9-3 Aero VM:ssä

Uusimmassa Vauhdin Maailmassa oli 50000 km.
kestotesti 9-3 Aerosta.(n. 10 sivua) Kannattaa
lukea jos kiinnostaa. Tehoja oli enemmän kuin
luvattu ja auto sai muutenkin kehuja mm.
kulutuksesta. Toisaalta moitittiin liian
muskelimaista rengastusta, joka aihettaa vetelyä
kiihdytyksissä ja jarrutuksissa. Myös etupään
jousitusgeometria ja takajalkatilat saivat
moitteita.
Silti yleismielikuva autosta jäi artikkelin
perusteella positiiviseksi.
646529
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 64

Vanhimmat

siis paljonko oli tehoja enemmän ???

ja mikä vuosikerta oli kyseessä ?

Äänestä
  • tehoja löytyi 227 ( vakio 205) ja vääntöä reilu
    300Nm (vakio 280Nm)

    Sanottiin että pärjää 0-100kmh kiihdytystä
    lukuunottamatta Turbo Imprezalle. Esim. aero
    nopeampi 0-1000m kuin SUBBE

    Äänestä

  • aero (200hv) kirjoitti:

    tehoja löytyi 227 ( vakio 205) ja vääntöä reilu
    300Nm (vakio 280Nm)

    Sanottiin että pärjää 0-100kmh kiihdytystä
    lukuunottamatta Turbo Imprezalle. Esim. aero
    nopeampi 0-1000m kuin SUBBE

    mainitaan seuravaa:

    " III-V-vaihteilla Aero pärjää jopa melkein 250hv
    Subarulle, eikä se kolmosellakaan tässä
    mittauksessa juuri jää."

    Mitatut arvot ovat Subarulla(vakiolla, tuolla
    250hv:llä vieläkin paremmat) jokaisessa
    mittauksessa paremmat kuin Saabilla. Niin
    kiihtyvyys kuin ohitiskiihtyvyyskin.

    1000 metrin kiihdytys aikaa Saabista ei ole
    mitattu. 0-400 metrin kiihdytyksessä se jää
    vakiolla sekunnin ja 250hv-mallille liki 2
    sekuntia.

    Pistänpä tähän pienen taulukon ajoista.

    Subaru Saab
    0-50 2,3 2,9
    0-80 4,7 5,6
    0-100 6,4 7,5
    0-120 9,0 10,7
    0-140 11,9 13,6
    0-160 16,5 18,3
    0-180 21,5 ----
    0-400m 14,7s/151km/h 15,7s/149km/h
    0-1000m 27,0s/189km/h ----

    Sitkeysmittauksia en nyt ehdi tähän kirjoittaa.
    Teen ne kun ehdin, jollei joku muu sitä tee.
    Subarun mittaustulokset löytyvät VM 11/2000

    Äänestä

  • Joonas kirjoitti:

    mainitaan seuravaa:

    " III-V-vaihteilla Aero pärjää jopa melkein 250hv
    Subarulle, eikä se kolmosellakaan tässä
    mittauksessa juuri jää."

    Mitatut arvot ovat Subarulla(vakiolla, tuolla
    250hv:llä vieläkin paremmat) jokaisessa
    mittauksessa paremmat kuin Saabilla. Niin
    kiihtyvyys kuin ohitiskiihtyvyyskin.

    1000 metrin kiihdytys aikaa Saabista ei ole
    mitattu. 0-400 metrin kiihdytyksessä se jää
    vakiolla sekunnin ja 250hv-mallille liki 2
    sekuntia.

    Pistänpä tähän pienen taulukon ajoista.

    Subaru Saab
    0-50 2,3 2,9
    0-80 4,7 5,6
    0-100 6,4 7,5
    0-120 9,0 10,7
    0-140 11,9 13,6
    0-160 16,5 18,3
    0-180 21,5 ----
    0-400m 14,7s/151km/h 15,7s/149km/h
    0-1000m 27,0s/189km/h ----

    Sitkeysmittauksia en nyt ehdi tähän kirjoittaa.
    Teen ne kun ehdin, jollei joku muu sitä tee.
    Subarun mittaustulokset löytyvät VM 11/2000

    väittäisin aeron liikahtavan nopeammin 0-100 kun
    7.5 sekkaa. 185hp 9-3/900 luvataan 8s, mutta
    käytännössä näissä se on tuo 7.5, aero menee
    varmasti 7 sekunnin pintaan varsinkin mikäli
    todelliset tehot on 227

    Äänestä

  • 185hv kirjoitti:

    väittäisin aeron liikahtavan nopeammin 0-100 kun
    7.5 sekkaa. 185hp 9-3/900 luvataan 8s, mutta
    käytännössä näissä se on tuo 7.5, aero menee
    varmasti 7 sekunnin pintaan varsinkin mikäli
    todelliset tehot on 227

    mittasi TM 185hv -version kiihtyvyydeksi 0-
    100km/h. Myös 400m:n kiihdytysaika oli muistini
    mukaan sama. Olivatko "ylimääräiset" hevoset
    nukkumassa mittauksen aikana... ?

    Äänestä

  • Joonas kirjoitti:

    mainitaan seuravaa:

    " III-V-vaihteilla Aero pärjää jopa melkein 250hv
    Subarulle, eikä se kolmosellakaan tässä
    mittauksessa juuri jää."

    Mitatut arvot ovat Subarulla(vakiolla, tuolla
    250hv:llä vieläkin paremmat) jokaisessa
    mittauksessa paremmat kuin Saabilla. Niin
    kiihtyvyys kuin ohitiskiihtyvyyskin.

    1000 metrin kiihdytys aikaa Saabista ei ole
    mitattu. 0-400 metrin kiihdytyksessä se jää
    vakiolla sekunnin ja 250hv-mallille liki 2
    sekuntia.

    Pistänpä tähän pienen taulukon ajoista.

    Subaru Saab
    0-50 2,3 2,9
    0-80 4,7 5,6
    0-100 6,4 7,5
    0-120 9,0 10,7
    0-140 11,9 13,6
    0-160 16,5 18,3
    0-180 21,5 ----
    0-400m 14,7s/151km/h 15,7s/149km/h
    0-1000m 27,0s/189km/h ----

    Sitkeysmittauksia en nyt ehdi tähän kirjoittaa.
    Teen ne kun ehdin, jollei joku muu sitä tee.
    Subarun mittaustulokset löytyvät VM 11/2000

    Muutama numero sitten Teknikens Värld testasi
    kärryjä. Oli aero, Subbe, Skoda, Seat, BMW yms.

    subary oli nopein muistaakseni 120 asti sitten
    aero alkoi tehdä eroa. 0-1000m oli siis myös
    aerolla parempi

    0-100 oli subarulla 6.7 ja aerolla 7.1
    muistaakseni. Tänään tarkistetaan asia ja
    palaillaa

    Äänestä

  • zgf kirjoitti:

    mittasi TM 185hv -version kiihtyvyydeksi 0-
    100km/h. Myös 400m:n kiihdytysaika oli muistini
    mukaan sama. Olivatko "ylimääräiset" hevoset
    nukkumassa mittauksen aikana... ?

    Se oli muuten 7,8 sekuntia, mitä TM mittasi 185
    hv 9-3:n 0-100 km/h -lukemaksi.

    VM:n mittaus taas tehtiin kuluneilla renkailla
    (ks. testi). Nuo Dunlopit ovat ainakin kuvassa
    melko kulahtaneen näköiset.

    Äänestä

  • hippo kirjoitti:

    Muutama numero sitten Teknikens Värld testasi
    kärryjä. Oli aero, Subbe, Skoda, Seat, BMW yms.

    subary oli nopein muistaakseni 120 asti sitten
    aero alkoi tehdä eroa. 0-1000m oli siis myös
    aerolla parempi

    0-100 oli subarulla 6.7 ja aerolla 7.1
    muistaakseni. Tänään tarkistetaan asia ja
    palaillaa

    Saab meni 130 km/h:ssa ohi Subarusta.

    0-100 km/h Saab kiihtyi 7,24 sekunnissa, Subaru
    6,74 sekunnissa.

    Ohituskiihtyvyyksissä Saab oli omaa luokaansa.
    Esim. Saab vs. Subaru:

    70-130 km/h:
    Saab 6,50 s.
    Subaru 6,90 s.

    100-200 km/h:
    Saab 19,98 s.
    Subaru 26,45 s.

    Kävipä säkä, sillä sattui löytymään tuo lehti
    pöytälaatikosta. On pitänyt skannata eräälle
    turkulaiselle työkaverille tuo juttu, kun kaveri
    ajelee Octavia TDi:llä ja himoitsee RS Octaviaa!

    Äänestä

  • Turbo Sensonic kirjoitti:

    Saab meni 130 km/h:ssa ohi Subarusta.

    0-100 km/h Saab kiihtyi 7,24 sekunnissa, Subaru
    6,74 sekunnissa.

    Ohituskiihtyvyyksissä Saab oli omaa luokaansa.
    Esim. Saab vs. Subaru:

    70-130 km/h:
    Saab 6,50 s.
    Subaru 6,90 s.

    100-200 km/h:
    Saab 19,98 s.
    Subaru 26,45 s.

    Kävipä säkä, sillä sattui löytymään tuo lehti
    pöytälaatikosta. On pitänyt skannata eräälle
    turkulaiselle työkaverille tuo juttu, kun kaveri
    ajelee Octavia TDi:llä ja himoitsee RS Octaviaa!

    VM:n mittaamat ohituskiihtyvyydet Saabille ja
    Subarulle:

    Subaru(vakio)(218hv/5740rpm, 295,7/3940rpm)
    III-vaihde IV-vaihde V-vaihde
    3,2/66m 5,6/115m 11,5/225m 60-90km/h
    3,3/61m 4,6/142m 7,6/223m 90-120km/h
    6,5/162m 10,5/257m 18,6/448m 60-120km/h
    ----------------------8,3/312m 120-150km/h

    Lisäänpä tähän vielä arvot Prodriven virityksen
    jälkeen.(246hv/5540rpm, 350Nm/4330rpm

    0-50km/h 1,9s
    0-80 4,1s
    0-100 5,7s
    0-120 8,0s
    0-140 10,6s
    0-160 14,4s
    0-180 18,7s
    0-400m 14,0s/158km/h
    0-1000m 25,8/200km/h


    III-vaihde IV-vaihde V-vaihde
    3,0/66m 5,4/109m 10,7m/220m 60-90km/h
    3,0/87m 4,5/142m 7,0/202m 90-120km/h
    6,0/148m 9,6/232m 17,7/422m 60-120km/h
    -----------------------7,0/264m 120-150km/h

    Saab(236hv/5830rpm, 314Nm/4610rpm)
    III-vaihde IV-vaihde V-vaihde
    3,6/75m 5,3/108m 10,4/213m 60-90km/h
    3,7/106m 4,9/145m 7,4/217m 90-120km/h
    7,3/181m 10,2/253m 17,8/430m 60-120km/h

    Äänestä

  • Turbo Sensonic kirjoitti:

    Se oli muuten 7,8 sekuntia, mitä TM mittasi 185
    hv 9-3:n 0-100 km/h -lukemaksi.

    VM:n mittaus taas tehtiin kuluneilla renkailla
    (ks. testi). Nuo Dunlopit ovat ainakin kuvassa
    melko kulahtaneen näköiset.

    Äääh, alkaa dementia vaivaamaan !

    Äänestä

  • Joonas kirjoitti:

    VM:n mittaamat ohituskiihtyvyydet Saabille ja
    Subarulle:

    Subaru(vakio)(218hv/5740rpm, 295,7/3940rpm)
    III-vaihde IV-vaihde V-vaihde
    3,2/66m 5,6/115m 11,5/225m 60-90km/h
    3,3/61m 4,6/142m 7,6/223m 90-120km/h
    6,5/162m 10,5/257m 18,6/448m 60-120km/h
    ----------------------8,3/312m 120-150km/h

    Lisäänpä tähän vielä arvot Prodriven virityksen
    jälkeen.(246hv/5540rpm, 350Nm/4330rpm

    0-50km/h 1,9s
    0-80 4,1s
    0-100 5,7s
    0-120 8,0s
    0-140 10,6s
    0-160 14,4s
    0-180 18,7s
    0-400m 14,0s/158km/h
    0-1000m 25,8/200km/h


    III-vaihde IV-vaihde V-vaihde
    3,0/66m 5,4/109m 10,7m/220m 60-90km/h
    3,0/87m 4,5/142m 7,0/202m 90-120km/h
    6,0/148m 9,6/232m 17,7/422m 60-120km/h
    -----------------------7,0/264m 120-150km/h

    Saab(236hv/5830rpm, 314Nm/4610rpm)
    III-vaihde IV-vaihde V-vaihde
    3,6/75m 5,3/108m 10,4/213m 60-90km/h
    3,7/106m 4,9/145m 7,4/217m 90-120km/h
    7,3/181m 10,2/253m 17,8/430m 60-120km/h

    Minkä takia tuota Subarua pitäisi virittää, ja
    sen jälkeen verrata sitä Saabiin? Siinähän on jo
    vakiona enemmän heppoja kuin Saabissa. Ja
    nelivetoauton ja etuvetoisen vertaaminen esim. 0-
    100 km/h intervallilla ei ole lainkaan
    tasapuolista (neliveto lähtee ketterämmin
    liikkeelle). Tarkoitan siis noita virityksen
    jälkeen ilmoittamiasi 0- lukemia.

    Subaru on ilmeisesti välitetty juuri tuota 0-100
    km/h intervallia ajatellen, kun yli 100 km/h
    kohdalla alkaa vääntö hiipua (ks. Teknikens
    Världin mittaukset).

    Ilmeisesti tuota Subarun virittämistä
    perustelisit sillä, että ST -motorsin penkissä
    Saabista mitattiin ohituskiihtyvyyden ohella
    hetkelliseksi tehopiikiksi 236 hv, kun
    todellisuudessa tehtaan antama lukema on 205 hv.
    Onko VM muuten testannut Subarun tehoja, koska
    ilmoittamasi tehot ovat tehtaan ilmoittamia
    lukemia? Voisihan olla, että siitä löytyisi ST -
    motorin penkissä vielä enemmän tehoja, kuin
    Saabista.

    Äänestä

  • Turbo Sensonic kirjoitti:

    Minkä takia tuota Subarua pitäisi virittää, ja
    sen jälkeen verrata sitä Saabiin? Siinähän on jo
    vakiona enemmän heppoja kuin Saabissa. Ja
    nelivetoauton ja etuvetoisen vertaaminen esim. 0-
    100 km/h intervallilla ei ole lainkaan
    tasapuolista (neliveto lähtee ketterämmin
    liikkeelle). Tarkoitan siis noita virityksen
    jälkeen ilmoittamiasi 0- lukemia.

    Subaru on ilmeisesti välitetty juuri tuota 0-100
    km/h intervallia ajatellen, kun yli 100 km/h
    kohdalla alkaa vääntö hiipua (ks. Teknikens
    Världin mittaukset).

    Ilmeisesti tuota Subarun virittämistä
    perustelisit sillä, että ST -motorsin penkissä
    Saabista mitattiin ohituskiihtyvyyden ohella
    hetkelliseksi tehopiikiksi 236 hv, kun
    todellisuudessa tehtaan antama lukema on 205 hv.
    Onko VM muuten testannut Subarun tehoja, koska
    ilmoittamasi tehot ovat tehtaan ilmoittamia
    lukemia? Voisihan olla, että siitä löytyisi ST -
    motorin penkissä vielä enemmän tehoja, kuin
    Saabista.

    em. Subarun arvot sen takia, että olin aiemmin
    kirjoittanut osan Subarun ja Saabin
    mittaustuloksista. Nyt kun oli aikaa, kirjoitin
    kaikki tiedot mitä oli jäänyt kirjoittamatta.

    Subarun ja Saabin tiedot olivat VM:n ST-Motorsin
    dynamometrissä mittaamat, eivät valmistajan
    ilmoittamia.

    Laitoin ne sen takia että nyt on selvästi mitattu
    tehot ja suoritusarvot ennen viritystä että sen
    jälkeen. Niistä selviää hyvin miten viritys on
    vaikuttanut niin tehoon kuin suoritusarvoihin.
    Tarkoitus ei ollut verrata verrata viritettyä
    Subarua vakioon Saabiin, vaan vakiota vakioon.

    Toisaalta, nyt sinäkin voit verrata esim. BSR:n
    paketilla viritetyn Aeron heidän ilmoittamiaan
    suoritusarvoja viritetyn Subarun
    suoritusarvoihin.

    Ja miksikö Subarua piti virittää? Olisiko syynä
    sama vaikutin kuin siinä, miksi sinä viritit
    omaasi? Lisäksi kun lehdessä kerrotaan virityksen
    seuraukset ja kustannukset, palvelee se meitä
    lukijoita, jos haluamme tehdä samoin.

    Äänestä

  • Joonas kirjoitti:

    em. Subarun arvot sen takia, että olin aiemmin
    kirjoittanut osan Subarun ja Saabin
    mittaustuloksista. Nyt kun oli aikaa, kirjoitin
    kaikki tiedot mitä oli jäänyt kirjoittamatta.

    Subarun ja Saabin tiedot olivat VM:n ST-Motorsin
    dynamometrissä mittaamat, eivät valmistajan
    ilmoittamia.

    Laitoin ne sen takia että nyt on selvästi mitattu
    tehot ja suoritusarvot ennen viritystä että sen
    jälkeen. Niistä selviää hyvin miten viritys on
    vaikuttanut niin tehoon kuin suoritusarvoihin.
    Tarkoitus ei ollut verrata verrata viritettyä
    Subarua vakioon Saabiin, vaan vakiota vakioon.

    Toisaalta, nyt sinäkin voit verrata esim. BSR:n
    paketilla viritetyn Aeron heidän ilmoittamiaan
    suoritusarvoja viritetyn Subarun
    suoritusarvoihin.

    Ja miksikö Subarua piti virittää? Olisiko syynä
    sama vaikutin kuin siinä, miksi sinä viritit
    omaasi? Lisäksi kun lehdessä kerrotaan virityksen
    seuraukset ja kustannukset, palvelee se meitä
    lukijoita, jos haluamme tehdä samoin.

    Kysymykseni siis kuului, että miksi vertasit
    viritettyä Subarua ja vakio 9-3 Aeroa keskenään,
    koska Subarussa on jo vakiona enemmän hummia,
    kuin Aerossa (siis valmistajien antamien tietojen
    mukaan)?

    Vielä Teknikens Världin autotestistä: Teknikens
    Värld on Volvo -mielinen lehti, mutta onneksi
    noiden kuuden auton (BMW, Mersu, Saab, Seat,
    Skoda & Subaru) testissä ei ollut mukana Volvoa
    (joten katson testin olleen melko asiallinen).
    Skoda voitti testin, koska tarjosi
    halvalla "mukiinmenevää" menopeliä. Ei hassummin,
    ja omasta mielestäni Skodan voitto oli ihan
    oikeutettu, kun vertailukriteerinä on myös auton
    hinta. Suomessa Skodan hinta suhteessa muihin
    testissä olleisiin autoihin on suorastaan
    riistoa. Tosin Ruotsissa Skoda on halpa, joten
    voitto Skodalle.

