen taas pysähtyny miettimään mitä haluan. oli helpottava kuulla että tuo liittyy psykologiseen kehitykseen enkä ookkaa epänormaali miettiessäni noita.
Eka kertaa nyt vasta oon alkanu miettiin ihan tosissaan mitä MINÄ haluan tehdä elämässäni ja kuka olen ja mistä tykkään. oonkhan vähän jäljessä tässä prosessissa ;) ... ?
Että mietit sellaisia :)!!!
Koskaan ei ole liian myöhäistä...
Mä olen 17v
Voi kuules, tiedän monia sua vanhempiakin jotka eivät vielä tiedä mitä haluavat tehdä. Hyvä kuitenkin, että olet alkanut miettimään mitä haluat tehdä ja toivottavasti se selkenee sulle pian :) muakin vähän jänskää kun kaikki on vielä niin epäselvää tulevaisuuden kannalta, mutta kyllä se sitten ajan kanssa alkaa varmasti selventyä. Niin ja mä täytän siis joulukuussa 18 vuotta.