    No takaisin Saabin ja Subarun testilukemiin. Jos
    halutaan viilata pilkkua oikein kunnolla, niin
    VM:n Saabin ja Subarun testit on tehty eri
    aikoina. Subarusta en tiedä, olivatko nuo
    mittaustulokset mitattu 50000 km:n kestotestin
    yhteydessä, kuten Saabilla. Luultavasti Subaru
    oli testattu aivan "pakasta vedettynä" aivan
    uusilla renkailla (vrt. Saab). Teknikens
    Världissä autot olivat uusia ja mittaukset oli
    tehty saman jutun yhteydessä samoilla metodeilla.

    Ei sen puoleen, jos olisi "pakko" ottaa joku
    japsimerkki alle, niin se kyllä olisi Subaru.

    Äänestä

  • Turbo Sensonic kirjoitti:

    Kysymykseni siis kuului, että miksi vertasit
    viritettyä Subarua ja vakio 9-3 Aeroa keskenään,
    koska Subarussa on jo vakiona enemmän hummia,
    kuin Aerossa (siis valmistajien antamien tietojen
    mukaan)?

    Vielä Teknikens Världin autotestistä: Teknikens
    Värld on Volvo -mielinen lehti, mutta onneksi
    noiden kuuden auton (BMW, Mersu, Saab, Seat,
    Skoda & Subaru) testissä ei ollut mukana Volvoa
    (joten katson testin olleen melko asiallinen).
    Skoda voitti testin, koska tarjosi
    halvalla "mukiinmenevää" menopeliä. Ei hassummin,
    ja omasta mielestäni Skodan voitto oli ihan
    oikeutettu, kun vertailukriteerinä on myös auton
    hinta. Suomessa Skodan hinta suhteessa muihin
    testissä olleisiin autoihin on suorastaan
    riistoa. Tosin Ruotsissa Skoda on halpa, joten
    voitto Skodalle.

    No takaisin Saabin ja Subarun testilukemiin. Jos
    halutaan viilata pilkkua oikein kunnolla, niin
    VM:n Saabin ja Subarun testit on tehty eri
    aikoina. Subarusta en tiedä, olivatko nuo
    mittaustulokset mitattu 50000 km:n kestotestin
    yhteydessä, kuten Saabilla. Luultavasti Subaru
    oli testattu aivan "pakasta vedettynä" aivan
    uusilla renkailla (vrt. Saab). Teknikens
    Världissä autot olivat uusia ja mittaukset oli
    tehty saman jutun yhteydessä samoilla metodeilla.

    Ei sen puoleen, jos olisi "pakko" ottaa joku
    japsimerkki alle, niin se kyllä olisi Subaru.

    verrannut viritettyä Subarua ja vakiota Aeroa
    keskenään.

    Toiseksi miksi niiden vertailua ei saisi tehdä?
    Eiväthän niiden todelliset tehot mitenkään
    merkittävästi toisitaan lopulta eronneet(246hv.
    vs. 236hv.)?

    Olethan itsekin verranut omaa viritettyä autosi,
    esim. vakioon Porscheen.

    En nyt ymmärrä miten Teknikens Världin "Volvo-
    mielisyys" vaikuttaa Aeron ja Subben
    suorituskyvyn arviointiin?

    Myös Subarun mittaustulokset ovat mitattu
    50000km:n kestotestin aikana.

    Vakiomalli mitattiin kun autolla oli ajettu
    26000km ja Prodriven-mallin ajokilometrit olivat
    mitattu 32000km.

    Yleisen käsityksen mukaan, moottorit eivät
    luovuta huipputehoaan "pakasta vedettynä", vaan
    useamman tuhannen ajokilometrin ajon jälkeen.

    Etenkin tuo vanhempi Impreza olisi oivallinen
    kakkosauto hupimielessä. Lisää paukkua koneeseen,
    säädettävä alusta, rengastus kuntoon, kunnon
    pulkat ja eikun pikkuteille "toteuttamaan
    itseään"...=)

    Jos ainoaksi autoksi pitäisi ostaa japsi, ei se
    enää olisi Subbe(tilat, mukavuus, turvallisuus,
    ym.)...

    Äänestä

  • Joonas kirjoitti:

    verrannut viritettyä Subarua ja vakiota Aeroa
    keskenään.

    Toiseksi miksi niiden vertailua ei saisi tehdä?
    Eiväthän niiden todelliset tehot mitenkään
    merkittävästi toisitaan lopulta eronneet(246hv.
    vs. 236hv.)?

    Olethan itsekin verranut omaa viritettyä autosi,
    esim. vakioon Porscheen.

    En nyt ymmärrä miten Teknikens Världin "Volvo-
    mielisyys" vaikuttaa Aeron ja Subben
    suorituskyvyn arviointiin?

    Myös Subarun mittaustulokset ovat mitattu
    50000km:n kestotestin aikana.

    Vakiomalli mitattiin kun autolla oli ajettu
    26000km ja Prodriven-mallin ajokilometrit olivat
    mitattu 32000km.

    Yleisen käsityksen mukaan, moottorit eivät
    luovuta huipputehoaan "pakasta vedettynä", vaan
    useamman tuhannen ajokilometrin ajon jälkeen.

    Etenkin tuo vanhempi Impreza olisi oivallinen
    kakkosauto hupimielessä. Lisää paukkua koneeseen,
    säädettävä alusta, rengastus kuntoon, kunnon
    pulkat ja eikun pikkuteille "toteuttamaan
    itseään"...=)

    Jos ainoaksi autoksi pitäisi ostaa japsi, ei se
    enää olisi Subbe(tilat, mukavuus, turvallisuus,
    ym.)...

    Ihmettelen edelleen, kuinka ST -Motorsin testissä
    Saabista on saatu "rykäistyä" irti
    ohituskiihtyvyyden "tehopiikkinä" 236 hv??? Ettei
    vaan ST -Motorsin dyno kaipaisi kalibrointia?

    Tuon 227 hv tehonmittauksen voin vielä
    käsittääkin, koska Saabeissa näyttäisi olevan
    noin 10-14 heppaa enemmän tehoa, kun valmistaja
    ilmoittaa, mutta en tuota 236 hevosta?

    Eli mitä uskoa, dynon tuloksia, vai valmistajan
    antamia tuloksia? Kuten tällä palstalla ollaan jo
    ihmetelty, ei noihin dynojen tuloksiin
    voi "varmasti" luottaa. Jos Saabille luvataan 205
    hv, ja Subarulle 218 hv, niin Saab on jo
    silloin "altavastaajan" asemassa, vaikka Subarua
    ei ole vielä edes viritetty. Tuo Subarun
    virittäminen vain vahvistaa tuota
    Saabin "altavastaajan" asemaa. Reilu peli suurin
    piirtein samoilla hevosvoimilla (eikä vertailua
    jostain dynosta saadun " 31 hv tehopiikin"
    perusteella) ja muillakin ominaisuuksilla, kuten
    vetotapa, auton massa jne.

    Kaikista parasta onkin, että virityssetin
    valmistaja/jälleenmyyjä ilmoittaa tehonlisäyksen
    hevosvoimina. Esimerkiksi oman autoni
    virityssetistä BSR ilmoittaa, että he ovat
    mitanneet originaalista autosta dynolla 199 hv,
    viritetystä 227 hv. Sen lisäksi he ilmoittavat,
    että tehonlisäys on 28 hevosvoimaa. Eräässä
    Bilsportissa haastateltiin Speedpartsin (BSR:n
    jälleenmyyjä) toimitusjohtajaa, joka totesi
    hevosvoimien ilmoittamisesta seuraavaa:

    "Jo pelkästään asiakaspalvelun takia on parasta
    ilmoittaa virityssetin tuomat hevosvoimat
    hevosvoimina. Voihan nimittäin olla, että
    autossa pitäisi olla 185 hv, mutta siitä
    löytyykin vain 160 hv. Jos asiakas tällöin ostaa
    esim. 220 hv:n virityssetin, niin tietysti hän
    tuntee itsensä petetyksi, kun autosta ei
    virityssetin asentamisen jälkeen löydykään 220
    hv:aa, vaan 195 hv. Siksi kannattaa mieluummin
    ilmoittaa saavutettavat hevosvoimat
    hevosvoimina".

    En ole muuten vertaillut autoani vakio -
    Porscheen, kun että tuli kerran otettua kisaa
    Porsche 944:n kanssa (ikävä kyllä kaistat
    loppuivat kesken). Porschessa oli varmaan 210-220
    hv, joten mielestäni tuo kisa oli suht koht
    tasaväkinen tehojen osalta (tosin Porsche lähtee
    takavetoisena ketterämmin liikkeelle paikaltaan
    kiihdytettäessä). Porsche oli varmaan kyllä
    kevyempikin kuin meikäläisen Saab.

    Teknikens Världin Volvo -mielisyys ei vaikutakaan
    mitenkään Saabin ja Subarun arviointiin. Oli
    ainoastaan hyvä, ettei testissä ollut mukana
    esim. S40 T4:ta, koska siitä olisi varmaan
    leivottu voittaja konstilla tai toisella.

    Äänestä

  • Turbo Sensonic kirjoitti:

    Ihmettelen edelleen, kuinka ST -Motorsin testissä
    Saabista on saatu "rykäistyä" irti
    ohituskiihtyvyyden "tehopiikkinä" 236 hv??? Ettei
    vaan ST -Motorsin dyno kaipaisi kalibrointia?

    Tuon 227 hv tehonmittauksen voin vielä
    käsittääkin, koska Saabeissa näyttäisi olevan
    noin 10-14 heppaa enemmän tehoa, kun valmistaja
    ilmoittaa, mutta en tuota 236 hevosta?

    Eli mitä uskoa, dynon tuloksia, vai valmistajan
    antamia tuloksia? Kuten tällä palstalla ollaan jo
    ihmetelty, ei noihin dynojen tuloksiin
    voi "varmasti" luottaa. Jos Saabille luvataan 205
    hv, ja Subarulle 218 hv, niin Saab on jo
    silloin "altavastaajan" asemassa, vaikka Subarua
    ei ole vielä edes viritetty. Tuo Subarun
    virittäminen vain vahvistaa tuota
    Saabin "altavastaajan" asemaa. Reilu peli suurin
    piirtein samoilla hevosvoimilla (eikä vertailua
    jostain dynosta saadun " 31 hv tehopiikin"
    perusteella) ja muillakin ominaisuuksilla, kuten
    vetotapa, auton massa jne.

    Kaikista parasta onkin, että virityssetin
    valmistaja/jälleenmyyjä ilmoittaa tehonlisäyksen
    hevosvoimina. Esimerkiksi oman autoni
    virityssetistä BSR ilmoittaa, että he ovat
    mitanneet originaalista autosta dynolla 199 hv,
    viritetystä 227 hv. Sen lisäksi he ilmoittavat,
    että tehonlisäys on 28 hevosvoimaa. Eräässä
    Bilsportissa haastateltiin Speedpartsin (BSR:n
    jälleenmyyjä) toimitusjohtajaa, joka totesi
    hevosvoimien ilmoittamisesta seuraavaa:

    "Jo pelkästään asiakaspalvelun takia on parasta
    ilmoittaa virityssetin tuomat hevosvoimat
    hevosvoimina. Voihan nimittäin olla, että
    autossa pitäisi olla 185 hv, mutta siitä
    löytyykin vain 160 hv. Jos asiakas tällöin ostaa
    esim. 220 hv:n virityssetin, niin tietysti hän
    tuntee itsensä petetyksi, kun autosta ei
    virityssetin asentamisen jälkeen löydykään 220
    hv:aa, vaan 195 hv. Siksi kannattaa mieluummin
    ilmoittaa saavutettavat hevosvoimat
    hevosvoimina".

    En ole muuten vertaillut autoani vakio -
    Porscheen, kun että tuli kerran otettua kisaa
    Porsche 944:n kanssa (ikävä kyllä kaistat
    loppuivat kesken). Porschessa oli varmaan 210-220
    hv, joten mielestäni tuo kisa oli suht koht
    tasaväkinen tehojen osalta (tosin Porsche lähtee
    takavetoisena ketterämmin liikkeelle paikaltaan
    kiihdytettäessä). Porsche oli varmaan kyllä
    kevyempikin kuin meikäläisen Saab.

    Teknikens Världin Volvo -mielisyys ei vaikutakaan
    mitenkään Saabin ja Subarun arviointiin. Oli
    ainoastaan hyvä, ettei testissä ollut mukana
    esim. S40 T4:ta, koska siitä olisi varmaan
    leivottu voittaja konstilla tai toisella.

    Noita testituloksia ei kannata hirmuisasti
    verrata, jos ei ole samaan aikaan tehty.

    Hyvä esimerkki on yksi Nissan Almera GTi:

    Kyseessa on kokoajan sama auto rekkaria myöten.
    TM:ä mittasi 0-100km/h 8,7s ja TL 8,3s.

    Äänestä

  • Turbo Sensonic kirjoitti:

    Ihmettelen edelleen, kuinka ST -Motorsin testissä
    Saabista on saatu "rykäistyä" irti
    ohituskiihtyvyyden "tehopiikkinä" 236 hv??? Ettei
    vaan ST -Motorsin dyno kaipaisi kalibrointia?

    Tuon 227 hv tehonmittauksen voin vielä
    käsittääkin, koska Saabeissa näyttäisi olevan
    noin 10-14 heppaa enemmän tehoa, kun valmistaja
    ilmoittaa, mutta en tuota 236 hevosta?

    Eli mitä uskoa, dynon tuloksia, vai valmistajan
    antamia tuloksia? Kuten tällä palstalla ollaan jo
    ihmetelty, ei noihin dynojen tuloksiin
    voi "varmasti" luottaa. Jos Saabille luvataan 205
    hv, ja Subarulle 218 hv, niin Saab on jo
    silloin "altavastaajan" asemassa, vaikka Subarua
    ei ole vielä edes viritetty. Tuo Subarun
    virittäminen vain vahvistaa tuota
    Saabin "altavastaajan" asemaa. Reilu peli suurin
    piirtein samoilla hevosvoimilla (eikä vertailua
    jostain dynosta saadun " 31 hv tehopiikin"
    perusteella) ja muillakin ominaisuuksilla, kuten
    vetotapa, auton massa jne.

    Kaikista parasta onkin, että virityssetin
    valmistaja/jälleenmyyjä ilmoittaa tehonlisäyksen
    hevosvoimina. Esimerkiksi oman autoni
    virityssetistä BSR ilmoittaa, että he ovat
    mitanneet originaalista autosta dynolla 199 hv,
    viritetystä 227 hv. Sen lisäksi he ilmoittavat,
    että tehonlisäys on 28 hevosvoimaa. Eräässä
    Bilsportissa haastateltiin Speedpartsin (BSR:n
    jälleenmyyjä) toimitusjohtajaa, joka totesi
    hevosvoimien ilmoittamisesta seuraavaa:

    "Jo pelkästään asiakaspalvelun takia on parasta
    ilmoittaa virityssetin tuomat hevosvoimat
    hevosvoimina. Voihan nimittäin olla, että
    autossa pitäisi olla 185 hv, mutta siitä
    löytyykin vain 160 hv. Jos asiakas tällöin ostaa
    esim. 220 hv:n virityssetin, niin tietysti hän
    tuntee itsensä petetyksi, kun autosta ei
    virityssetin asentamisen jälkeen löydykään 220
    hv:aa, vaan 195 hv. Siksi kannattaa mieluummin
    ilmoittaa saavutettavat hevosvoimat
    hevosvoimina".

    En ole muuten vertaillut autoani vakio -
    Porscheen, kun että tuli kerran otettua kisaa
    Porsche 944:n kanssa (ikävä kyllä kaistat
    loppuivat kesken). Porschessa oli varmaan 210-220
    hv, joten mielestäni tuo kisa oli suht koht
    tasaväkinen tehojen osalta (tosin Porsche lähtee
    takavetoisena ketterämmin liikkeelle paikaltaan
    kiihdytettäessä). Porsche oli varmaan kyllä
    kevyempikin kuin meikäläisen Saab.

    Teknikens Världin Volvo -mielisyys ei vaikutakaan
    mitenkään Saabin ja Subarun arviointiin. Oli
    ainoastaan hyvä, ettei testissä ollut mukana
    esim. S40 T4:ta, koska siitä olisi varmaan
    leivottu voittaja konstilla tai toisella.

    ottaa yhteyttä ST-Motorsiin ja Peter Geiteliin
    joka artikkelin on kirjoittanut.

    En edelläänkään ymmärrä miksi jauhat tuota Saabin
    altavaajan asemaa tai että on epäreilua koska
    auto on etuveto. Autot ovat liki samantehoisia,
    ahdettuja ja on mielenkiintoista nähdä miten
    niiden suorituskyky ja muut ominaisuudet eroavat.

    Mikä Porschen 944 veriso oli kysessä?

    Tehoskaala alkaa nimittäin 150-hevosvoimasta ja
    päättyy Turbo S-mallin 250 hevosvoimaan. Suomessa
    yleisimpiä ovat juuri vapaastihengittävät mallit,
    jotka ovat heikkotehoisempia kuin turbot.
    Kuitenkin esimerkiksi 163-hevosvoimaisesta
    mallista on mitattu seuraavat suoritusarvot:

    0- 50km/h 2.3 sec
    0- 80 5.3 sec
    0-100 7.6 sec
    0-130 12.9 sec
    0-160 22.2 sec

    1/4 mile, 15.7 sec, 138.4km/h

    Huippunopeus 220km/h.

    Eivät lainkaan huonoja tuon tehoiselle autolle.
    jos kertomuksesi pitää paikkaans aja Porsche kusk
    ion todellakin ollut sinun kanssasi hätää
    kärsimässä, on todennäköistä että hänen autonsa
    on ollut juuri tuon tehoinen. Turbo-mallit
    olisivat piesseet sinut selvästi johtuen mm.
    tuosta vetotavasta ja painosta.

    Ehkäpä sinun pitäisi tehdä jotain tuolle TV-
    fobialle. Se tuntuu seuraava jokaiseen
    kommenttiisi...

    Äänestä

  • 9-5 170@240 & Aero 250 kirjoitti:

    Noita testituloksia ei kannata hirmuisasti
    verrata, jos ei ole samaan aikaan tehty.

    Hyvä esimerkki on yksi Nissan Almera GTi:

    Kyseessa on kokoajan sama auto rekkaria myöten.
    TM:ä mittasi 0-100km/h 8,7s ja TL 8,3s.

    Olet oikeassa. Myös testausmetodit voivat olla
    erilaisia. Juttu voi olla myös kiinni tosi
    pienistä seikoista, kuten renkaat, niiden
    ilmanpaine, testipaikka (esim. tien/radan pinta,
    jonka päällä testit tehdään) & muut
    testiolosuhteet (sää, mm. ilman kosteus) jne. jne.

    Äänestä

  • Joonas kirjoitti:

    ottaa yhteyttä ST-Motorsiin ja Peter Geiteliin
    joka artikkelin on kirjoittanut.

    En edelläänkään ymmärrä miksi jauhat tuota Saabin
    altavaajan asemaa tai että on epäreilua koska
    auto on etuveto. Autot ovat liki samantehoisia,
    ahdettuja ja on mielenkiintoista nähdä miten
    niiden suorituskyky ja muut ominaisuudet eroavat.

    Mikä Porschen 944 veriso oli kysessä?

    Tehoskaala alkaa nimittäin 150-hevosvoimasta ja
    päättyy Turbo S-mallin 250 hevosvoimaan. Suomessa
    yleisimpiä ovat juuri vapaastihengittävät mallit,
    jotka ovat heikkotehoisempia kuin turbot.
    Kuitenkin esimerkiksi 163-hevosvoimaisesta
    mallista on mitattu seuraavat suoritusarvot:

    0- 50km/h 2.3 sec
    0- 80 5.3 sec
    0-100 7.6 sec
    0-130 12.9 sec
    0-160 22.2 sec

    1/4 mile, 15.7 sec, 138.4km/h

    Huippunopeus 220km/h.

    Eivät lainkaan huonoja tuon tehoiselle autolle.
    jos kertomuksesi pitää paikkaans aja Porsche kusk
    ion todellakin ollut sinun kanssasi hätää
    kärsimässä, on todennäköistä että hänen autonsa
    on ollut juuri tuon tehoinen. Turbo-mallit
    olisivat piesseet sinut selvästi johtuen mm.
    tuosta vetotavasta ja painosta.

    Ehkäpä sinun pitäisi tehdä jotain tuolle TV-
    fobialle. Se tuntuu seuraava jokaiseen
    kommenttiisi...

    Minä en luota ST-Motorssin testeihin pätkääkään,
    jos tarkoitit heidän tehon mittauksiaan?

    Ihan omista kokemuksista vain...

    Äänestä

  • Joonas kirjoitti:

    ottaa yhteyttä ST-Motorsiin ja Peter Geiteliin
    joka artikkelin on kirjoittanut.

    En edelläänkään ymmärrä miksi jauhat tuota Saabin
    altavaajan asemaa tai että on epäreilua koska
    auto on etuveto. Autot ovat liki samantehoisia,
    ahdettuja ja on mielenkiintoista nähdä miten
    niiden suorituskyky ja muut ominaisuudet eroavat.

    Mikä Porschen 944 veriso oli kysessä?

    Tehoskaala alkaa nimittäin 150-hevosvoimasta ja
    päättyy Turbo S-mallin 250 hevosvoimaan. Suomessa
    yleisimpiä ovat juuri vapaastihengittävät mallit,
    jotka ovat heikkotehoisempia kuin turbot.
    Kuitenkin esimerkiksi 163-hevosvoimaisesta
    mallista on mitattu seuraavat suoritusarvot:

    0- 50km/h 2.3 sec
    0- 80 5.3 sec
    0-100 7.6 sec
    0-130 12.9 sec
    0-160 22.2 sec

    1/4 mile, 15.7 sec, 138.4km/h

    Huippunopeus 220km/h.

    Eivät lainkaan huonoja tuon tehoiselle autolle.
    jos kertomuksesi pitää paikkaans aja Porsche kusk
    ion todellakin ollut sinun kanssasi hätää
    kärsimässä, on todennäköistä että hänen autonsa
    on ollut juuri tuon tehoinen. Turbo-mallit
    olisivat piesseet sinut selvästi johtuen mm.
    tuosta vetotavasta ja painosta.

    Ehkäpä sinun pitäisi tehdä jotain tuolle TV-
    fobialle. Se tuntuu seuraava jokaiseen
    kommenttiisi...

    En jauhanutkaan tuota Saab "altavastaaja" -hommaa
    vakioautoista, mutta kun sait ST -motorsin
    testien perusteella päähäsi, että Saabissa
    on "oikeasti" 236 hv ja tällöin Subarun pitäisi
    muka saada "tasoitusta" Saabin verrattuna, vaikka
    molempien autojen tehot vakioina ovat lähellä
    toisiaan.

    Teknikens Världisssä on mitattu samassa testissä,
    samoilla mittavälineillä jne. mm. Saabin, BMW 325
    Compactin ja Subarun suoritusarvot (ja vieläpä
    vakioina). Saab "pyyhkäisi" ohi Subarusta 0-130
    km/h kiihdytyksessä ja BMW 0-200 km/h
    kiihdytyksessä. Subaru on ilmeisesti välitetty
    niin, että 0-100 km/h menee suvereenisti
    verrattuna noihin kahteen em. autoon, mutta
    sitten alkaa meno "hyytyä", ainakin Saabin ja
    BMW:hen verrattuna.

    Tuo Teknikens Världin testi on mielestäni täysin
    rehdisti tehty, ja Skoda voitti sen täysin
    rehdisti, vaikka suorituskykynsä puolesta ei
    ollutkaan parhaimpien joukossa.

    En tiedä, onko minulla mitään fobiaa Teknikens
    Världiä kohtaan, mutta katsopas heidän testejään,
    joissa on ollut mukana Volvo. Volvo on jokaisessa
    em. testissä "bästa köp". Tätä on jo ihmetelty
    lukijoiden palstallakin, johon toimitus antoi
    ympäripyöreitä vastauksia. Heti kun Teknikens
    Världissä alkaa joku muukin auto voittamaan
    testejä, kuin Volvo, niin perun oitis syytökseni
    lehden Volvo -mielisyydestä.

    Porschen versiota en tiedä tarkalleen.
    Todennäköisesti kyseessä oli 3.0 -litrainen, 208
    hevosvoimainen versio. Turbo -malleille (en tiedä
    tuota 250 hv -versiota, mutta 220 hv -version
    kyllä) ei Saabista kyllä löydy vastusta 0-100
    km/h kiihdytysintervallilla, mutta jos
    kiihdytettäisiin esim. 0-220 km/h, niin sitten
    voisi olla toinen ääni kellossa (siis tuota 220 -
    heppaista vastaan), jos lähdetään liikkeelle
    paikaltaan.

    Kuten aikaisemmin tällä palstalla kerroin, niin
    Porsche onnistui jättämään Saabiani lähes auton
    verran, kun meikäläisellä oli ykkönen pesässä.
    Kakkoselle 3000 rpm:ssä ahtopaineet tulevat ylös
    ja Saab alkoi saavutta Porschea.

    Jos olet perehtynyt lastuvirityksiin, niin tiedät
    varmaan, että itse asiassa lastuviritetty Saab
    kiihtyy esim. 0-50 km/h hitaammin kuin vakio
    Saab. Tämä johtuu momentin rajoittimesta kahdella
    ensimmäisellä vaihteella (ainakin BSR:n
    seteissä), jotta vaihdelaatikko pysyisi ehjänä.
    Kun kierrokset nousevat kakkosella 3000 rpm alkaa
    tuo momentinrajoitus hiljalleen poistua (siis
    omassa autossa). 4000 rpm:ssä on jo ahtopaineet
    aivan tapissa. Saabin viritysfirmat eivät
    pyrikään parantamaan 0-100 km/h -lukemia, koska
    niillä ei tee mitään todellisessa elämässä (ellei
    sitten ole joka valoissa lähettelevä teini), vaan
    pääpaino auton suorituskyvylle on asetettu
    ohituskiihtyvyyden paranemiselle. Toki muutkin
    kiihtyvyydet paranevat, mutta suurin ahtopaine
    saavutetaan lastuviritetyllä autolla vasta 3000-
    4000 rpm:n kohdalla.

    Äänestä

  • 9-5 170@240 & Aero 250 kirjoitti:

    Noita testituloksia ei kannata hirmuisasti
    verrata, jos ei ole samaan aikaan tehty.

    Hyvä esimerkki on yksi Nissan Almera GTi:

    Kyseessa on kokoajan sama auto rekkaria myöten.
    TM:ä mittasi 0-100km/h 8,7s ja TL 8,3s.

    tässä vastaus testaajalta TM:stä, kun ihmettelin
    heidän huonoa tulosta.

    Kyselin (en kyllä niin tosissani, kuin on
    vastattu) kuskin taidoista ja mahdollisista
    vioista autossa. Sutiminen liittyy, siihen, että
    TL:lla oli ongelmia pidon kanssa, kun TM:ssä
    ongelmaa ei ilmennyt:

    Kiihtyvyystuloksiin vaikuttavat kuljettajan
    taitojen ja autojen yksilöerojen
    lisäksi myös esimerkiksi vallitseva lämpötila ja
    asfaltin pinnanlaatu. Siten
    eri lehtien kiihtyvyystulokset saattavat hieman
    vaihdella, mutta
    vertailuryhmän sisällä tulokset ovat aina
    vertailukelpoisia.

    Tuulilasin osalta en asiaa luonnollisesti pysty
    kommentoimaan, mutta me
    suoritimme GTI-vertailun kiihdytykset Malmin
    lentoasemalla ja kuljettajana
    toimi Jarmo Sukava. Uskallan väittää hänen
    edustavan Suomen huipua
    kiihdyttäjänä omaten monivuotisen rata-
    ajokokemuksen ja yli 20 vuoden
    kokemuksen myös kiidytysmittausten tekemisestä.

    Tehokkaan auton kyllä saa sutimaan
    ykkösvaihteella vallattomasti, ellei osaa
    säätää lähtökierroslukua kunnolla. Meidän
    mittauksissamme lähdöt onnistuivat
    parin harjoituksen jälkeen moitteitta.

    Mitään näkyvää tai tuntuvaa vikaa Almerassa ei
    ilmennyt. Autot tulevat
    testiin suoraan maahantuojan huollosta, ja
    luotamme että ne ovat vähintään
    yhtä hyvässä kunnossa kuin tavallisen kuluttajan
    saamat autot.

    Terveisin
    Velimatti Honkanen/TM

    Äänestä

  • Turbo Sensonic kirjoitti:

    En jauhanutkaan tuota Saab "altavastaaja" -hommaa
    vakioautoista, mutta kun sait ST -motorsin
    testien perusteella päähäsi, että Saabissa
    on "oikeasti" 236 hv ja tällöin Subarun pitäisi
    muka saada "tasoitusta" Saabin verrattuna, vaikka
    molempien autojen tehot vakioina ovat lähellä
    toisiaan.

    Teknikens Världisssä on mitattu samassa testissä,
    samoilla mittavälineillä jne. mm. Saabin, BMW 325
    Compactin ja Subarun suoritusarvot (ja vieläpä
    vakioina). Saab "pyyhkäisi" ohi Subarusta 0-130
    km/h kiihdytyksessä ja BMW 0-200 km/h
    kiihdytyksessä. Subaru on ilmeisesti välitetty
    niin, että 0-100 km/h menee suvereenisti
    verrattuna noihin kahteen em. autoon, mutta
    sitten alkaa meno "hyytyä", ainakin Saabin ja
    BMW:hen verrattuna.

    Tuo Teknikens Världin testi on mielestäni täysin
    rehdisti tehty, ja Skoda voitti sen täysin
    rehdisti, vaikka suorituskykynsä puolesta ei
    ollutkaan parhaimpien joukossa.

    En tiedä, onko minulla mitään fobiaa Teknikens
    Världiä kohtaan, mutta katsopas heidän testejään,
    joissa on ollut mukana Volvo. Volvo on jokaisessa
    em. testissä "bästa köp". Tätä on jo ihmetelty
    lukijoiden palstallakin, johon toimitus antoi
    ympäripyöreitä vastauksia. Heti kun Teknikens
    Världissä alkaa joku muukin auto voittamaan
    testejä, kuin Volvo, niin perun oitis syytökseni
    lehden Volvo -mielisyydestä.

    Porschen versiota en tiedä tarkalleen.
    Todennäköisesti kyseessä oli 3.0 -litrainen, 208
    hevosvoimainen versio. Turbo -malleille (en tiedä
    tuota 250 hv -versiota, mutta 220 hv -version
    kyllä) ei Saabista kyllä löydy vastusta 0-100
    km/h kiihdytysintervallilla, mutta jos
    kiihdytettäisiin esim. 0-220 km/h, niin sitten
    voisi olla toinen ääni kellossa (siis tuota 220 -
    heppaista vastaan), jos lähdetään liikkeelle
    paikaltaan.

    Kuten aikaisemmin tällä palstalla kerroin, niin
    Porsche onnistui jättämään Saabiani lähes auton
    verran, kun meikäläisellä oli ykkönen pesässä.
    Kakkoselle 3000 rpm:ssä ahtopaineet tulevat ylös
    ja Saab alkoi saavutta Porschea.

    Jos olet perehtynyt lastuvirityksiin, niin tiedät
    varmaan, että itse asiassa lastuviritetty Saab
    kiihtyy esim. 0-50 km/h hitaammin kuin vakio
    Saab. Tämä johtuu momentin rajoittimesta kahdella
    ensimmäisellä vaihteella (ainakin BSR:n
    seteissä), jotta vaihdelaatikko pysyisi ehjänä.
    Kun kierrokset nousevat kakkosella 3000 rpm alkaa
    tuo momentinrajoitus hiljalleen poistua (siis
    omassa autossa). 4000 rpm:ssä on jo ahtopaineet
    aivan tapissa. Saabin viritysfirmat eivät
    pyrikään parantamaan 0-100 km/h -lukemia, koska
    niillä ei tee mitään todellisessa elämässä (ellei
    sitten ole joka valoissa lähettelevä teini), vaan
    pääpaino auton suorituskyvylle on asetettu
    ohituskiihtyvyyden paranemiselle. Toki muutkin
    kiihtyvyydet paranevat, mutta suurin ahtopaine
    saavutetaan lastuviritetyllä autolla vasta 3000-
    4000 rpm:n kohdalla.

    Eikö se nyt millään mene jakeluun? Kirjoitin
    mitatut arvot SUORAAN VM:n artikkeleista. Olisiko
    tilanne sinusta muuttunut jos olisinkin jättänyt
    kirjoittamatta Saabin dynotuloksen? Tai Subarun?
    Ja miksi höpötät koko ajan viritetystä Subarusta?
    Kirjoitin myös vakion arvot, mutta niistä et ole
    maininnut mitään. Jo vakio Impreza oli useasssa
    sitkeyskokeessa nopeampi kuin Aero. Mihin sitä
    viritettyä enää tarvitaan, jos ainoana funktiona
    olisi olla nopeampi kuin Aero?



    Ja taas kerran kerron miksi liitin Prodriven-
    mallin arvot. JOTTA OLISI MAHDOLLISTA VERRATA
    VIRITYKSEN VAIKUTUSTA AUTON SUORITUSKYKYYN JA
    SIIHEN PITÄVÄTKÖ PRODRIVEN ILMOITUKSEN PAIKKAANSA!
    TARKOITUS OLI VERRATA SUBARUA SUBARUUN JA VAKIOTA
    SUBARUA VAKIOON AEROON.

    Menikö nyt jakeluun vai kerronko vielä N kertaa
    saman asian?

    Väitteesi Subarun "huonosta" kiihtyvyydestä yli
    100km/h:n jälkeen ei pidä paikkansa.

    100-160km/h kiihdytys kestää Subarulta 10.1
    sekuntia ja Aerolta 10.8 sekuntia.
    Mittauksista selviää että Aero parantaa
    suorituskykyään suhteessa Subaruun yli 100km/h:n
    nopeuksissa, mutta ei suinkaan saavuta sitä.

    Mitä tulee tuohon lehtiparanoiaasi, niin onko
    sinulle tullut ikinä mieleen sellaista seikkaa
    että lehdet(toimittajat) arvostelevat autot omien
    kriteeriensä pohjalta? Eli se on paras josta
    pidetään eniten.

    Esim. Jos sinun arvomaailmallasi varustettu
    ihminen tekisi vertailu testin Saab vs. Volvo,
    niin mikäköhän olisi lopputulos?

    Eikä niitä lehtien testejä kannata murehtia
    tuolla tavalla. Ei se oma kottero ole yhtään
    huonompi vaikka se nyt ei testiä voittaisikaan.
    Ainahan löytyy niitä ihmisiä jotka eivät kykene
    hyväksymään sitä seikkaa että kaikki eivät ehkä
    olekaan sitä mieltä että se oma valinta on
    samalla se paras. Sen jälkeen syytetään vääriä
    mittaustapoja, lahjottuja testejä, toimituksen
    väärää asennetta, oman merkin sorsimista ja
    luvataan lopettaa tilaus ja vetää toimittajia
    kuonoon kun sattuu tulemaan kadulla vastaan.

    Mitä tuohon Porscheen tulee, en ole oikein
    vakuutunut että se olisi ollut S2-versio(211hv).
    S2-versiolle luvattiin nimittäin 0-100km/h:n
    kiihdytys 6,5 sekunnin aikaan. Kerrot että oma
    autosi on todennäköisesti hitaampi kiihtymään
    kuin vakio, niin eikä se tarkoita että
    todennäköinen kiihdytysaika 0-100km/h:n olisi 8
    sekunnin luokkaa edellyttäen optimilähtöä
    osaavalla kuljettajalla?

    Tällöin em. Porsche kykenisi jättämään autoasi
    enemmän kuin vajaana autonmitan.

    944-mallien suoritusarvoista löytyy tietoa mm.
    täältä. http://www.1-
    stop.co.uk/porsche/944_page.htm
    Euro- ja USA-mallit eroavat tehon ja
    suoritusarvojen osalta toisistaan.

    Osaksi tästä syystä on mielstäni hyvä kertoa
    virityksen vaikutuksista suoritusarvoihin. Jos
    oma autosi olisi mitattu ennen ja jälkeen
    virityksen, olisi nyt selvää faktaa siitä millä
    osa-aluille suorituskyky on parantunut ja millä
    (mahdollisesti) huonontunut.

    Äänestä

  • Turbo Sensonic kirjoitti:

    En jauhanutkaan tuota Saab "altavastaaja" -hommaa
    vakioautoista, mutta kun sait ST -motorsin
    testien perusteella päähäsi, että Saabissa
    on "oikeasti" 236 hv ja tällöin Subarun pitäisi
    muka saada "tasoitusta" Saabin verrattuna, vaikka
    molempien autojen tehot vakioina ovat lähellä
    toisiaan.

    Teknikens Världisssä on mitattu samassa testissä,
    samoilla mittavälineillä jne. mm. Saabin, BMW 325
    Compactin ja Subarun suoritusarvot (ja vieläpä
    vakioina). Saab "pyyhkäisi" ohi Subarusta 0-130
    km/h kiihdytyksessä ja BMW 0-200 km/h
    kiihdytyksessä. Subaru on ilmeisesti välitetty
    niin, että 0-100 km/h menee suvereenisti
    verrattuna noihin kahteen em. autoon, mutta
    sitten alkaa meno "hyytyä", ainakin Saabin ja
    BMW:hen verrattuna.

    Tuo Teknikens Världin testi on mielestäni täysin
    rehdisti tehty, ja Skoda voitti sen täysin
    rehdisti, vaikka suorituskykynsä puolesta ei
    ollutkaan parhaimpien joukossa.

    En tiedä, onko minulla mitään fobiaa Teknikens
    Världiä kohtaan, mutta katsopas heidän testejään,
    joissa on ollut mukana Volvo. Volvo on jokaisessa
    em. testissä "bästa köp". Tätä on jo ihmetelty
    lukijoiden palstallakin, johon toimitus antoi
    ympäripyöreitä vastauksia. Heti kun Teknikens
    Världissä alkaa joku muukin auto voittamaan
    testejä, kuin Volvo, niin perun oitis syytökseni
    lehden Volvo -mielisyydestä.

    Porschen versiota en tiedä tarkalleen.
    Todennäköisesti kyseessä oli 3.0 -litrainen, 208
    hevosvoimainen versio. Turbo -malleille (en tiedä
    tuota 250 hv -versiota, mutta 220 hv -version
    kyllä) ei Saabista kyllä löydy vastusta 0-100
    km/h kiihdytysintervallilla, mutta jos
    kiihdytettäisiin esim. 0-220 km/h, niin sitten
    voisi olla toinen ääni kellossa (siis tuota 220 -
    heppaista vastaan), jos lähdetään liikkeelle
    paikaltaan.

    Kuten aikaisemmin tällä palstalla kerroin, niin
    Porsche onnistui jättämään Saabiani lähes auton
    verran, kun meikäläisellä oli ykkönen pesässä.
    Kakkoselle 3000 rpm:ssä ahtopaineet tulevat ylös
    ja Saab alkoi saavutta Porschea.

    Jos olet perehtynyt lastuvirityksiin, niin tiedät
    varmaan, että itse asiassa lastuviritetty Saab
    kiihtyy esim. 0-50 km/h hitaammin kuin vakio
    Saab. Tämä johtuu momentin rajoittimesta kahdella
    ensimmäisellä vaihteella (ainakin BSR:n
    seteissä), jotta vaihdelaatikko pysyisi ehjänä.
    Kun kierrokset nousevat kakkosella 3000 rpm alkaa
    tuo momentinrajoitus hiljalleen poistua (siis
    omassa autossa). 4000 rpm:ssä on jo ahtopaineet
    aivan tapissa. Saabin viritysfirmat eivät
    pyrikään parantamaan 0-100 km/h -lukemia, koska
    niillä ei tee mitään todellisessa elämässä (ellei
    sitten ole joka valoissa lähettelevä teini), vaan
    pääpaino auton suorituskyvylle on asetettu
    ohituskiihtyvyyden paranemiselle. Toki muutkin
    kiihtyvyydet paranevat, mutta suurin ahtopaine
    saavutetaan lastuviritetyllä autolla vasta 3000-
    4000 rpm:n kohdalla.

    Eikö se nyt millään mene jakeluun? Kirjoitin
    mitatut arvot SUORAAN VM:n artikkeleista. Olisiko
    tilanne sinusta muuttunut jos olisinkin jättänyt
    kirjoittamatta Saabin dynotuloksen? Tai Subarun?
    Ja miksi höpötät koko ajan viritetystä Subarusta?
    Kirjoitin myös vakion arvot, mutta niistä et ole
    maininnut mitään. Jo vakio Impreza oli useasssa
    sitkeyskokeessa nopeampi kuin Aero. Mihin sitä
    viritettyä enää tarvitaan, jos ainoana funktiona
    olisi olla nopeampi kuin Aero?



    Ja taas kerran kerron miksi liitin Prodriven-
    mallin arvot. JOTTA OLISI MAHDOLLISTA VERRATA
    VIRITYKSEN VAIKUTUSTA AUTON SUORITUSKYKYYN JA
    SIIHEN PITÄVÄTKÖ PRODRIVEN ILMOITUKSEN PAIKKAANSA!
    TARKOITUS OLI VERRATA SUBARUA SUBARUUN JA VAKIOTA
    SUBARUA VAKIOON AEROON.

    Menikö nyt jakeluun vai kerronko vielä N kertaa
    saman asian?

    Väitteesi Subarun "huonosta" kiihtyvyydestä yli
    100km/h:n jälkeen ei pidä paikkansa.

    100-160km/h kiihdytys kestää Subarulta 10.1
    sekuntia ja Aerolta 10.8 sekuntia.
    Mittauksista selviää että Aero parantaa
    suorituskykyään suhteessa Subaruun yli 100km/h:n
    nopeuksissa, mutta ei suinkaan saavuta sitä.

    Mitä tulee tuohon lehtiparanoiaasi, niin onko
    sinulle tullut ikinä mieleen sellaista seikkaa
    että lehdet(toimittajat) arvostelevat autot omien
    kriteeriensä pohjalta? Eli se on paras josta
    pidetään eniten.

    Esim. Jos sinun arvomaailmallasi varustettu
    ihminen tekisi vertailu testin Saab vs. Volvo,
    niin mikäköhän olisi lopputulos?

    Eikä niitä lehtien testejä kannata murehtia
    tuolla tavalla. Ei se oma kottero ole yhtään
    huonompi vaikka se nyt ei testiä voittaisikaan.
    Ainahan löytyy niitä ihmisiä jotka eivät kykene
    hyväksymään sitä seikkaa että kaikki eivät ehkä
    olekaan sitä mieltä että se oma valinta on
    samalla se paras. Sen jälkeen syytetään vääriä
    mittaustapoja, lahjottuja testejä, toimituksen
    väärää asennetta, oman merkin sorsimista ja
    luvataan lopettaa tilaus ja vetää toimittajia
    kuonoon kun sattuu tulemaan kadulla vastaan.

    Mitä tuohon Porscheen tulee, en ole oikein
    vakuutunut että se olisi ollut S2-versio(211hv).
    S2-versiolle luvattiin nimittäin 0-100km/h:n
    kiihdytys 6,5 sekunnin aikaan. Kerrot että oma
    autosi on todennäköisesti hitaampi kiihtymään
    kuin vakio, niin eikä se tarkoita että
    todennäköinen kiihdytysaika 0-100km/h:n olisi 8
    sekunnin luokkaa edellyttäen optimilähtöä
    osaavalla kuljettajalla?

    Tällöin em. Porsche kykenisi jättämään autoasi
    enemmän kuin vajaana autonmitan.

    944-mallien suoritusarvoista löytyy tietoa mm.
    täältä. Euro- ja USA-mallit eroavat tehon ja
    suoritusarvojen osalta toisistaan.

    Osaksi tästä syystä on mielstäni hyvä kertoa
    virityksen vaikutuksista suoritusarvoihin. Jos
    oma autosi olisi mitattu ennen ja jälkeen
    virityksen, olisi nyt selvää faktaa siitä millä
    osa-aluille suorituskyky on parantunut ja millä
    (mahdollisesti) huonontunut.

    Äänestä

  • Turbo Sensonic kirjoitti:

    En jauhanutkaan tuota Saab "altavastaaja" -hommaa
    vakioautoista, mutta kun sait ST -motorsin
    testien perusteella päähäsi, että Saabissa
    on "oikeasti" 236 hv ja tällöin Subarun pitäisi
    muka saada "tasoitusta" Saabin verrattuna, vaikka
    molempien autojen tehot vakioina ovat lähellä
    toisiaan.

    Teknikens Världisssä on mitattu samassa testissä,
    samoilla mittavälineillä jne. mm. Saabin, BMW 325
    Compactin ja Subarun suoritusarvot (ja vieläpä
    vakioina). Saab "pyyhkäisi" ohi Subarusta 0-130
    km/h kiihdytyksessä ja BMW 0-200 km/h
    kiihdytyksessä. Subaru on ilmeisesti välitetty
    niin, että 0-100 km/h menee suvereenisti
    verrattuna noihin kahteen em. autoon, mutta
    sitten alkaa meno "hyytyä", ainakin Saabin ja
    BMW:hen verrattuna.

    Tuo Teknikens Världin testi on mielestäni täysin
    rehdisti tehty, ja Skoda voitti sen täysin
    rehdisti, vaikka suorituskykynsä puolesta ei
    ollutkaan parhaimpien joukossa.

    En tiedä, onko minulla mitään fobiaa Teknikens
    Världiä kohtaan, mutta katsopas heidän testejään,
    joissa on ollut mukana Volvo. Volvo on jokaisessa
    em. testissä "bästa köp". Tätä on jo ihmetelty
    lukijoiden palstallakin, johon toimitus antoi
    ympäripyöreitä vastauksia. Heti kun Teknikens
    Världissä alkaa joku muukin auto voittamaan
    testejä, kuin Volvo, niin perun oitis syytökseni
    lehden Volvo -mielisyydestä.

    Porschen versiota en tiedä tarkalleen.
    Todennäköisesti kyseessä oli 3.0 -litrainen, 208
    hevosvoimainen versio. Turbo -malleille (en tiedä
    tuota 250 hv -versiota, mutta 220 hv -version
    kyllä) ei Saabista kyllä löydy vastusta 0-100
    km/h kiihdytysintervallilla, mutta jos
    kiihdytettäisiin esim. 0-220 km/h, niin sitten
    voisi olla toinen ääni kellossa (siis tuota 220 -
    heppaista vastaan), jos lähdetään liikkeelle
    paikaltaan.

    Kuten aikaisemmin tällä palstalla kerroin, niin
    Porsche onnistui jättämään Saabiani lähes auton
    verran, kun meikäläisellä oli ykkönen pesässä.
    Kakkoselle 3000 rpm:ssä ahtopaineet tulevat ylös
    ja Saab alkoi saavutta Porschea.

    Jos olet perehtynyt lastuvirityksiin, niin tiedät
    varmaan, että itse asiassa lastuviritetty Saab
    kiihtyy esim. 0-50 km/h hitaammin kuin vakio
    Saab. Tämä johtuu momentin rajoittimesta kahdella
    ensimmäisellä vaihteella (ainakin BSR:n
    seteissä), jotta vaihdelaatikko pysyisi ehjänä.
    Kun kierrokset nousevat kakkosella 3000 rpm alkaa
    tuo momentinrajoitus hiljalleen poistua (siis
    omassa autossa). 4000 rpm:ssä on jo ahtopaineet
    aivan tapissa. Saabin viritysfirmat eivät
    pyrikään parantamaan 0-100 km/h -lukemia, koska
    niillä ei tee mitään todellisessa elämässä (ellei
    sitten ole joka valoissa lähettelevä teini), vaan
    pääpaino auton suorituskyvylle on asetettu
    ohituskiihtyvyyden paranemiselle. Toki muutkin
    kiihtyvyydet paranevat, mutta suurin ahtopaine
    saavutetaan lastuviritetyllä autolla vasta 3000-
    4000 rpm:n kohdalla.

    Eikö se nyt millään mene jakeluun? Kirjoitin
    mitatut arvot SUORAAN VM:n artikkeleista. Olisiko
    tilanne sinusta muuttunut jos olisinkin jättänyt
    kirjoittamatta Saabin dynotuloksen? Tai Subarun?
    Ja miksi höpötät koko ajan viritetystä Subarusta?
    Kirjoitin myös vakion arvot, mutta niistä et ole
    maininnut mitään. Jo vakio Impreza oli useasssa
    sitkeyskokeessa nopeampi kuin Aero. Mihin sitä
    viritettyä enää tarvitaan, jos ainoana funktiona
    olisi olla nopeampi kuin Aero?



    Ja taas kerran kerron miksi liitin Prodriven-
    mallin arvot. JOTTA OLISI MAHDOLLISTA VERRATA
    VIRITYKSEN VAIKUTUSTA AUTON SUORITUSKYKYYN JA
    SIIHEN PITÄVÄTKÖ PRODRIVEN ILMOITUKSEN PAIKKAANSA!
    TARKOITUS OLI VERRATA SUBARUA SUBARUUN JA VAKIOTA
    SUBARUA VAKIOON AEROON.

    Menikö nyt jakeluun vai kerronko vielä N kertaa
    saman asian?

    Väitteesi Subarun "huonosta" kiihtyvyydestä yli
    100km/h:n jälkeen ei pidä paikkansa.

    100-160km/h kiihdytys kestää Subarulta 10.1
    sekuntia ja Aerolta 10.8 sekuntia.
    Mittauksista selviää että Aero parantaa
    suorituskykyään suhteessa Subaruun yli 100km/h:n
    nopeuksissa, mutta ei suinkaan saavuta sitä.

    Mitä tulee tuohon lehtiparanoiaasi, niin onko
    sinulle tullut ikinä mieleen sellaista seikkaa
    että lehdet(toimittajat) arvostelevat autot omien
    kriteeriensä pohjalta? Eli se on paras josta
    pidetään eniten.

    Esim. Jos sinun arvomaailmallasi varustettu
    ihminen tekisi vertailu testin Saab vs. Volvo,
    niin mikäköhän olisi lopputulos?

    Eikä niitä lehtien testejä kannata murehtia
    tuolla tavalla. Ei se oma kottero ole yhtään
    huonompi vaikka se nyt ei testiä voittaisikaan.
    Ainahan löytyy niitä ihmisiä jotka eivät kykene
    hyväksymään sitä seikkaa että kaikki eivät ehkä
    olekaan sitä mieltä että se oma valinta on
    samalla se paras. Sen jälkeen syytetään vääriä
    mittaustapoja, lahjottuja testejä, toimituksen
    väärää asennetta, oman merkin sorsimista ja
    luvataan lopettaa tilaus ja vetää toimittajia
    kuonoon kun sattuu tulemaan kadulla vastaan.

    Mitä tuohon Porscheen tulee, en ole oikein
    vakuutunut että se olisi ollut S2-versio(211hv).
    S2-versiolle luvattiin nimittäin 0-100km/h:n
    kiihdytys 6,5 sekunnin aikaan. Kerrot että oma
    autosi on todennäköisesti hitaampi kiihtymään
    kuin vakio, niin eikä se tarkoita että
    todennäköinen kiihdytysaika 0-100km/h:n olisi 8
    sekunnin luokkaa edellyttäen optimilähtöä
    osaavalla kuljettajalla?

    Tällöin em. Porsche kykenisi jättämään autoasi
    enemmän kuin vajaana autonmitan.

    944-mallien suoritusarvoista löytyy tietoa mm.
    täältä. http://www.1-
    stop.co.uk/porsche/944_page.htm
    Euro- ja USA-mallit eroavat tehon ja
    suoritusarvojen osalta toisistaan.

    Osaksi tästä syystä on mielstäni hyvä kertoa
    virityksen vaikutuksista suoritusarvoihin. Jos
    oma autosi olisi mitattu ennen ja jälkeen
    virityksen, olisi nyt selvää faktaa siitä millä
    osa-aluille suorituskyky on parantunut ja millä
    (mahdollisesti) huonontunut.

    Äänestä

  • Turbo Sensonic kirjoitti:

    En jauhanutkaan tuota Saab "altavastaaja" -hommaa
    vakioautoista, mutta kun sait ST -motorsin
    testien perusteella päähäsi, että Saabissa
    on "oikeasti" 236 hv ja tällöin Subarun pitäisi
    muka saada "tasoitusta" Saabin verrattuna, vaikka
    molempien autojen tehot vakioina ovat lähellä
    toisiaan.

    Teknikens Världisssä on mitattu samassa testissä,
    samoilla mittavälineillä jne. mm. Saabin, BMW 325
    Compactin ja Subarun suoritusarvot (ja vieläpä
    vakioina). Saab "pyyhkäisi" ohi Subarusta 0-130
    km/h kiihdytyksessä ja BMW 0-200 km/h
    kiihdytyksessä. Subaru on ilmeisesti välitetty
    niin, että 0-100 km/h menee suvereenisti
    verrattuna noihin kahteen em. autoon, mutta
    sitten alkaa meno "hyytyä", ainakin Saabin ja
    BMW:hen verrattuna.

    Tuo Teknikens Världin testi on mielestäni täysin
    rehdisti tehty, ja Skoda voitti sen täysin
    rehdisti, vaikka suorituskykynsä puolesta ei
    ollutkaan parhaimpien joukossa.

    En tiedä, onko minulla mitään fobiaa Teknikens
    Världiä kohtaan, mutta katsopas heidän testejään,
    joissa on ollut mukana Volvo. Volvo on jokaisessa
    em. testissä "bästa köp". Tätä on jo ihmetelty
    lukijoiden palstallakin, johon toimitus antoi
    ympäripyöreitä vastauksia. Heti kun Teknikens
    Världissä alkaa joku muukin auto voittamaan
    testejä, kuin Volvo, niin perun oitis syytökseni
    lehden Volvo -mielisyydestä.

    Porschen versiota en tiedä tarkalleen.
    Todennäköisesti kyseessä oli 3.0 -litrainen, 208
    hevosvoimainen versio. Turbo -malleille (en tiedä
    tuota 250 hv -versiota, mutta 220 hv -version
    kyllä) ei Saabista kyllä löydy vastusta 0-100
    km/h kiihdytysintervallilla, mutta jos
    kiihdytettäisiin esim. 0-220 km/h, niin sitten
    voisi olla toinen ääni kellossa (siis tuota 220 -
    heppaista vastaan), jos lähdetään liikkeelle
    paikaltaan.

    Kuten aikaisemmin tällä palstalla kerroin, niin
    Porsche onnistui jättämään Saabiani lähes auton
    verran, kun meikäläisellä oli ykkönen pesässä.
    Kakkoselle 3000 rpm:ssä ahtopaineet tulevat ylös
    ja Saab alkoi saavutta Porschea.

    Jos olet perehtynyt lastuvirityksiin, niin tiedät
    varmaan, että itse asiassa lastuviritetty Saab
    kiihtyy esim. 0-50 km/h hitaammin kuin vakio
    Saab. Tämä johtuu momentin rajoittimesta kahdella
    ensimmäisellä vaihteella (ainakin BSR:n
    seteissä), jotta vaihdelaatikko pysyisi ehjänä.
    Kun kierrokset nousevat kakkosella 3000 rpm alkaa
    tuo momentinrajoitus hiljalleen poistua (siis
    omassa autossa). 4000 rpm:ssä on jo ahtopaineet
    aivan tapissa. Saabin viritysfirmat eivät
    pyrikään parantamaan 0-100 km/h -lukemia, koska
    niillä ei tee mitään todellisessa elämässä (ellei
    sitten ole joka valoissa lähettelevä teini), vaan
    pääpaino auton suorituskyvylle on asetettu
    ohituskiihtyvyyden paranemiselle. Toki muutkin
    kiihtyvyydet paranevat, mutta suurin ahtopaine
    saavutetaan lastuviritetyllä autolla vasta 3000-
    4000 rpm:n kohdalla.

    Eikö se nyt millään mene jakeluun? Kirjoitin
    mitatut arvot SUORAAN VM:n artikkeleista. Olisiko
    tilanne sinusta muuttunut jos olisinkin jättänyt
    kirjoittamatta Saabin dynotuloksen? Tai Subarun?
    Ja miksi höpötät koko ajan viritetystä Subarusta?
    Kirjoitin myös vakion arvot, mutta niistä et ole
    maininnut mitään. Jo vakio Impreza oli useasssa
    sitkeyskokeessa nopeampi kuin Aero. Mihin sitä
    viritettyä enää tarvitaan, jos ainoana funktiona
    olisi olla nopeampi kuin Aero?



    Ja taas kerran kerron miksi liitin Prodriven-
    mallin arvot. JOTTA OLISI MAHDOLLISTA VERRATA
    VIRITYKSEN VAIKUTUSTA AUTON SUORITUSKYKYYN JA
    SIIHEN PITÄVÄTKÖ PRODRIVEN ILMOITUKSEN PAIKKAANSA!
    TARKOITUS OLI VERRATA SUBARUA SUBARUUN JA VAKIOTA
    SUBARUA VAKIOON AEROON.

    Menikö nyt jakeluun vai kerronko vielä N kertaa
    saman asian?

    Väitteesi Subarun "huonosta" kiihtyvyydestä yli
    100km/h:n jälkeen ei pidä paikkansa.

    100-160km/h kiihdytys kestää Subarulta 10.1
    sekuntia ja Aerolta 10.8 sekuntia.
    Mittauksista selviää että Aero parantaa
    suorituskykyään suhteessa Subaruun yli 100km/h:n
    nopeuksissa, mutta ei suinkaan saavuta sitä.

    Mitä tulee tuohon lehtiparanoiaasi, niin onko
    sinulle tullut ikinä mieleen sellaista seikkaa
    että lehdet(toimittajat) arvostelevat autot omien
    kriteeriensä pohjalta? Eli se on paras josta
    pidetään eniten.

    Esim. Jos sinun arvomaailmallasi varustettu
    ihminen tekisi vertailu testin Saab vs. Volvo,
    niin mikäköhän olisi lopputulos?

    Eikä niitä lehtien testejä kannata murehtia
    tuolla tavalla. Ei se oma kottero ole yhtään
    huonompi vaikka se nyt ei testiä voittaisikaan.
    Ainahan löytyy niitä ihmisiä jotka eivät kykene
    hyväksymään sitä seikkaa että kaikki eivät ehkä
    olekaan sitä mieltä että se oma valinta on
    samalla se paras. Sen jälkeen syytetään vääriä
    mittaustapoja, lahjottuja testejä, toimituksen
    väärää asennetta, oman merkin sorsimista ja
    luvataan lopettaa tilaus ja vetää toimittajia
    kuonoon kun sattuu tulemaan kadulla vastaan.

    Mitä tuohon Porscheen tulee, en ole oikein
    vakuutunut että se olisi ollut S2-versio(211hv).
    S2-versiolle luvattiin nimittäin 0-100km/h:n
    kiihdytys 6,5 sekunnin aikaan. Kerrot että oma
    autosi on todennäköisesti hitaampi kiihtymään
    kuin vakio, niin eikä se tarkoita että
    todennäköinen kiihdytysaika 0-100km/h:n olisi 8
    sekunnin luokkaa edellyttäen optimilähtöä
    osaavalla kuljettajalla?

    Tällöin em. Porsche kykenisi jättämään autoasi
    enemmän kuin vajaana autonmitan.

    944-mallien suoritusarvoista löytyy tietoa mm.
    täältä. http://www.1-
    stop.co.uk/porsche/944_page.htm
    Euro- ja USA-mallit eroavat tehon ja
    suoritusarvojen osalta toisistaan.

    Osaksi tästä syystä on mielstäni hyvä kertoa
    virityksen vaikutuksista suoritusarvoihin. Jos
    oma autosi olisi mitattu ennen ja jälkeen
    virityksen, olisi nyt selvää faktaa siitä millä
    osa-aluille suorituskyky on parantunut ja millä
    (mahdollisesti) huonontunut.

    Äänestä

  • Turbo Sensonic kirjoitti:

    En jauhanutkaan tuota Saab "altavastaaja" -hommaa
    vakioautoista, mutta kun sait ST -motorsin
    testien perusteella päähäsi, että Saabissa
    on "oikeasti" 236 hv ja tällöin Subarun pitäisi
    muka saada "tasoitusta" Saabin verrattuna, vaikka
    molempien autojen tehot vakioina ovat lähellä
    toisiaan.

    Teknikens Världisssä on mitattu samassa testissä,
    samoilla mittavälineillä jne. mm. Saabin, BMW 325
    Compactin ja Subarun suoritusarvot (ja vieläpä
    vakioina). Saab "pyyhkäisi" ohi Subarusta 0-130
    km/h kiihdytyksessä ja BMW 0-200 km/h
    kiihdytyksessä. Subaru on ilmeisesti välitetty
    niin, että 0-100 km/h menee suvereenisti
    verrattuna noihin kahteen em. autoon, mutta
    sitten alkaa meno "hyytyä", ainakin Saabin ja
    BMW:hen verrattuna.

    Tuo Teknikens Världin testi on mielestäni täysin
    rehdisti tehty, ja Skoda voitti sen täysin
    rehdisti, vaikka suorituskykynsä puolesta ei
    ollutkaan parhaimpien joukossa.

    En tiedä, onko minulla mitään fobiaa Teknikens
    Världiä kohtaan, mutta katsopas heidän testejään,
    joissa on ollut mukana Volvo. Volvo on jokaisessa
    em. testissä "bästa köp". Tätä on jo ihmetelty
    lukijoiden palstallakin, johon toimitus antoi
    ympäripyöreitä vastauksia. Heti kun Teknikens
    Världissä alkaa joku muukin auto voittamaan
    testejä, kuin Volvo, niin perun oitis syytökseni
    lehden Volvo -mielisyydestä.

    Porschen versiota en tiedä tarkalleen.
    Todennäköisesti kyseessä oli 3.0 -litrainen, 208
    hevosvoimainen versio. Turbo -malleille (en tiedä
    tuota 250 hv -versiota, mutta 220 hv -version
    kyllä) ei Saabista kyllä löydy vastusta 0-100
    km/h kiihdytysintervallilla, mutta jos
    kiihdytettäisiin esim. 0-220 km/h, niin sitten
    voisi olla toinen ääni kellossa (siis tuota 220 -
    heppaista vastaan), jos lähdetään liikkeelle
    paikaltaan.

    Kuten aikaisemmin tällä palstalla kerroin, niin
    Porsche onnistui jättämään Saabiani lähes auton
    verran, kun meikäläisellä oli ykkönen pesässä.
    Kakkoselle 3000 rpm:ssä ahtopaineet tulevat ylös
    ja Saab alkoi saavutta Porschea.

    Jos olet perehtynyt lastuvirityksiin, niin tiedät
    varmaan, että itse asiassa lastuviritetty Saab
    kiihtyy esim. 0-50 km/h hitaammin kuin vakio
    Saab. Tämä johtuu momentin rajoittimesta kahdella
    ensimmäisellä vaihteella (ainakin BSR:n
    seteissä), jotta vaihdelaatikko pysyisi ehjänä.
    Kun kierrokset nousevat kakkosella 3000 rpm alkaa
    tuo momentinrajoitus hiljalleen poistua (siis
    omassa autossa). 4000 rpm:ssä on jo ahtopaineet
    aivan tapissa. Saabin viritysfirmat eivät
    pyrikään parantamaan 0-100 km/h -lukemia, koska
    niillä ei tee mitään todellisessa elämässä (ellei
    sitten ole joka valoissa lähettelevä teini), vaan
    pääpaino auton suorituskyvylle on asetettu
    ohituskiihtyvyyden paranemiselle. Toki muutkin
    kiihtyvyydet paranevat, mutta suurin ahtopaine
    saavutetaan lastuviritetyllä autolla vasta 3000-
    4000 rpm:n kohdalla.

    päättikin laittaa sen neljä kertaa...=)

    Äänestä

  • Joonas kirjoitti:

    Eikö se nyt millään mene jakeluun? Kirjoitin
    mitatut arvot SUORAAN VM:n artikkeleista. Olisiko
    tilanne sinusta muuttunut jos olisinkin jättänyt
    kirjoittamatta Saabin dynotuloksen? Tai Subarun?
    Ja miksi höpötät koko ajan viritetystä Subarusta?
    Kirjoitin myös vakion arvot, mutta niistä et ole
    maininnut mitään. Jo vakio Impreza oli useasssa
    sitkeyskokeessa nopeampi kuin Aero. Mihin sitä
    viritettyä enää tarvitaan, jos ainoana funktiona
    olisi olla nopeampi kuin Aero?



    Ja taas kerran kerron miksi liitin Prodriven-
    mallin arvot. JOTTA OLISI MAHDOLLISTA VERRATA
    VIRITYKSEN VAIKUTUSTA AUTON SUORITUSKYKYYN JA
    SIIHEN PITÄVÄTKÖ PRODRIVEN ILMOITUKSEN PAIKKAANSA!
    TARKOITUS OLI VERRATA SUBARUA SUBARUUN JA VAKIOTA
    SUBARUA VAKIOON AEROON.

    Menikö nyt jakeluun vai kerronko vielä N kertaa
    saman asian?

    Väitteesi Subarun "huonosta" kiihtyvyydestä yli
    100km/h:n jälkeen ei pidä paikkansa.

    100-160km/h kiihdytys kestää Subarulta 10.1
    sekuntia ja Aerolta 10.8 sekuntia.
    Mittauksista selviää että Aero parantaa
    suorituskykyään suhteessa Subaruun yli 100km/h:n
    nopeuksissa, mutta ei suinkaan saavuta sitä.

    Mitä tulee tuohon lehtiparanoiaasi, niin onko
    sinulle tullut ikinä mieleen sellaista seikkaa
    että lehdet(toimittajat) arvostelevat autot omien
    kriteeriensä pohjalta? Eli se on paras josta
    pidetään eniten.

    Esim. Jos sinun arvomaailmallasi varustettu
    ihminen tekisi vertailu testin Saab vs. Volvo,
    niin mikäköhän olisi lopputulos?

    Eikä niitä lehtien testejä kannata murehtia
    tuolla tavalla. Ei se oma kottero ole yhtään
    huonompi vaikka se nyt ei testiä voittaisikaan.
    Ainahan löytyy niitä ihmisiä jotka eivät kykene
    hyväksymään sitä seikkaa että kaikki eivät ehkä
    olekaan sitä mieltä että se oma valinta on
    samalla se paras. Sen jälkeen syytetään vääriä
    mittaustapoja, lahjottuja testejä, toimituksen
    väärää asennetta, oman merkin sorsimista ja
    luvataan lopettaa tilaus ja vetää toimittajia
    kuonoon kun sattuu tulemaan kadulla vastaan.

    Mitä tuohon Porscheen tulee, en ole oikein
    vakuutunut että se olisi ollut S2-versio(211hv).
    S2-versiolle luvattiin nimittäin 0-100km/h:n
    kiihdytys 6,5 sekunnin aikaan. Kerrot että oma
    autosi on todennäköisesti hitaampi kiihtymään
    kuin vakio, niin eikä se tarkoita että
    todennäköinen kiihdytysaika 0-100km/h:n olisi 8
    sekunnin luokkaa edellyttäen optimilähtöä
    osaavalla kuljettajalla?

    Tällöin em. Porsche kykenisi jättämään autoasi
    enemmän kuin vajaana autonmitan.

    944-mallien suoritusarvoista löytyy tietoa mm.
    täältä. http://www.1-
    stop.co.uk/porsche/944_page.htm
    Euro- ja USA-mallit eroavat tehon ja
    suoritusarvojen osalta toisistaan.

    Osaksi tästä syystä on mielstäni hyvä kertoa
    virityksen vaikutuksista suoritusarvoihin. Jos
    oma autosi olisi mitattu ennen ja jälkeen
    virityksen, olisi nyt selvää faktaa siitä millä
    osa-aluille suorituskyky on parantunut ja millä
    (mahdollisesti) huonontunut.

    Helvettiäkö te tappelette auton nopeuksista.
    Suurin sallittu nopeus on 120kmh ja sekin
    kesällä. Nopeampaa auto ei tarvita.

    Äänestä

  • Joonas kirjoitti:

    Eikö se nyt millään mene jakeluun? Kirjoitin
    mitatut arvot SUORAAN VM:n artikkeleista. Olisiko
    tilanne sinusta muuttunut jos olisinkin jättänyt
    kirjoittamatta Saabin dynotuloksen? Tai Subarun?
    Ja miksi höpötät koko ajan viritetystä Subarusta?
    Kirjoitin myös vakion arvot, mutta niistä et ole
    maininnut mitään. Jo vakio Impreza oli useasssa
    sitkeyskokeessa nopeampi kuin Aero. Mihin sitä
    viritettyä enää tarvitaan, jos ainoana funktiona
    olisi olla nopeampi kuin Aero?



    Ja taas kerran kerron miksi liitin Prodriven-
    mallin arvot. JOTTA OLISI MAHDOLLISTA VERRATA
    VIRITYKSEN VAIKUTUSTA AUTON SUORITUSKYKYYN JA
    SIIHEN PITÄVÄTKÖ PRODRIVEN ILMOITUKSEN PAIKKAANSA!
    TARKOITUS OLI VERRATA SUBARUA SUBARUUN JA VAKIOTA
    SUBARUA VAKIOON AEROON.

    Menikö nyt jakeluun vai kerronko vielä N kertaa
    saman asian?

    Väitteesi Subarun "huonosta" kiihtyvyydestä yli
    100km/h:n jälkeen ei pidä paikkansa.

    100-160km/h kiihdytys kestää Subarulta 10.1
    sekuntia ja Aerolta 10.8 sekuntia.
    Mittauksista selviää että Aero parantaa
    suorituskykyään suhteessa Subaruun yli 100km/h:n
    nopeuksissa, mutta ei suinkaan saavuta sitä.

    Mitä tulee tuohon lehtiparanoiaasi, niin onko
    sinulle tullut ikinä mieleen sellaista seikkaa
    että lehdet(toimittajat) arvostelevat autot omien
    kriteeriensä pohjalta? Eli se on paras josta
    pidetään eniten.

    Esim. Jos sinun arvomaailmallasi varustettu
    ihminen tekisi vertailu testin Saab vs. Volvo,
    niin mikäköhän olisi lopputulos?

    Eikä niitä lehtien testejä kannata murehtia
    tuolla tavalla. Ei se oma kottero ole yhtään
    huonompi vaikka se nyt ei testiä voittaisikaan.
    Ainahan löytyy niitä ihmisiä jotka eivät kykene
    hyväksymään sitä seikkaa että kaikki eivät ehkä
    olekaan sitä mieltä että se oma valinta on
    samalla se paras. Sen jälkeen syytetään vääriä
    mittaustapoja, lahjottuja testejä, toimituksen
    väärää asennetta, oman merkin sorsimista ja
    luvataan lopettaa tilaus ja vetää toimittajia
    kuonoon kun sattuu tulemaan kadulla vastaan.

    Mitä tuohon Porscheen tulee, en ole oikein
    vakuutunut että se olisi ollut S2-versio(211hv).
    S2-versiolle luvattiin nimittäin 0-100km/h:n
    kiihdytys 6,5 sekunnin aikaan. Kerrot että oma
    autosi on todennäköisesti hitaampi kiihtymään
    kuin vakio, niin eikä se tarkoita että
    todennäköinen kiihdytysaika 0-100km/h:n olisi 8
    sekunnin luokkaa edellyttäen optimilähtöä
    osaavalla kuljettajalla?

    Tällöin em. Porsche kykenisi jättämään autoasi
    enemmän kuin vajaana autonmitan.

    944-mallien suoritusarvoista löytyy tietoa mm.
    täältä. http://www.1-
    stop.co.uk/porsche/944_page.htm
    Euro- ja USA-mallit eroavat tehon ja
    suoritusarvojen osalta toisistaan.

    Osaksi tästä syystä on mielstäni hyvä kertoa
    virityksen vaikutuksista suoritusarvoihin. Jos
    oma autosi olisi mitattu ennen ja jälkeen
    virityksen, olisi nyt selvää faktaa siitä millä
    osa-aluille suorituskyky on parantunut ja millä
    (mahdollisesti) huonontunut.

    Onhan nuo arvot otettu suoraan VM:n
    artikkeleista, mutta niin kuin jo sanoin
    aikaisemmin, niin testit on tehty eri aikana,
    eikä samalla kertaa (vaikka olisikin tehty
    samoilla testausmetodeilla). Teknikens Värld oli
    testannut mm. Saabin ja Subarun SAMASSA TESTISSÄ,
    joten testiolosuhteet ym. asiat eivät voineet
    vaikuttaa lopputulokseen.

    100-160 km/h kiihtyvyydestä en tiedä, mutta
    Teknikens Värld oli testannut SAMASSA TESTISSÄ
    Saabin ja Subarun 70-130 km/h ja 100-200 km/h
    ohituskiihtyvyydet:

    70-130 km/h:
    Saab 6,50 s.
    Subaru 6,90 s.

    100-200 km/h
    Saab 19,98 s.
    Subaru 26,45 s.

    SAMASSA TESTISSÄ oli muuten myös sitkeyskoe:

    50-90 km/h toiseksi suurimmalla vaihteella:
    Saab 8,0 s.
    Subaru 8,9 s.

    70-110 km/h isoimmalla vaihteella:
    Saab 12,40 s.
    Subaru 14,22 s. (testin huonoin tulos)

    Jos Teknikens Världin toimittajat ovat niin
    Volvo -mielisiä, etteivät pysty objektiivisesti
    autoja vertailemaan, niin sitten kannattaisi
    vaihtaa toimittajia. Esim. saksalainen MOT -lehti
    on erittäin hyvä esimerkki saksalaisesta
    autolehdestä, jossa ei vedetä kotiinpäin (joka
    tuppaa olemaan saksalaisten "synti" saksalaisissa
    autolehdissä). Teknikens Värld on taas hyvä
    esimerkki ruotsalaisesta autolehdestä, jossa
    vedetään kotiinpäin Volvon osalta todella hyvin.

    Siis mitä siitä tulisi, jos minun
    arvomaailmallani varustettu ihminen vertailisi
    Saabia ja Volvoa? No jos arvioidaan nyt myynnissä
    olevia malleja, niin 9-3 etupyörien ohjauksen
    geometria ei ole oikein ok (varsinkaan Aerossa,
    jossa on enemmän tehoa, kun ohjausgeometria
    sallisi). Volvojen ohjaus on taas todella
    tunnoton keskialueella. Volvot ovat helvetin
    hyviä autoja (kuten Saabitkin), mutta tuo
    ohjauksen tunnottomuus ei ole hyvästä.

    Eli enpä tiedä mitä arvostelusta tulisi, koska
    Saab ja Volvo ovat molemmat hyviä autoja, mutta
    jos niitä pitäisi verrata saksalaisiin
    takavetoautoihin (BMW, Mersu), niin sitten voisi
    jo alkaakin persoonalliset mieltymykset auton
    vetotapaan vaikuttaa asiaan.

    Kuten kerroin, 0-50 km/h sujuu hitaammin kuin
    vakio -Saabilla. Tosin 50 km/h jälkeen
    ahtopaineet tulevat nousevat ylös ja auto lähtee
    kiihtymään entistä kovemmin. Luulisin, että 7
    sekuntia olisi mahdollista saada rikki 0-100
    km/h -mittauksessa, koska vaihdetta tarvitsee
    vaihtaa vain kerran (1:ltä 2:lle), jotta 100 km/h
    menisi rikki. Eipä ole tullut kokeiltua, kun en
    pidä tuota 0-joku km/h -kiihtyvyysintervallia
    lainkaan tarpeellisena.

    En ole pahemmin perehtynyt 944:sten
    suoritusarvoihin, mutta auto oli eräs
    viimeisimpiä vuosimalleja olevia (ainakin
    ulkonäkönsä puolesta), jossa todennäköisesti oli
    3.0 -litran pata (207 vai oliko se 208 hv). Eivät
    nuo vapaasti hengittävät 944:t nyt mitään
    ihmeautoja olleet. Tosin niiden painojakauma oli
    parempi kuin esim. Saabissa.

    Äänestä

  • Lada on hyvä ja lämmin kirjoitti:

    Helvettiäkö te tappelette auton nopeuksista.
    Suurin sallittu nopeus on 120kmh ja sekin
    kesällä. Nopeampaa auto ei tarvita.

    Joo, onhan Ladassa ainakin paksut pellit :)

    Äänestä

  • Turbo Sensonic kirjoitti:

    Onhan nuo arvot otettu suoraan VM:n
    artikkeleista, mutta niin kuin jo sanoin
    aikaisemmin, niin testit on tehty eri aikana,
    eikä samalla kertaa (vaikka olisikin tehty
    samoilla testausmetodeilla). Teknikens Värld oli
    testannut mm. Saabin ja Subarun SAMASSA TESTISSÄ,
    joten testiolosuhteet ym. asiat eivät voineet
    vaikuttaa lopputulokseen.

    100-160 km/h kiihtyvyydestä en tiedä, mutta
    Teknikens Värld oli testannut SAMASSA TESTISSÄ
    Saabin ja Subarun 70-130 km/h ja 100-200 km/h
    ohituskiihtyvyydet:

    70-130 km/h:
    Saab 6,50 s.
    Subaru 6,90 s.

    100-200 km/h
    Saab 19,98 s.
    Subaru 26,45 s.

    SAMASSA TESTISSÄ oli muuten myös sitkeyskoe:

    50-90 km/h toiseksi suurimmalla vaihteella:
    Saab 8,0 s.
    Subaru 8,9 s.

    70-110 km/h isoimmalla vaihteella:
    Saab 12,40 s.
    Subaru 14,22 s. (testin huonoin tulos)

    Jos Teknikens Världin toimittajat ovat niin
    Volvo -mielisiä, etteivät pysty objektiivisesti
    autoja vertailemaan, niin sitten kannattaisi
    vaihtaa toimittajia. Esim. saksalainen MOT -lehti
    on erittäin hyvä esimerkki saksalaisesta
    autolehdestä, jossa ei vedetä kotiinpäin (joka
    tuppaa olemaan saksalaisten "synti" saksalaisissa
    autolehdissä). Teknikens Värld on taas hyvä
    esimerkki ruotsalaisesta autolehdestä, jossa
    vedetään kotiinpäin Volvon osalta todella hyvin.

    Siis mitä siitä tulisi, jos minun
    arvomaailmallani varustettu ihminen vertailisi
    Saabia ja Volvoa? No jos arvioidaan nyt myynnissä
    olevia malleja, niin 9-3 etupyörien ohjauksen
    geometria ei ole oikein ok (varsinkaan Aerossa,
    jossa on enemmän tehoa, kun ohjausgeometria
    sallisi). Volvojen ohjaus on taas todella
    tunnoton keskialueella. Volvot ovat helvetin
    hyviä autoja (kuten Saabitkin), mutta tuo
    ohjauksen tunnottomuus ei ole hyvästä.

    Eli enpä tiedä mitä arvostelusta tulisi, koska
    Saab ja Volvo ovat molemmat hyviä autoja, mutta
    jos niitä pitäisi verrata saksalaisiin
    takavetoautoihin (BMW, Mersu), niin sitten voisi
    jo alkaakin persoonalliset mieltymykset auton
    vetotapaan vaikuttaa asiaan.

    Kuten kerroin, 0-50 km/h sujuu hitaammin kuin
    vakio -Saabilla. Tosin 50 km/h jälkeen
    ahtopaineet tulevat nousevat ylös ja auto lähtee
    kiihtymään entistä kovemmin. Luulisin, että 7
    sekuntia olisi mahdollista saada rikki 0-100
    km/h -mittauksessa, koska vaihdetta tarvitsee
    vaihtaa vain kerran (1:ltä 2:lle), jotta 100 km/h
    menisi rikki. Eipä ole tullut kokeiltua, kun en
    pidä tuota 0-joku km/h -kiihtyvyysintervallia
    lainkaan tarpeellisena.

    En ole pahemmin perehtynyt 944:sten
    suoritusarvoihin, mutta auto oli eräs
    viimeisimpiä vuosimalleja olevia (ainakin
    ulkonäkönsä puolesta), jossa todennäköisesti oli
    3.0 -litran pata (207 vai oliko se 208 hv). Eivät
    nuo vapaasti hengittävät 944:t nyt mitään
    ihmeautoja olleet. Tosin niiden painojakauma oli
    parempi kuin esim. Saabissa.

    kuulostaa väitteesi alle 7 sekunnin 0-100km/h:n
    ajasta. Toiveajattelulta haiskahtaa tai sitten
    maailma menettää sinussa maailman parhaan
    kiihdyttäjän tai sitten olet tilannut todellisen
    übervirityksen autoosi...


    Kun tuosta Aerostakin saatiin sentään ulos 236
    heppaa, ja siinä on täysin erilainen(lue parempi)
    alusta sekä rengastus eikä sekään kyennyt kuin
    7,5 sekunnin aikaan. Eivätkä kuluneet renkaat
    sentään niin paljoa aikaa huononna..

    Autollasi on ikää 5-6 vuotta? Jollet ole
    vaihtanut alustan osia, on esimerkiksi jouset ja
    iskunvaimentimet menettäneet osan
    ominaisuuksistaan. Tällöin ne eivät kykene
    senkään vertaa pitämään etupyöriä asfaltissa kuin
    uudessa autossa.

    Sinun todellakin kannattaisi mittauttaa autosi ja
    omat kykysi, että voit palata maanpinnalle
    haavemaailmastasi...


    Muutenkin pelkosi Teknikens Värld-lehteä kohtaan
    on lähinnä naurettavaa. Sinulta ei taida tulla
    ainuttakaa kommenttia ilman että mainitset että
    TV-sortaa Saabia Volvon kustannuksella. Plääh,
    samaa roskaa tulvivat lehtien yleisönosastot
    testien ja vertailujen jälkeen, kun se OMA
    SUOSIKKI ei olekaan pärjännyt. Lisäksi on
    naurettavaa etsiä kaikkia mahdollisia syitä
    siihen että nyt ne saakelin tollot eivät
    ymmärtäneetkään OMAN MIELIMERKKINI mahtavuutta.
    Jos sinä päättäisit kuka testin voittaa, ei
    voittajasta olisi epäselvyyttä...

    Tuosta Subarun virittämisestä sen verran että
    siitä edes kannattaa virittää lisähepoja. Ajoin
    nimittäin eilen automaatti Aerolla, ja se oli
    vähintäänkin mielenkiintoinen kokemus. Kulku ei
    ollut erityisen räväkkää mutta silti ratista sai
    pitää tosissaan kiinni kiihdytyksissä. Moista
    ilmiötä en ole milloinkaan tavannut vaikka
    etuvedoilla olenkin ajellut. Samoin vetelyä
    tuntui löytyvän kotitarpeiksi.

    Ei ole mitään järkeä virittää lisää moista
    vemputinta. Ensin alustakauppaan ja perusasiat
    kuntoon. Vasta sen jälkeen kannattaa arvioida
    saako lisähepoista muuta plussaa kuin paremman
    mielen...

    Äänestä

  • Joonas kirjoitti:

    kuulostaa väitteesi alle 7 sekunnin 0-100km/h:n
    ajasta. Toiveajattelulta haiskahtaa tai sitten
    maailma menettää sinussa maailman parhaan
    kiihdyttäjän tai sitten olet tilannut todellisen
    übervirityksen autoosi...


    Kun tuosta Aerostakin saatiin sentään ulos 236
    heppaa, ja siinä on täysin erilainen(lue parempi)
    alusta sekä rengastus eikä sekään kyennyt kuin
    7,5 sekunnin aikaan. Eivätkä kuluneet renkaat
    sentään niin paljoa aikaa huononna..

    Autollasi on ikää 5-6 vuotta? Jollet ole
    vaihtanut alustan osia, on esimerkiksi jouset ja
    iskunvaimentimet menettäneet osan
    ominaisuuksistaan. Tällöin ne eivät kykene
    senkään vertaa pitämään etupyöriä asfaltissa kuin
    uudessa autossa.

    Sinun todellakin kannattaisi mittauttaa autosi ja
    omat kykysi, että voit palata maanpinnalle
    haavemaailmastasi...


    Muutenkin pelkosi Teknikens Värld-lehteä kohtaan
    on lähinnä naurettavaa. Sinulta ei taida tulla
    ainuttakaa kommenttia ilman että mainitset että
    TV-sortaa Saabia Volvon kustannuksella. Plääh,
    samaa roskaa tulvivat lehtien yleisönosastot
    testien ja vertailujen jälkeen, kun se OMA
    SUOSIKKI ei olekaan pärjännyt. Lisäksi on
    naurettavaa etsiä kaikkia mahdollisia syitä
    siihen että nyt ne saakelin tollot eivät
    ymmärtäneetkään OMAN MIELIMERKKINI mahtavuutta.
    Jos sinä päättäisit kuka testin voittaa, ei
    voittajasta olisi epäselvyyttä...

    Tuosta Subarun virittämisestä sen verran että
    siitä edes kannattaa virittää lisähepoja. Ajoin
    nimittäin eilen automaatti Aerolla, ja se oli
    vähintäänkin mielenkiintoinen kokemus. Kulku ei
    ollut erityisen räväkkää mutta silti ratista sai
    pitää tosissaan kiinni kiihdytyksissä. Moista
    ilmiötä en ole milloinkaan tavannut vaikka
    etuvedoilla olenkin ajellut. Samoin vetelyä
    tuntui löytyvän kotitarpeiksi.

    Ei ole mitään järkeä virittää lisää moista
    vemputinta. Ensin alustakauppaan ja perusasiat
    kuntoon. Vasta sen jälkeen kannattaa arvioida
    saako lisähepoista muuta plussaa kuin paremman
    mielen...

    No nyt taitaa tuo argumentoinnin taito (tai
    sitten kiinnostus asialliseen keskusteluun)
    teikäläisellä ehtyä, koska kirjoituksesi alkaa
    mennä jo vittuilun puolelle! Ei hyvä.

    Arvelin, että autoni (joka on muuten 4 vuotta
    vanha, ei 5, eikä 6) voisi alittaa 0-100 km/h 7
    sekunnin rajan. Olen toki ropannut auton alustaa
    ja vaihtanut osia jousitukseen, sekä laatikkoon
    on vaihdettu uusia laakereita ennen viritystä,
    jotta se kestäisi virityksen mukanaan tuoman
    väännön. Sisempien vetareiden kupit on vaihdettu,
    jotta nekään eivät lopullisesti brakaisi
    virityksen takia.

    Itse asiassa tuo 0-100 km/h -lukema ei kiinnosta
    minua pätkääkään, koska itse arvostan sitä, että
    autoni kykenee nopeisiin ohituksiin (mitä
    lyhyempi aika vastaantulevien kaistalla, sitä
    parempi), ja että auto kiihtyy hyvin tultaessa
    rampilta moottoritielle. Yleisesti ottaen
    tehokkaan (nyt sitten herääkin kysymys, mikä on
    tehokas?) etuvetoisen auton suorituskyky
    verratessa neli-/takavetoiseen ilmenee parhaiten
    ohituskiihtyvvyslukemista, koska neli-
    /takavetoisella autolla on etu puolellaan 0-100
    km/h -kiihdytyksessä. Ja todellisessa elämässä
    tuota hyvää 0-100 km/h -arvoa ei todellakaan
    tarvitse, ellei sitten ole joka valoista
    lähettelevä, pillurallia kaupungissa ajava teini.

    Autostani voisin vielä mainita sen seikan, että
    jos nyt kuitenkin kiihdyttelisin 0-100 km/h, niin
    autoni kykenee tuohon 100 km/h:iin 2 -vaihteella.
    Autossani ei ole kytkinpoljinta, ja vaihdetta voi
    vaihtaa "lennossa", kun kaasupedaali on
    painettuna ainoastaan 20%, eikä kone tai laatikko
    ole siitä moksiskaan. Vaihtamisessa ei myöskään
    tuolloin ole mitään viiveitä. No se siitä...

    Edelleenkö märehdit tuota VM:n testiä, kun ST -
    motorsissa mitattiin 236 hv tuosta 9-3 Aerosta ja
    0-100 km/h oli 7,5 sekuntia? Kuten tuo nuori
    palstamme keskustelija "170@240, Aero 250" (tai
    jotain sinne päin) totesi, hänen faijansa 9-5:sta
    oli ST -motorsilla mitattu tehoa 160 hv Nordic
    Uhrin virityssetin asentamisen jälkeen (jonka
    pitäisi nostaa teholukemat 240 hv:aan). Taitaapa
    olla, että noita teholukemia tulee tuolta dynosta
    aika "randomina". Esimerkiksi BSR on mitannut
    omilla laitteillaan 9-3 Aerosta 214 hv, jonka
    uskoisin olevan lähempänä totuuta (ei kuitenkaan
    mikään "absoluuttinen" totuus). 9-3 Aeron
    kiihdytyslukemista sen verran, että esim.
    saksalainen Auto Bild on mitannut autolle 0-100
    km/h 7,2 sekuntia ja Teknikens Värld 7,24
    sekuntia. Luottaisin enemmän noihin testeihin,
    koska niissä on suurin piirtein samat lukemat
    toisiinsa verrattuina, kuin tuo VM:n 7,5 sekunnin
    lukema.

    No sitten tuosta Teknikens Världistä ja
    mielipiteestäni, että sen testeissä suositaan
    Volvoa. EN OLE KOSKAAN SANONUT/KIRJOITTANUT, ETTÄ
    VOLVOA SUOSITTAISIIIN SAABIN KUSTANNUKSELLA! Tuon
    olet keksinyt itse omassa päässäsi. Oma
    mielipiteeni on, että Volvoa suositaan em.
    lehdessä kaikkien autojen kustannuksella. Ja
    kotiinpäin (siis ruotsalaisiin autoihin päin)
    kyllä vedetään aika huolella. Ykkösenä on yleensä
    Volvo, sitten Saab ja sitten esim. Audi tai Pösö
    jne. Esim. Teknikens Världin diesel -vertailussa,
    jossa oli mukana S80 D5, 607 HDi ja 9-5 3.0 V6
    TiD, Pösö jätettiin armotta hännille, vaikka
    omasta mielestäni siinä on em. testiautoista
    kaikista taloudellisin ja hiljaisin kone (ei
    tosin tehokkain). Auto on myös halvempi kuin Saab
    tai Volvo, joten mielestäni voitto olisi kuulunut
    sille. No Teknikens Världissä tietysti
    jylläsi "ruotsalaisuusmielellä" ruotsalaisten
    ostotilastojen mukaan, eli ensimmäisenä oli Volvo
    (yllätys, yllätys!), seuraavana Saab ja Pösö
    jätettiin hännille. Eipä vaikuttanut kovin
    rehelliseltä ja objektiiviselta testiltä. Lisäksi
    Teknikens Världissä haukuttiin Saabin
    vaihdelaatikko täysin **skaksi, ja kaikissa
    Saabeissa on kuulemma **ska vaihdelaatikko.
    Eivätpä vaan toimittajat perustelleet lainkaan,
    miksi Saabissa on heidän mielestään niin huono
    vaihdelaatikko. Hmm, aika outoa, ja mielestäni
    huonoa "testimenettelyä".

    Eli se, että Saab ei voittanut TV:n testiä saa
    minua ***tuuntuneeksi TV:iin, vaikka ajankin
    Saabilla ja pidän Saabeista, vaan se **tuttaa,
    että kaikki autot (varsinkin ei -ruotsalaiset)
    eivät näytä saavan "rehtiä" kohtelua kyseisessä
    lehdessä, varsinkaan silloin, kun Volvo on mukana
    testeissä. Jälleen kerran kehoittaisin sinua
    katsomaan Teknikens Världin testejä, joissa on
    mukana Volvo, niin se on aina "bästä köp".

    Mitä tuo automaatti -Aero tähän juttuun liittyy?
    Tuossa testissähän testattiin manuaalivaihteisia
    autoja. Toki Saabin alusta on huonompi, kuin
    Subarun (joka on "johdanto" ja kesytetty versio
    firman ralliautosta), mutta alunperinhän
    puhuttiin autojen suorituskyvystä kiihdytettäessä
    suoralla tiellä, eikä mistään rata-ajosta. Se
    täytyy kyllä myöntää, että tällä hetkellä Audilla
    ja Subarulla on käytössään kaikista edistynein
    nelivetotekniikka. Subaru vain on välitetty niin,
    että 100 km/h jälkeen se ei jaksa enää pitää
    samanlaista puhtia yllä, kuin 0-100 km/h:ssa
    (katso Teknikens Värld no.21/2001). Lisäksi autot
    (siis Saab ja Subaru) on tehty aivan eri
    tarkoitukseen, vaikka olivat TV:n samassa
    testissä. Subaru on urheiluauto, Saab
    urheilullinen perheauto, joka on tilavampi kuin
    Subaru (jos ei muuten, niin tavaratilansa
    puolesta).

    Lopuksi voisin todeta, että vaikutat aika Saab -
    vastaiselta tyypiltä. No kaikilla on tietysti
    omat mielipiteensä...

    Äänestä

auton ajettavuutta moitittiin melkoisesti.
Etenkin moottorin tehoja suhteessa ajettavuutten
pidettiin totaalisen huonona.

Jousitusta osittain kehuttiin, osittain
moitittiin. Pohjaa helposti ja hiukan pintakova,
mutta muuten hyvä.

Loppukaneetissa mainittiin auton hieman pudonneen
kehityksen kärjestä, mutta uuden mallin
toivottiin parantavan tilannetta.

Paras(hauskin) moka mielestäni on sivun 44
vasemmassa eläkulmassa. kuvatekstissä lukee
seuraavaa:
" Harvassa ovat ne autot, joiden takaluukkuun
mahtuu neljä 17-tuumaista kesäpyörää vain
hattuhylly näppärästi irroittamalla."

Mutta vaikka kuvaa katsoisi vaikka tunnin, ei
siellä tavaratilassa ole kuin KOLME pyörää....=)

Äänestä
  • huonostipa olet kahtonut, hanki vaikka lasit tai
    katso kunnon valossa, kyllä siellä neljäs rengas
    pilkistää kun oikein tarkasti katsot, siinä missä
    on tavaratilan lukon vastakappale, katsoppa
    suoraan siitä eteenpäin kyllä sieltä neljännen
    renkaan kulmaa näkyy.......

    Äänestä

  • Ei ne autot kyllä kovin harvassa ole jonne ne
    neljä 17" rengasta menee. Kehä niissä on yleensä
    sama, tai jopa pienempi kuin 15" renkaissa.
    Kunhan vain korkeutta takakontissa piisaa niin
    sopii helposti.

    Toisekseen juttu oli kyllä mielestäni aika
    positiivinen muutamia moitteita lukuunottamatta.

    Tehothan ainakin uudemmissa Saabeissa näyttävät
    olevan aina alakanttiin ilmoitettuja. 9-3 Aero
    Saabiin olivat BSR:llä mitanneet 214 hv tehtaan
    205 hv:n sijaan. 9-5 Airossakin (vanhemmassa)
    luvataan 230 hv, mutta BSR:n mittauksissa löytyi
    252 hv. Liekö uuteen 9-5 Aeroon tehtykään mitään
    muuta kuin korjattu numerot ohjekirjaan?

    Äänestä

  • 9-5 AW kirjoitti:

    Ei ne autot kyllä kovin harvassa ole jonne ne
    neljä 17" rengasta menee. Kehä niissä on yleensä
    sama, tai jopa pienempi kuin 15" renkaissa.
    Kunhan vain korkeutta takakontissa piisaa niin
    sopii helposti.

    Toisekseen juttu oli kyllä mielestäni aika
    positiivinen muutamia moitteita lukuunottamatta.

    Tehothan ainakin uudemmissa Saabeissa näyttävät
    olevan aina alakanttiin ilmoitettuja. 9-3 Aero
    Saabiin olivat BSR:llä mitanneet 214 hv tehtaan
    205 hv:n sijaan. 9-5 Airossakin (vanhemmassa)
    luvataan 230 hv, mutta BSR:n mittauksissa löytyi
    252 hv. Liekö uuteen 9-5 Aeroon tehtykään mitään
    muuta kuin korjattu numerot ohjekirjaan?

    tuntuisi uudessa Aerossa olevan enemmän heppoja
    tai sitten se johtuu uudesta laatikosta, siis
    automaatista.

    Äänestä

  • 9-5 AW kirjoitti:

    Ei ne autot kyllä kovin harvassa ole jonne ne
    neljä 17" rengasta menee. Kehä niissä on yleensä
    sama, tai jopa pienempi kuin 15" renkaissa.
    Kunhan vain korkeutta takakontissa piisaa niin
    sopii helposti.

    Toisekseen juttu oli kyllä mielestäni aika
    positiivinen muutamia moitteita lukuunottamatta.

    Tehothan ainakin uudemmissa Saabeissa näyttävät
    olevan aina alakanttiin ilmoitettuja. 9-3 Aero
    Saabiin olivat BSR:llä mitanneet 214 hv tehtaan
    205 hv:n sijaan. 9-5 Airossakin (vanhemmassa)
    luvataan 230 hv, mutta BSR:n mittauksissa löytyi
    252 hv. Liekö uuteen 9-5 Aeroon tehtykään mitään
    muuta kuin korjattu numerot ohjekirjaan?

    Taidankin sitten pyytää pukilta ne lasit...=)

    Mutta tuohon tehomittaukseen sen verran että
    toimittaja mainitsee että tulos on luultavasti
    selitettävästi sillä, että ECC-standardin
    mukainen tehomittaus tapahtuu 25 asteessa ja on
    kestoltaan pidempi kuin heidän testinsä.

    Ehkäpä tämä on syy siihen että "kotidynoissa"
    tehoa löytyy järjestään enemmän kuin tehdas
    ilmoittaa?

    Äänestä

  • 9-5 AW kirjoitti:

    Ei ne autot kyllä kovin harvassa ole jonne ne
    neljä 17" rengasta menee. Kehä niissä on yleensä
    sama, tai jopa pienempi kuin 15" renkaissa.
    Kunhan vain korkeutta takakontissa piisaa niin
    sopii helposti.

    Toisekseen juttu oli kyllä mielestäni aika
    positiivinen muutamia moitteita lukuunottamatta.

    Tehothan ainakin uudemmissa Saabeissa näyttävät
    olevan aina alakanttiin ilmoitettuja. 9-3 Aero
    Saabiin olivat BSR:llä mitanneet 214 hv tehtaan
    205 hv:n sijaan. 9-5 Airossakin (vanhemmassa)
    luvataan 230 hv, mutta BSR:n mittauksissa löytyi
    252 hv. Liekö uuteen 9-5 Aeroon tehtykään mitään
    muuta kuin korjattu numerot ohjekirjaan?

    BSR mittaa kaikista autoista tuon noin 10%:n
    tehon lisäyksen.

    Taitaa olla vaan mainoskikka, näinhän saadaan
    myös viritettyihin autoihin "enemmän" tehoa kuin
    muilla viritys pajoilla.

    Itselläni ja kaverillani on samanlaiset Volvot
    (850 T5). Itselläni on superchips virityslastu ja
    kaverilla BSR:n viritys. BSR lupaa 25hv/40Nm
    enemmän tehoa, mutta jää minun autolleni
    suorituskyvyssä.

    Äänestä

  • Chip boy kirjoitti:

    BSR mittaa kaikista autoista tuon noin 10%:n
    tehon lisäyksen.

    Taitaa olla vaan mainoskikka, näinhän saadaan
    myös viritettyihin autoihin "enemmän" tehoa kuin
    muilla viritys pajoilla.

    Itselläni ja kaverillani on samanlaiset Volvot
    (850 T5). Itselläni on superchips virityslastu ja
    kaverilla BSR:n viritys. BSR lupaa 25hv/40Nm
    enemmän tehoa, mutta jää minun autolleni
    suorituskyvyssä.

    Ei tuo BSR turhaan noita mittaustuloksiaan
    ilmoita. Esim. Nordic Uhrin toimitusjohtajalta
    Rolf Uhrilta kysyessäni, että mitä mieltä hän on
    BSR:n mittauksista, että esim. 185 hv:n NG900/9-
    3:sta saadaan mitattaessa teholukema 199 hv, hän
    vastasi, että pelkkää bullshittiä, 185 hv on 185
    hv. Muutenkin hän mustamaalasi BSR:ää aika
    reippaasti.

    Tuon em. vaikutelman antaminen, että autossa on
    omien dynomittausten mukaan alunperin tosiaan
    vain 185 hv, antaa puolestaan vaikutelman, että
    virityssetti tuo tehoa paljon enemmän (=rahalle
    vastinetta), kuin sellaisen firman virityssetti,
    joka nostaa tehot 199 hv:stä 227:hv:aan (BSR).

    Dynomittaukset näyttävät antavan melko erilaisia
    tuloksia, ja mistäpä sitä tietää, mikä tulos on
    oikein, mikä väärin. Kun olen jutellut noiden
    viritysfirmojen edustajien kanssa, niin he ovat
    sanoneet, että heidän viritysseteistään eri
    firmojen dynoilla mitattujen teholukemien suurin
    heitto on ollut jopa 40 hv!

    Periaate noissa lastuvirityksissä on kuitenkin
    ollut se, että viritysfirma testaa auton
    hevosvoimat omalla dynolla 98 oktaanisella
    bensiinillä. Autotehdas taas testaa autojen tehot
    niin, että tehot huonoimmissakin olosuhteissa 95
    oktaanisella (tai jopa 91 oktaanisella)
    bensiinillä saavuttavat tuon 185 hv:n lukeman
    (siis jos edelleen puhutaan NG900/9-3:sta). 98
    oktaaninen bensiini antaa hieman eri
    suorituskykylukemat kuin matalaoktaanisempi
    bensiini.

    Kuten VM:ssäkin, yleensä viritysfirmojen
    dynotulokset 98 -oktaanisella bensiinillä ovat
    suurempia, kuin valmistajan ilmoittamat tulokset.
    Omasta mielestäni onkin "rehellistä" ilmoittaa,
    että tehot nousevat 199 hv:stä 227 hv:aan omien
    mittauksien tuloksen, kuin ilmoittaa, että
    autossa on alunperin 185 hv, ja virityssetti
    nostaa tehot 220 hv:aan (tosin tämä tapaa "myy"
    virityssettiä paremmin), eli toisi lisää tehoa
    siis 35 hevosvoimaa, koska ainakin Saabeista
    tehdyt dynotulokset ovat osoittaneet, että
    koneista löytyy enemmän tehoa, kuin valmistaja
    ilmoittaa. En tällä kuitenkaan halua väittää,
    että Nordic Uhr toimisi "epärehellisesti", mutta
    eihän sitä koskaan tiedä, kuka
    toimii "epärehellisesti" ja kuka "rehellisesti".
    Ainakaan se ei ole hyvää businessajattelua puhua
    pahaa toisten tuotteista (kuten Nordic tekee).

    No sitten varsinaiseen asiaan, eli vertailuun BSR
    vs. Superchips:
    epäilit, että BSR pistää "tahallaan" tuon 10%
    lisää alkuperäisiin tehoihin, jotta
    loppuhevosvoimat näyttäisivät mahdollisimman
    suurilta.

    No eräs kaverini osti maaliskuussa uuden 150 hv:n
    Saab 9-3 SE:n ja olisi halukas virittämään
    autoaan sen jälkeen, kun kokeili minun autoani.
    Tämän kaverini kaveri osti VW Golf GTi 1.8T:hen
    Superchipsin virityssetin ja suositteli, että
    kaverini ostaisi myös Saabiin Superchipsin setin.
    Onneksi kaverini kysyi meikäläisen mielipidettä
    asiasta, ennen kuin osti mitään.

    Eli katsopa seuraava sivu:
    http://www.superchips.co.uk/curves/saab93-150.pdf

    Superchips ilmoittaa mitanneensa vakio Saabista
    161 hv! Kun BSR taas ilmoittaa mitanneensa 154 hv
    (http://www.bsrab.se/se/0_frame.asp?vart=saab_9-
    3_150hk)! Eräässä ruotsalaisen Auto Motor Sportin
    numerossa oli muuten mitattu myös samanlaisen
    Saabin lukemat, ja ne olivat olleet 154 hv.

    Eli tuo, että kerroit, että BSR ilmoittaisi 10%
    suuremman alkuperäisen tehon ei mielestäni pidä
    paikkaansa, jos katsot, mitä Superchips ilmoittaa
    mitanneensa samasta autosta. Lisäksi jos katsot,
    paljonko kyseiset virityssetit tuovat lisää
    tehoa, BSR +61 hv, Superchips +50 hv!

    Tässä vielä ruotsalaisen Bilsportin tekemä
    viritysettitesti Audi A4:n 1.8T -koneelle. Sanoin
    tuolle Saabin omistavalle kaverilleni, että
    forwardoisi tuon linkin 1.8T GTi Golfin
    omistamalle kaverilleen, ja yllätys yllätys, nyt
    tuo Golfin omistaja olisi kiinnostunut ostamaan
    BSR:n virityssetin autoonsa!

    http://www.bsrab.se/se/_reportage_audi.html

    BSR:n setillä on kyseisessä testissä mitattu 5
    parasta ohituskiihtyvyystulosta, kun Super
    Chipsin setillä on mitattu ainoastaan yksi. JA
    HUOM! Testit on tehty samalla autolla!

    Tästä päästäänkin sitten omasi ja kaverisi 850
    T5:ten testauksiin. Jos BSR:n setillä varustettu
    850 T5 jää Super Chipsin setillä varustetulle 850
    T5:lle suorituskyvyssä, niin mistä
    suorituskyvystä on kyse? BSR:n settejä ei
    nimittäin ole tehty 0-100 km/h lukemia
    silmälläpitäen, vaan parhaimmat tulokset BSR:n
    seteillä saa 80-120 km/h 3 -vaihteella, 80-140
    km/h 4 -vaihteella ja 100-150 km/h 4 -vaihteella.
    Oletteko testanneet kyseiset kiihtyvyyslukemat
    eri autoilla, eikä pelkästään 0-100 km/h lukemia?

    Mikä myös voi vaikuttaa noihin, jääkö auto
    toiselle vai ei, on tietysti kuski, ja auton
    kunto. Kannattaisi siis testata noita settejä
    samalla autolla (kuten Bilsportin testissä on
    tehty), eikä ajamalla kahdella eri autolla kahden
    eri kuskin toimesta. Eli ohjausboksin vaihto
    autoon, lukemat ylös ja toinen boksi tilalle ja
    samat lukemat uudelleen ylös. Näin saisi
    poimittua "jyvät akanoista". Lisäksi täytyy ottaa
    huomioon, että molemmat lastut ovat ns.
    vakiokamaa, eikä varta vasten kyseistä autoa
    mapattuja, koska tuollainen tiettyä autoa varta
    vasten tehty lastu toki antaa paremmat lukemat,
    kuin "vakiovirityslastu".

    Äänestä

  • Turbo Sensonic kirjoitti:

    Ei tuo BSR turhaan noita mittaustuloksiaan
    ilmoita. Esim. Nordic Uhrin toimitusjohtajalta
    Rolf Uhrilta kysyessäni, että mitä mieltä hän on
    BSR:n mittauksista, että esim. 185 hv:n NG900/9-
    3:sta saadaan mitattaessa teholukema 199 hv, hän
    vastasi, että pelkkää bullshittiä, 185 hv on 185
    hv. Muutenkin hän mustamaalasi BSR:ää aika
    reippaasti.

    Tuon em. vaikutelman antaminen, että autossa on
    omien dynomittausten mukaan alunperin tosiaan
    vain 185 hv, antaa puolestaan vaikutelman, että
    virityssetti tuo tehoa paljon enemmän (=rahalle
    vastinetta), kuin sellaisen firman virityssetti,
    joka nostaa tehot 199 hv:stä 227:hv:aan (BSR).

    Dynomittaukset näyttävät antavan melko erilaisia
    tuloksia, ja mistäpä sitä tietää, mikä tulos on
    oikein, mikä väärin. Kun olen jutellut noiden
    viritysfirmojen edustajien kanssa, niin he ovat
    sanoneet, että heidän viritysseteistään eri
    firmojen dynoilla mitattujen teholukemien suurin
    heitto on ollut jopa 40 hv!

    Periaate noissa lastuvirityksissä on kuitenkin
    ollut se, että viritysfirma testaa auton
    hevosvoimat omalla dynolla 98 oktaanisella
    bensiinillä. Autotehdas taas testaa autojen tehot
    niin, että tehot huonoimmissakin olosuhteissa 95
    oktaanisella (tai jopa 91 oktaanisella)
    bensiinillä saavuttavat tuon 185 hv:n lukeman
    (siis jos edelleen puhutaan NG900/9-3:sta). 98
    oktaaninen bensiini antaa hieman eri
    suorituskykylukemat kuin matalaoktaanisempi
    bensiini.

    Kuten VM:ssäkin, yleensä viritysfirmojen
    dynotulokset 98 -oktaanisella bensiinillä ovat
    suurempia, kuin valmistajan ilmoittamat tulokset.
    Omasta mielestäni onkin "rehellistä" ilmoittaa,
    että tehot nousevat 199 hv:stä 227 hv:aan omien
    mittauksien tuloksen, kuin ilmoittaa, että
    autossa on alunperin 185 hv, ja virityssetti
    nostaa tehot 220 hv:aan (tosin tämä tapaa "myy"
    virityssettiä paremmin), eli toisi lisää tehoa
    siis 35 hevosvoimaa, koska ainakin Saabeista
    tehdyt dynotulokset ovat osoittaneet, että
    koneista löytyy enemmän tehoa, kuin valmistaja
    ilmoittaa. En tällä kuitenkaan halua väittää,
    että Nordic Uhr toimisi "epärehellisesti", mutta
    eihän sitä koskaan tiedä, kuka
    toimii "epärehellisesti" ja kuka "rehellisesti".
    Ainakaan se ei ole hyvää businessajattelua puhua
    pahaa toisten tuotteista (kuten Nordic tekee).

    No sitten varsinaiseen asiaan, eli vertailuun BSR
    vs. Superchips:
    epäilit, että BSR pistää "tahallaan" tuon 10%
    lisää alkuperäisiin tehoihin, jotta
    loppuhevosvoimat näyttäisivät mahdollisimman
    suurilta.

    No eräs kaverini osti maaliskuussa uuden 150 hv:n
    Saab 9-3 SE:n ja olisi halukas virittämään
    autoaan sen jälkeen, kun kokeili minun autoani.
    Tämän kaverini kaveri osti VW Golf GTi 1.8T:hen
    Superchipsin virityssetin ja suositteli, että
    kaverini ostaisi myös Saabiin Superchipsin setin.
    Onneksi kaverini kysyi meikäläisen mielipidettä
    asiasta, ennen kuin osti mitään.

    Eli katsopa seuraava sivu:
    http://www.superchips.co.uk/curves/saab93-150.pdf

    Superchips ilmoittaa mitanneensa vakio Saabista
    161 hv! Kun BSR taas ilmoittaa mitanneensa 154 hv
    (http://www.bsrab.se/se/0_frame.asp?vart=saab_9-
    3_150hk)! Eräässä ruotsalaisen Auto Motor Sportin
    numerossa oli muuten mitattu myös samanlaisen
    Saabin lukemat, ja ne olivat olleet 154 hv.

    Eli tuo, että kerroit, että BSR ilmoittaisi 10%
    suuremman alkuperäisen tehon ei mielestäni pidä
    paikkaansa, jos katsot, mitä Superchips ilmoittaa
    mitanneensa samasta autosta. Lisäksi jos katsot,
    paljonko kyseiset virityssetit tuovat lisää
    tehoa, BSR +61 hv, Superchips +50 hv!

    Tässä vielä ruotsalaisen Bilsportin tekemä
    viritysettitesti Audi A4:n 1.8T -koneelle. Sanoin
    tuolle Saabin omistavalle kaverilleni, että
    forwardoisi tuon linkin 1.8T GTi Golfin
    omistamalle kaverilleen, ja yllätys yllätys, nyt
    tuo Golfin omistaja olisi kiinnostunut ostamaan
    BSR:n virityssetin autoonsa!

    http://www.bsrab.se/se/_reportage_audi.html

    BSR:n setillä on kyseisessä testissä mitattu 5
    parasta ohituskiihtyvyystulosta, kun Super
    Chipsin setillä on mitattu ainoastaan yksi. JA
    HUOM! Testit on tehty samalla autolla!

    Tästä päästäänkin sitten omasi ja kaverisi 850
    T5:ten testauksiin. Jos BSR:n setillä varustettu
    850 T5 jää Super Chipsin setillä varustetulle 850
    T5:lle suorituskyvyssä, niin mistä
    suorituskyvystä on kyse? BSR:n settejä ei
    nimittäin ole tehty 0-100 km/h lukemia
    silmälläpitäen, vaan parhaimmat tulokset BSR:n
    seteillä saa 80-120 km/h 3 -vaihteella, 80-140
    km/h 4 -vaihteella ja 100-150 km/h 4 -vaihteella.
    Oletteko testanneet kyseiset kiihtyvyyslukemat
    eri autoilla, eikä pelkästään 0-100 km/h lukemia?

    Mikä myös voi vaikuttaa noihin, jääkö auto
    toiselle vai ei, on tietysti kuski, ja auton
    kunto. Kannattaisi siis testata noita settejä
    samalla autolla (kuten Bilsportin testissä on
    tehty), eikä ajamalla kahdella eri autolla kahden
    eri kuskin toimesta. Eli ohjausboksin vaihto
    autoon, lukemat ylös ja toinen boksi tilalle ja
    samat lukemat uudelleen ylös. Näin saisi
    poimittua "jyvät akanoista". Lisäksi täytyy ottaa
    huomioon, että molemmat lastut ovat ns.
    vakiokamaa, eikä varta vasten kyseistä autoa
    mapattuja, koska tuollainen tiettyä autoa varta
    vasten tehty lastu toki antaa paremmat lukemat,
    kuin "vakiovirityslastu".

    tosiaan. Isäni Saab 9-5 2.3t SE (170hp)
    viritettiin Nordicin paketilla ja lupailtiin
    240hp. Auto vietiin dynoon vain jälkikäteen ja
    paperissa luki tylysti 160hp, mutta liikenteessä
    auto tuntuu, ja myös on, todella paljon entistä
    ripeämpi, joten minä en enää jaksa luottaa noihin
    dynoihin yhtään.

    Tosin automaatilla saattaisi olla jotakin
    tekemistä asian kanssa.

    Äänestä

  • 9-5 170@240 & Aero 250 kirjoitti:

    tuntuisi uudessa Aerossa olevan enemmän heppoja
    tai sitten se johtuu uudesta laatikosta, siis
    automaatista.

    entinen siis kovalla laatikolla varustettu 9-5
    aero jolle luvataan 230 hv vakiona?

    Äänestä

  • 9-5 170@240 & Aero 250 kirjoitti:

    tosiaan. Isäni Saab 9-5 2.3t SE (170hp)
    viritettiin Nordicin paketilla ja lupailtiin
    240hp. Auto vietiin dynoon vain jälkikäteen ja
    paperissa luki tylysti 160hp, mutta liikenteessä
    auto tuntuu, ja myös on, todella paljon entistä
    ripeämpi, joten minä en enää jaksa luottaa noihin
    dynoihin yhtään.

    Tosin automaatilla saattaisi olla jotakin
    tekemistä asian kanssa.

    ole mennyt kilowatit ja hepat sekaisin.
    Mitten oli väännön kanssa ?

    Äänestä

  • 9-5 170@240 & Aero 250 kirjoitti:

    tosiaan. Isäni Saab 9-5 2.3t SE (170hp)
    viritettiin Nordicin paketilla ja lupailtiin
    240hp. Auto vietiin dynoon vain jälkikäteen ja
    paperissa luki tylysti 160hp, mutta liikenteessä
    auto tuntuu, ja myös on, todella paljon entistä
    ripeämpi, joten minä en enää jaksa luottaa noihin
    dynoihin yhtään.

    Tosin automaatilla saattaisi olla jotakin
    tekemistä asian kanssa.

    Oliko kyseessä varmasti moottoriteho vai
    vetopyöräteho?

    Äänestä

  • 9-5 AW kirjoitti:

    entinen siis kovalla laatikolla varustettu 9-5
    aero jolle luvataan 230 hv vakiona?

    siis sillä neliportaisella automaatilla. En tiedä
    kovasta mitään? Ja luvattiin 230hp.

    Äänestä

  • 9-5 AW kirjoitti:

    Oliko kyseessä varmasti moottoriteho vai
    vetopyöräteho?

    antaakaa mailit niin lähetän teille sen kuvan,
    jossa on kahden eri mittauskerrantulokset.
    Vääntökäyräkin on aika jännä ja tehoa on
    tosissaan sen n. 160hp kilowateissa paljon
    vähemmän ja kyllä siinä se moottoriteho lukee.

    Kuvasssa on sitten tiedot huonommasta
    vääntökäyrästä, mutta toisella maksimivääntö oli
    sen n. 300Nm.

    Äänestä

  • 9-5 170@240 & Aero 250 kirjoitti:

    siis sillä neliportaisella automaatilla. En tiedä
    kovasta mitään? Ja luvattiin 230hp.

    ei ollut kova eli manuaali.

    Äänestä

  • 9-5 AW kirjoitti:

    ei ollut kova eli manuaali.

    kyllä se varmaankin vanhanakin tuntu ripeämmältä
    kuin uusi automaagi (siis vanha manuaali
    vaihteinen). Tosin eihän niillä isompia eroja ole
    liikkeeelle pääsyn jälkeen.

    Äänestä

  • 9-5 170@240 & Aero 250 kirjoitti:

    antaakaa mailit niin lähetän teille sen kuvan,
    jossa on kahden eri mittauskerrantulokset.
    Vääntökäyräkin on aika jännä ja tehoa on
    tosissaan sen n. 160hp kilowateissa paljon
    vähemmän ja kyllä siinä se moottoriteho lukee.

    Kuvasssa on sitten tiedot huonommasta
    vääntökäyrästä, mutta toisella maksimivääntö oli
    sen n. 300Nm.

    tulemaan ihan mielkenkiinnon vuoksi

    [email protected]

    Äänestä

  • 9-5 AW kirjoitti:

    tulemaan ihan mielkenkiinnon vuoksi

    [email protected]

    Jos viitsit pistää nuo käyrät mullekin, niin
    olisin tosi kiitollinen!

    [email protected]

    Äänestä

  • Turbo Sensonic kirjoitti:

    Jos viitsit pistää nuo käyrät mullekin, niin
    olisin tosi kiitollinen!

    [email protected]

    dynot mailissa, toivottavasti tulevat perille!

    Äänestä

  • 9-5 AW kirjoitti:

    tulemaan ihan mielkenkiinnon vuoksi

    [email protected]

    "servultanne" tai vastaavalta valituksen, että ei
    löydä mailiasi, joten olisiko toista mailia?

    Äänestä

  • 9-5 170@240 & Aero 250 kirjoitti:

    "servultanne" tai vastaavalta valituksen, että ei
    löydä mailiasi, joten olisiko toista mailia?

    kokeileppas [email protected]

    Äänestä

  • 9-5 170@240 & Aero 250 kirjoitti:

    dynot mailissa, toivottavasti tulevat perille!

    Joo, perille tuli. Kiitos paljon!

    Äänestä

  • Turbo Sensonic kirjoitti:

    Ei tuo BSR turhaan noita mittaustuloksiaan
    ilmoita. Esim. Nordic Uhrin toimitusjohtajalta
    Rolf Uhrilta kysyessäni, että mitä mieltä hän on
    BSR:n mittauksista, että esim. 185 hv:n NG900/9-
    3:sta saadaan mitattaessa teholukema 199 hv, hän
    vastasi, että pelkkää bullshittiä, 185 hv on 185
    hv. Muutenkin hän mustamaalasi BSR:ää aika
    reippaasti.

    Tuon em. vaikutelman antaminen, että autossa on
    omien dynomittausten mukaan alunperin tosiaan
    vain 185 hv, antaa puolestaan vaikutelman, että
    virityssetti tuo tehoa paljon enemmän (=rahalle
    vastinetta), kuin sellaisen firman virityssetti,
    joka nostaa tehot 199 hv:stä 227:hv:aan (BSR).

    Dynomittaukset näyttävät antavan melko erilaisia
    tuloksia, ja mistäpä sitä tietää, mikä tulos on
    oikein, mikä väärin. Kun olen jutellut noiden
    viritysfirmojen edustajien kanssa, niin he ovat
    sanoneet, että heidän viritysseteistään eri
    firmojen dynoilla mitattujen teholukemien suurin
    heitto on ollut jopa 40 hv!

    Periaate noissa lastuvirityksissä on kuitenkin
    ollut se, että viritysfirma testaa auton
    hevosvoimat omalla dynolla 98 oktaanisella
    bensiinillä. Autotehdas taas testaa autojen tehot
    niin, että tehot huonoimmissakin olosuhteissa 95
    oktaanisella (tai jopa 91 oktaanisella)
    bensiinillä saavuttavat tuon 185 hv:n lukeman
    (siis jos edelleen puhutaan NG900/9-3:sta). 98
    oktaaninen bensiini antaa hieman eri
    suorituskykylukemat kuin matalaoktaanisempi
    bensiini.

    Kuten VM:ssäkin, yleensä viritysfirmojen
    dynotulokset 98 -oktaanisella bensiinillä ovat
    suurempia, kuin valmistajan ilmoittamat tulokset.
    Omasta mielestäni onkin "rehellistä" ilmoittaa,
    että tehot nousevat 199 hv:stä 227 hv:aan omien
    mittauksien tuloksen, kuin ilmoittaa, että
    autossa on alunperin 185 hv, ja virityssetti
    nostaa tehot 220 hv:aan (tosin tämä tapaa "myy"
    virityssettiä paremmin), eli toisi lisää tehoa
    siis 35 hevosvoimaa, koska ainakin Saabeista
    tehdyt dynotulokset ovat osoittaneet, että
    koneista löytyy enemmän tehoa, kuin valmistaja
    ilmoittaa. En tällä kuitenkaan halua väittää,
    että Nordic Uhr toimisi "epärehellisesti", mutta
    eihän sitä koskaan tiedä, kuka
    toimii "epärehellisesti" ja kuka "rehellisesti".
    Ainakaan se ei ole hyvää businessajattelua puhua
    pahaa toisten tuotteista (kuten Nordic tekee).

    No sitten varsinaiseen asiaan, eli vertailuun BSR
    vs. Superchips:
    epäilit, että BSR pistää "tahallaan" tuon 10%
    lisää alkuperäisiin tehoihin, jotta
    loppuhevosvoimat näyttäisivät mahdollisimman
    suurilta.

    No eräs kaverini osti maaliskuussa uuden 150 hv:n
    Saab 9-3 SE:n ja olisi halukas virittämään
    autoaan sen jälkeen, kun kokeili minun autoani.
    Tämän kaverini kaveri osti VW Golf GTi 1.8T:hen
    Superchipsin virityssetin ja suositteli, että
    kaverini ostaisi myös Saabiin Superchipsin setin.
    Onneksi kaverini kysyi meikäläisen mielipidettä
    asiasta, ennen kuin osti mitään.

    Eli katsopa seuraava sivu:
    http://www.superchips.co.uk/curves/saab93-150.pdf

    Superchips ilmoittaa mitanneensa vakio Saabista
    161 hv! Kun BSR taas ilmoittaa mitanneensa 154 hv
    (http://www.bsrab.se/se/0_frame.asp?vart=saab_9-
    3_150hk)! Eräässä ruotsalaisen Auto Motor Sportin
    numerossa oli muuten mitattu myös samanlaisen
    Saabin lukemat, ja ne olivat olleet 154 hv.

    Eli tuo, että kerroit, että BSR ilmoittaisi 10%
    suuremman alkuperäisen tehon ei mielestäni pidä
    paikkaansa, jos katsot, mitä Superchips ilmoittaa
    mitanneensa samasta autosta. Lisäksi jos katsot,
    paljonko kyseiset virityssetit tuovat lisää
    tehoa, BSR +61 hv, Superchips +50 hv!

    Tässä vielä ruotsalaisen Bilsportin tekemä
    viritysettitesti Audi A4:n 1.8T -koneelle. Sanoin
    tuolle Saabin omistavalle kaverilleni, että
    forwardoisi tuon linkin 1.8T GTi Golfin
    omistamalle kaverilleen, ja yllätys yllätys, nyt
    tuo Golfin omistaja olisi kiinnostunut ostamaan
    BSR:n virityssetin autoonsa!

    http://www.bsrab.se/se/_reportage_audi.html

    BSR:n setillä on kyseisessä testissä mitattu 5
    parasta ohituskiihtyvyystulosta, kun Super
    Chipsin setillä on mitattu ainoastaan yksi. JA
    HUOM! Testit on tehty samalla autolla!

    Tästä päästäänkin sitten omasi ja kaverisi 850
    T5:ten testauksiin. Jos BSR:n setillä varustettu
    850 T5 jää Super Chipsin setillä varustetulle 850
    T5:lle suorituskyvyssä, niin mistä
    suorituskyvystä on kyse? BSR:n settejä ei
    nimittäin ole tehty 0-100 km/h lukemia
    silmälläpitäen, vaan parhaimmat tulokset BSR:n
    seteillä saa 80-120 km/h 3 -vaihteella, 80-140
    km/h 4 -vaihteella ja 100-150 km/h 4 -vaihteella.
    Oletteko testanneet kyseiset kiihtyvyyslukemat
    eri autoilla, eikä pelkästään 0-100 km/h lukemia?

    Mikä myös voi vaikuttaa noihin, jääkö auto
    toiselle vai ei, on tietysti kuski, ja auton
    kunto. Kannattaisi siis testata noita settejä
    samalla autolla (kuten Bilsportin testissä on
    tehty), eikä ajamalla kahdella eri autolla kahden
    eri kuskin toimesta. Eli ohjausboksin vaihto
    autoon, lukemat ylös ja toinen boksi tilalle ja
    samat lukemat uudelleen ylös. Näin saisi
    poimittua "jyvät akanoista". Lisäksi täytyy ottaa
    huomioon, että molemmat lastut ovat ns.
    vakiokamaa, eikä varta vasten kyseistä autoa
    mapattuja, koska tuollainen tiettyä autoa varta
    vasten tehty lastu toki antaa paremmat lukemat,
    kuin "vakiovirityslastu".

    on muuten aika vaikuttavia nuo Audinkin
    kiihtyvyysarvot tuolla bsr:n lastulla vrt. saab.
    Ei jää yhtään saabista!

    http://www.bsrab.se/se/_reportage_audi.html

    Äänestä

  • Lucky kirjoitti:

    on muuten aika vaikuttavia nuo Audinkin
    kiihtyvyysarvot tuolla bsr:n lastulla vrt. saab.
    Ei jää yhtään saabista!

    http://www.bsrab.se/se/_reportage_audi.html

    Kun vielä tietäisi, paljonko VW:n 1.8T koneen
    käytös muuttuu lastutettuna. Saabissahan ei tuo
    koneen käytös muutu paljoa (ellei sitten viritä
    matalapaineturboa korkeapaineturboksi).

    P.S. Huomasitte kai, että mukana
    lastuviritystestissä oli myös VW:n "oma"
    virittäjä, ABT, joka ei saanut yhtään parasta
    aikaa kiihdytyskokeissa. Ja ABT:n setit ovat
    vielä suolaisen kalliitakin.

    Äänestä

  • Turbo Sensonic kirjoitti:

    Kun vielä tietäisi, paljonko VW:n 1.8T koneen
    käytös muuttuu lastutettuna. Saabissahan ei tuo
    koneen käytös muutu paljoa (ellei sitten viritä
    matalapaineturboa korkeapaineturboksi).

    P.S. Huomasitte kai, että mukana
    lastuviritystestissä oli myös VW:n "oma"
    virittäjä, ABT, joka ei saanut yhtään parasta
    aikaa kiihdytyskokeissa. Ja ABT:n setit ovat
    vielä suolaisen kalliitakin.

    toi ABT ratsastaa nimellä ei tehoilla. Nuo ABT:n
    lastuthan ovat aivan "sukkia" esim. verrattuna
    MTM:n lastuihin. Ja hinta on kyllä myös minun
    mielestä aika roisi. Lähemmäs kympin.

    Äänestä

  • 9-5 170@240 & Aero 250 kirjoitti:

    dynot mailissa, toivottavasti tulevat perille!

    Kiitos vaan.

    Mutta mistä autosta käyrät ovat. Päiväys näkyy
    olevan 26.9.1994?

    Käyrät ovat myös aika oudon näköisiä... pitää
    tutkiskella tarkemmin.

    Äänestä

  • 9-5 AW kirjoitti:

    Kiitos vaan.

    Mutta mistä autosta käyrät ovat. Päiväys näkyy
    olevan 26.9.1994?

    Käyrät ovat myös aika oudon näköisiä... pitää
    tutkiskella tarkemmin.

    isäni Saab 9-5:sta tänä vuonna otetut. Mene itse
    kokeilemaan, niin dynolappuihin tulee aina tuo
    päivämäärä. Tekniikka jäljessä?

    En tiedä syytä, mutta soita vaikka kyseiseen
    liikkeeseen, niin saat varmistuksen, että en
    valehtele. Tosin miksi valehtelisin tehot
    huonoiksi?

    Äänestä

En muista koskaan nähneeni turbolla varustetun
auton tehomittausta, joka jäisi ilmoitetusta.
Lisäksi erot saman auton eri mittausten välillä
ovat melkoisia. Osa tästä johtunee turbojen
herkkyydestä sisäänajolle, ainakin oma turboni
rupesi herkistymään vasta 5000-10000km välillä.
Mutta silti ihmettelen, ovatko nämä lehtien
käyttämät mittarit luotettavia, vai onko osa
koeajoon annetuista autoista salaa "chipattuja"?
Ainakin yksi tälläinen varma tapaus on tiedossa,
nimittäin Autocar lehden koeajama Skoda Octavia
RS, joka ylsi 0-60mph kiihdytyksessä 6.7
sekunttiin, 0-100 mph meni 16.5 (!)sekunnissa. Ei
taida onnistua oikeasti 180hp/1400kg
yhdistelmällä… lehti itse totesi myöhemmin auton
olleen viritetty.

Äänestä
  • Nimittäin ruotsalaisen Bilsportin testissä ollut
    RS Octavia "pyyhälsi" 0-100 km/h 6,75 sekunnissa.
    Ettei vaan olisi ollut samalla tavalla
    viritetty "demoauto", jotta saataisiin Skodalle
    kultaa ja kunniaa (ei sen puoleen, onhan tuo RS
    ihan kelpo peli).

    Äänestä

  • Turbo Sensonic kirjoitti:

    Nimittäin ruotsalaisen Bilsportin testissä ollut
    RS Octavia "pyyhälsi" 0-100 km/h 6,75 sekunnissa.
    Ettei vaan olisi ollut samalla tavalla
    viritetty "demoauto", jotta saataisiin Skodalle
    kultaa ja kunniaa (ei sen puoleen, onhan tuo RS
    ihan kelpo peli).

    Olisipas tylyä jäädä saabilla skodalle

    Äänestä

  • Turbo Sensonic kirjoitti:

    Nimittäin ruotsalaisen Bilsportin testissä ollut
    RS Octavia "pyyhälsi" 0-100 km/h 6,75 sekunnissa.
    Ettei vaan olisi ollut samalla tavalla
    viritetty "demoauto", jotta saataisiin Skodalle
    kultaa ja kunniaa (ei sen puoleen, onhan tuo RS
    ihan kelpo peli).

    Kyllä tuo Bilsportinkin Skoda lienee ollut
    lastutettu johonkin 210hp tienoille. Kaikissa
    muissa testeissä paitsi näissä kahdessa RS:n
    kiihtyvyys 0-100 on pyörinyt 8 sekunnin
    tienoilla, samoin kuin samalla koneella
    varustetun Seat Leonin.

    Autocarin toimittajat oikein harmistelivat kuinka
    Skodalle tuli annettua 5 tähteä. Myöhemmin heidän
    ajamansa vakioyksilö kun oli korkeintaan 4 tähden
    arvoinen heidän mielestään. Montakohan
    ostopäätöstä tehtiin väärin perustein... Ei silti
    ihan kelpo peli tuo RS varmaan on.

    Äänestä

  • .... kirjoitti:

    Olisipas tylyä jäädä saabilla skodalle

    Miten niin jäädä Saabilla Skodalle? Eiväthän nuo
    autot olleet edes samassa testissä (siis siinä
    testissä, jossa Skodalle kellotettiin 0-100 km/h
    6,75 s.). Tuo testi oli Bilsportissa ("VW -
    sisarukset toisiaan vastaan"), ei Teknikens
    Världissä!

    Jos katsotaan Teknikens Världin testiä, niin
    tässä kiihtyvyysmittauksia (joista Skoda ei
    voittanut ensimmäistäkään):

    0-100 km/h:
    Saab 7,24 s.
    Skoda 7,76 s.

    0-130 km/h:
    Saab 11,27 s.
    Skoda 12,67 s.

    0-160 km/h:
    Saab 16,57 s. (testin nopein)
    Skoda 18,99 s.

    0-200 km/h:
    Saab 27,22 s. (testin nopein)
    Skoda 38,50 s. (testin hitain)

    70-130 km/h:
    Saab 6,50 s. (testin nopein)
    Skoda 8,00 s.

    100-200 km/h:
    Saab 19,98 s. (testin nopein)
    Skoda 30,80 s. (testin hitain)

    0-402 m:
    Saab 15,10 s. (testin suurin loppunopeus 156,2
    km/h)
    Skoda 15,77 s. (loppunopeus 146,5 km/h)

    0-1000 m:
    Saab 27,30 s. (testin nopein, lisäksi suurin
    loppunopeus 200,2 km/h)
    Skoda 28,69 s. (loppunopeus 186,8 km/h)

    Että silleen...

    Äänestä

Jostakin vain muistui mieleen, että saabinkin
turbon säätö sallii hetkellisen (muutama
sekunti) tehon ja väännön ylityksen
ohitustilanteessa. Olisiko tuossa suurimmassa
mitatussa tehossa nyt kysymys tuosta
hetkellisestä ylimääräisestä "boostista"`?

Äänestä
  • Tuo toiminto on ainoastaan 9-5:n
    manuaaliversiossa. Maksimivääntö on normaalisti
    350 Nm. Overboost -toiminto mahdollistaa 370 Nm:n
    väännön 20 sekunnin ajan.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


saba kirjoitti:

Uusimmassa Vauhdin Maailmassa oli 50000 km.
kestotesti 9-3 Aerosta.(n. 10 sivua) Kannattaa
lukea jos kiinnostaa. Tehoja oli enemmän kuin
luvattu ja auto sai muutenkin kehuja mm.
kulutuksesta. Toisaalta moitittiin liian
muskelimaista rengastusta, joka aihettaa vetelyä
kiihdytyksissä ja jarrutuksissa. Myös etupään
jousitusgeometria ja takajalkatilat saivat
moitteita.
Silti yleismielikuva autosta jäi artikkelin
perusteella positiiviseksi.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu