Huhtikuun 12. päivän eräässä uutisessaan paikallinen nimeltä mainitsematon ilmaisjakelulehti kertoo artikkelissaan, että vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalveluiden käyttäjät ovat huolissaan siitä, millaiseksi heidän liikkumisensa menee.
Savonlinnan kaupunki näet siirtää uutisen mukaan kuljetusten tilauksen ja välityksen Iisalmeen.
Siellä lukemani mukaan operaattorin tietokoneohjelma seuloo tilaajalle hänen ”profiilinsa” mukaisen sopivimman kyytimuodon.
Vammaisuus sinänsä on niin vakava asia, että
tässä kirjoitukseni vaiheessa minun on syytä painottaa, että tällä kertaa en missään nimessä enkä millään muotoa viittaa Suomi24-sivustoihin, en Savonlinna-palstalle enkä muutamaan muuhunkaan nimeltä mainitsemattomaan palstaan.
Kyseessä on lehtiuutinen, joka kertoo koskettavasti tämän päivän arjesta vammaisena.
Korostan tätä, sillä aikaisempien kirjoitusteni pohjalta joku tätäkin kirjoitusta sattumalta lukeva saattaisi jälleen päätellä tämän kirjoituksen koskevan juuri häntä. Sellaisen valitettavan reaktion olen joutunut ennenkin kohtaamaan.
Jatkan siis itse aiheesta. Matkapalvelukeskuksen operaattoriksi on valittu uutisen mukaan erään nimeltä mainitsemattoman Oy:n ja alihankkijanaan palvelun järjestämisessä se taas tulee käyttämään erästä edelleen nimeltä mainitsematonta iisalmelaista yritystä.
Lukemani mukaan uuteen kuljetuksista vastaavaan keskukseen on lähdössä mukaan kymmenkunta maakunnan kuntaa, Savonlinnan seudulta kaupungin lisäksi Sulkava ja Rantasalmi. Olen ymmärtänyt lukemani pohjalta, että siihen on liittymässä myös mm. Itä-Savon sairaanhoitopiiri.
Uutinen kertoo edelleen, että vammaispalvelulain mukaan 18 matkaa kuukaudessa on minimi. Savonlinnassa lakia kuulemma tulkitaan niin, että se on samalla maksimi. Lisämatkoja ei helpolla heru lukemani mukaan edes tarpeeseen, mikä erityisesti lukiessani sattui silmääni. Se kuulostaa minusta kovin epäoikeudenmukaiselta.
Kuljetusten organisointia varten laaditaan artikkelin mukaan kyydittävästä tarkka asiakasprofiili, jota operaattorin tietokoneohjelma osaa lukea. Profiilit tehdään kuulemma asiakkaita haastattelemalla, ja Savonlinnassa haastattelut on jo lukemani mukaan aloitettu. Artikkelissa kuitenkin on kerrottu, että pelko järjestelmää kohtaan on aiheeton, ja että tavoitteena on oikea kyyti oikeaan aikaan, ettei turhia odotusaikoja tule.
Toivottavasti kuljetusta tarvitsevat todella tulevat saamaan kyydin oikeaan aikaan. En käy ennakoimaan miten siinä tulee käymään, mutta joskus esim. poliisinkin saapuminen paikalle kestää aikansa, kun uusia järjestelyjä on tehty näiden poliisipiirienkin suhteen.
Niin ikään artikkeli kertoo, että näitä uudenlaisia ns. matkapalvelukeskuksia on toiminnassa jo muuallakin Suomessa, mutta lukemani mukaan palveluiden tarvitsijat eivät välttämättä ole olleet kovinkaan tyytyväisiä niiden toimintaan.
Artikkeli jatkuu väliotsikolla, joka kuvaa tätä tyytymättömyyttä osuvasti: ”Meitä ei kohdella ollenkaan ihmisinä”. Tämän otsakkeen alla eräs palveluntarvitsija mainitsee, että hän on järkyttynyt Savonlinnassa vammaiskuljetuksiin päätetyistä mullistuksista. Lukemani mukaan häntä tuntuu kiukuttavan ratkaisussa eritoten se, että asiassa ei ennen päätöksentekoa ole kuultu palvelujen käyttäjiä laisinkaan. Ymmärrän hyvin hänen kiukustumisensa.
Kyseisessä artikkelissa tämä palveluntarvitsija ymmärtääkseni ilmaisi hänkin lukeneensa lehdestä asiasta ja järkyttyneensä niin, ettei ollut tiennyt mitä tehdä. Hän oli lukemani mukaan ensin arvellut antavansa asian olla, mutta kun hänellä oli tietoa siitä, miten paljon vammaisten piirissä on myös on sellaisia maan hiljaisia, jotka tyytyvät ylhäältä tulevaan kyykytykseen, hän on kokenut ilmeisesti niin, että ei ole voinut enää olla hiljaa.
Tämä samainen henkilö ei artikkelin mukaan halua myötätuntoa itselleen, sillä hän ymmärtääkseni kokee niin, että hänen asiansa eivät ole kaikkein huonoimmin. Mutta olen kuitenkin itse sitä mieltä, sekä myötätuntoa heitä kohtaan että oikeita toimenpiteitä heidän kuljetuspalvelunsa ylläpitoon kuitenkin tarvitaan. Asiaa ei ratkaise yksinomaan se, että lukemani mukaan tämä nimenomainen henkilö saa apua kuljetuksiin, mikäli oikein olen lukemani ymmärtänyt, aivan omasta lähipiiristään. Käsitin niin ikään, että muun ajan hän on riippuvainen lain sallimista kuljetuksista.
Pitää siis vain luottaa siihen, että lainlaatijoillakin on kaikki se tarpeellinen asiantuntemus ja pohjamateriaali, jotta heillä olisi jonkinlainen järjen ääni mukanaan lakeja laatiessaan. Kuitenkin yleinen trendi tuntuu eri instansseille olevan se, että jos joku ei ole enää sille tai tälle instanssille ns. tuottava yksilö, ei hänen hyvinvointiinsa enää tarvitse panostaakaan.
Tätä toista artikkelissa mainittua kuljetuspalvelua käyttävää on lukemani mukaan mietityttänyt uudessa systeemissä muun muassa se, että kuljetusta tilattaessa hänen olisi osattava sanoa etukäteen, milloin tarvitsee paluukyydin. Sitä ei hänen mukaansa mitenkään pysty aina etukäteen tietämään.
Olen samaa mieltä hänen kanssaan. Miten esim. terveyteen liittyvien tutkimusten tarkkaa kestoa voisi tarkkaan ennakoida kukaan, kun yleisesti tiedetään jo sekin, että vaikkapa omalla Itä-Savon sairaanhoitopiirillämmekin on ne omat ongelmansa.
Hän on niin ikään lukemani mukaan ilmaissut, että nykyinen kuljetuskäytäntö on hänen mukaansa hyvä ja toimiva. Yhdellä kyydillä pystyy hoitamaan useita asioita, eikä aikataulusta ole niin väliä. Säästöä tuskin syntyy hänen mukaansa siitä, että jatkossa joka asialle täytyy tilata kyyti erikseen. Se kyllä varmasti monimutkaistaa kyytiä tarvitsevan asemaa, olen samaa mieltä hänen kanssaan tästäkin asiasta.
Positiiviseksi hän on ymmärtääkseni artikkelissa maininnut sen, että monen vammaisen ja tutun kyyditsijän välille on vuosien varrella syntynyt myös läheinen ns. asiakassuhde. Kuljettaja on hänen mukaansa matkoilla myös hänen henkilökohtainen avustajansa ja tietää, millaista apua hän tarvitsee. Mutta epätietoisuutta hänessä on artikkelin mukaan aiheuttanut se, miten jatkossa tulee käymään, kun kuljettajat vaihtuvat. Sekin on varmasti totta, sillä tuttu kuljettaja ajan mittaan tunnistaa kunkin kuljetettavan omat spesifit tarpeet.
Eniten häntä kuitenkin tuntuu artikkelin mukaan askarruttavan se, miten hänestäkin kerättäviä tietoja jatkossa käsitellään ja mihin kaikkialle niitä levitellään. Olen ymmärtänyt lukemani perusteella, että heistä tehdään joku asiakasprofiili ja sen perusteella jokaiselle palveluprofiili.
Ymmärsin, että häntä huoletti senkaltainen rekisteröityminen ja ymmärrän häntä tässäkin asiassa hyvin..
Hän nimittäin jatkoi. mikäli ymmärsin lukemani oikein, että heidät, siis nämä kuljetusta tarvitsevat henkilöt, syötetään johonkin ihmeen ohjelmistoon, joka arvioi ja tutkii, millaista apua he tarvitsevat. Hänelle on herännyt kysymys onko se edes laillista. Hän on kauhistellut lukemani mukaan, että heiltä ollaan viemässä viimeinenkin ihmisyys ja inhimillisyys. He ovat jo varmaan aikaisemminkin joutuneet kokemaan epämiellyttävää kohtelua elämänsä aikana.
Lisäksi hän on artikkelissa maininnut sellaiseen järjestelmään siirtymisen ja sen ylläpidon sinällään jo maksavan ja on maininnut ymmärtääkseni myös, että säästöt jäävät varmasti pieniksi, mutta että vammaisten elämä saadaan kyllä sekaisin.
Eräs toinenkin apuvälineen avulla liikkuva henkilö on lukemani mukaan yhtä lailla huolissaan uuden järjestelmän toimivuudesta, etenkin kun hänellä ymmärtääkseni on jo muilta paikkakunnilta kokemusperäistä tietoa siitä, ettei se toimi. Ko. artikkelissa hän on maininnut tietävänsä kaksikin eri paikkakuntaa, joissa säästöä ei ole tullut, mutta kuljetusta tarvitsevien elämä on vaikeutunut.
Edelleen artikkelin ja hänen mukaansa uusi tilaus- ja kuljetusjärjestelmä on tyyppiesimerkki siitä, miten terveet päättäjät vammaiset näkevät ja heitä kohtelevat.
Hän on myös artikkelissa jatkanut, että vaikka ihmiset joustaisivatkin, eivät kivut ja oireet taivu jonkun systeemin mukaan ja että monella kuljetusta tarvitsevalla, niin olen ymmärtänyt, on tietty päiväjärjestys, jota on pakko noudattaa. Mutta hän on artikkelissa maininnut, että terveiden ihmisten on sitä vaikea ymmärtää. Olen täysin samaa mieltä hänen kanssaan, koska toisen asemaan asettuminen on todella vaikeaa, jopa mahdotonta.
Lisäksi hän on lukemani mukaan esittänyt toivomuksen, että vihdoinkin Savonlinnaan saataisiin oikeaa kansalaiskeskustelua näistä asioista. Olen täysin samaa mieltä hänen kanssaan ja toivon muidenkin savonlinnalaisten olevan, sillä kuten hän mainitsi kyseisen ilmaisjakelulehden artikkelissa, sanelupolitiikka päätöksenteossa on vihonviimeistä, vaikkakin hän rohkaisi samalla
vammaisia valittamaan mm. siitä, jos heidän jo rajoittunutta elämäänsä entisestään vaikeutetaan.
Olen täysin samaa mieltä siitäkin hänen kanssaan, sillä vammaisillakin on valitusoikeus.
Kuten myös meillä muilla kansalaisilla, jotka emme ole heidän asemassaan. Mutta, jos sanoisin, että valitan heidän puolestaan, sananvalintani olisi kyseenalainen ja sen voisi tulkita monin eri tavoin.
Sanon siis toisella tavoin kyseistä kuljetuspalvelua noin yleisesti ottaen tukien, että se on ehdottomasti saatava järkevästi järjestetyiksi ja ennen kaikkea oikeudenmukaiseksi. Kansalais-adressi olisi tässäkin
Savonlinnan kaupunki näet siirtää uutisen mukaan kuljetusten tilauksen ja välityksen Iisalmeen.
Siellä lukemani mukaan operaattorin tietokoneohjelma seuloo tilaajalle hänen ”profiilinsa” mukaisen sopivimman kyytimuodon.
Vammaisuus sinänsä on niin vakava asia, että
tässä kirjoitukseni vaiheessa minun on syytä painottaa, että tällä kertaa en missään nimessä enkä millään muotoa viittaa Suomi24-sivustoihin, en Savonlinna-palstalle enkä muutamaan muuhunkaan nimeltä mainitsemattomaan palstaan.
Kyseessä on lehtiuutinen, joka kertoo koskettavasti tämän päivän arjesta vammaisena.
Korostan tätä, sillä aikaisempien kirjoitusteni pohjalta joku tätäkin kirjoitusta sattumalta lukeva saattaisi jälleen päätellä tämän kirjoituksen koskevan juuri häntä. Sellaisen valitettavan reaktion olen joutunut ennenkin kohtaamaan.
Jatkan siis itse aiheesta. Matkapalvelukeskuksen operaattoriksi on valittu uutisen mukaan erään nimeltä mainitsemattoman Oy:n ja alihankkijanaan palvelun järjestämisessä se taas tulee käyttämään erästä edelleen nimeltä mainitsematonta iisalmelaista yritystä.
Lukemani mukaan uuteen kuljetuksista vastaavaan keskukseen on lähdössä mukaan kymmenkunta maakunnan kuntaa, Savonlinnan seudulta kaupungin lisäksi Sulkava ja Rantasalmi. Olen ymmärtänyt lukemani pohjalta, että siihen on liittymässä myös mm. Itä-Savon sairaanhoitopiiri.
Uutinen kertoo edelleen, että vammaispalvelulain mukaan 18 matkaa kuukaudessa on minimi. Savonlinnassa lakia kuulemma tulkitaan niin, että se on samalla maksimi. Lisämatkoja ei helpolla heru lukemani mukaan edes tarpeeseen, mikä erityisesti lukiessani sattui silmääni. Se kuulostaa minusta kovin epäoikeudenmukaiselta.
Kuljetusten organisointia varten laaditaan artikkelin mukaan kyydittävästä tarkka asiakasprofiili, jota operaattorin tietokoneohjelma osaa lukea. Profiilit tehdään kuulemma asiakkaita haastattelemalla, ja Savonlinnassa haastattelut on jo lukemani mukaan aloitettu. Artikkelissa kuitenkin on kerrottu, että pelko järjestelmää kohtaan on aiheeton, ja että tavoitteena on oikea kyyti oikeaan aikaan, ettei turhia odotusaikoja tule.
Toivottavasti kuljetusta tarvitsevat todella tulevat saamaan kyydin oikeaan aikaan. En käy ennakoimaan miten siinä tulee käymään, mutta joskus esim. poliisinkin saapuminen paikalle kestää aikansa, kun uusia järjestelyjä on tehty näiden poliisipiirienkin suhteen.
Niin ikään artikkeli kertoo, että näitä uudenlaisia ns. matkapalvelukeskuksia on toiminnassa jo muuallakin Suomessa, mutta lukemani mukaan palveluiden tarvitsijat eivät välttämättä ole olleet kovinkaan tyytyväisiä niiden toimintaan.
Artikkeli jatkuu väliotsikolla, joka kuvaa tätä tyytymättömyyttä osuvasti: ”Meitä ei kohdella ollenkaan ihmisinä”. Tämän otsakkeen alla eräs palveluntarvitsija mainitsee, että hän on järkyttynyt Savonlinnassa vammaiskuljetuksiin päätetyistä mullistuksista. Lukemani mukaan häntä tuntuu kiukuttavan ratkaisussa eritoten se, että asiassa ei ennen päätöksentekoa ole kuultu palvelujen käyttäjiä laisinkaan. Ymmärrän hyvin hänen kiukustumisensa.
Kyseisessä artikkelissa tämä palveluntarvitsija ymmärtääkseni ilmaisi hänkin lukeneensa lehdestä asiasta ja järkyttyneensä niin, ettei ollut tiennyt mitä tehdä. Hän oli lukemani mukaan ensin arvellut antavansa asian olla, mutta kun hänellä oli tietoa siitä, miten paljon vammaisten piirissä on myös on sellaisia maan hiljaisia, jotka tyytyvät ylhäältä tulevaan kyykytykseen, hän on kokenut ilmeisesti niin, että ei ole voinut enää olla hiljaa.
Tämä samainen henkilö ei artikkelin mukaan halua myötätuntoa itselleen, sillä hän ymmärtääkseni kokee niin, että hänen asiansa eivät ole kaikkein huonoimmin. Mutta olen kuitenkin itse sitä mieltä, sekä myötätuntoa heitä kohtaan että oikeita toimenpiteitä heidän kuljetuspalvelunsa ylläpitoon kuitenkin tarvitaan. Asiaa ei ratkaise yksinomaan se, että lukemani mukaan tämä nimenomainen henkilö saa apua kuljetuksiin, mikäli oikein olen lukemani ymmärtänyt, aivan omasta lähipiiristään. Käsitin niin ikään, että muun ajan hän on riippuvainen lain sallimista kuljetuksista.
Pitää siis vain luottaa siihen, että lainlaatijoillakin on kaikki se tarpeellinen asiantuntemus ja pohjamateriaali, jotta heillä olisi jonkinlainen järjen ääni mukanaan lakeja laatiessaan. Kuitenkin yleinen trendi tuntuu eri instansseille olevan se, että jos joku ei ole enää sille tai tälle instanssille ns. tuottava yksilö, ei hänen hyvinvointiinsa enää tarvitse panostaakaan.
Tätä toista artikkelissa mainittua kuljetuspalvelua käyttävää on lukemani mukaan mietityttänyt uudessa systeemissä muun muassa se, että kuljetusta tilattaessa hänen olisi osattava sanoa etukäteen, milloin tarvitsee paluukyydin. Sitä ei hänen mukaansa mitenkään pysty aina etukäteen tietämään.
Olen samaa mieltä hänen kanssaan. Miten esim. terveyteen liittyvien tutkimusten tarkkaa kestoa voisi tarkkaan ennakoida kukaan, kun yleisesti tiedetään jo sekin, että vaikkapa omalla Itä-Savon sairaanhoitopiirillämmekin on ne omat ongelmansa.
Hän on niin ikään lukemani mukaan ilmaissut, että nykyinen kuljetuskäytäntö on hänen mukaansa hyvä ja toimiva. Yhdellä kyydillä pystyy hoitamaan useita asioita, eikä aikataulusta ole niin väliä. Säästöä tuskin syntyy hänen mukaansa siitä, että jatkossa joka asialle täytyy tilata kyyti erikseen. Se kyllä varmasti monimutkaistaa kyytiä tarvitsevan asemaa, olen samaa mieltä hänen kanssaan tästäkin asiasta.
Positiiviseksi hän on ymmärtääkseni artikkelissa maininnut sen, että monen vammaisen ja tutun kyyditsijän välille on vuosien varrella syntynyt myös läheinen ns. asiakassuhde. Kuljettaja on hänen mukaansa matkoilla myös hänen henkilökohtainen avustajansa ja tietää, millaista apua hän tarvitsee. Mutta epätietoisuutta hänessä on artikkelin mukaan aiheuttanut se, miten jatkossa tulee käymään, kun kuljettajat vaihtuvat. Sekin on varmasti totta, sillä tuttu kuljettaja ajan mittaan tunnistaa kunkin kuljetettavan omat spesifit tarpeet.
Eniten häntä kuitenkin tuntuu artikkelin mukaan askarruttavan se, miten hänestäkin kerättäviä tietoja jatkossa käsitellään ja mihin kaikkialle niitä levitellään. Olen ymmärtänyt lukemani perusteella, että heistä tehdään joku asiakasprofiili ja sen perusteella jokaiselle palveluprofiili.
Ymmärsin, että häntä huoletti senkaltainen rekisteröityminen ja ymmärrän häntä tässäkin asiassa hyvin..
Hän nimittäin jatkoi. mikäli ymmärsin lukemani oikein, että heidät, siis nämä kuljetusta tarvitsevat henkilöt, syötetään johonkin ihmeen ohjelmistoon, joka arvioi ja tutkii, millaista apua he tarvitsevat. Hänelle on herännyt kysymys onko se edes laillista. Hän on kauhistellut lukemani mukaan, että heiltä ollaan viemässä viimeinenkin ihmisyys ja inhimillisyys. He ovat jo varmaan aikaisemminkin joutuneet kokemaan epämiellyttävää kohtelua elämänsä aikana.
Lisäksi hän on artikkelissa maininnut sellaiseen järjestelmään siirtymisen ja sen ylläpidon sinällään jo maksavan ja on maininnut ymmärtääkseni myös, että säästöt jäävät varmasti pieniksi, mutta että vammaisten elämä saadaan kyllä sekaisin.
Eräs toinenkin apuvälineen avulla liikkuva henkilö on lukemani mukaan yhtä lailla huolissaan uuden järjestelmän toimivuudesta, etenkin kun hänellä ymmärtääkseni on jo muilta paikkakunnilta kokemusperäistä tietoa siitä, ettei se toimi. Ko. artikkelissa hän on maininnut tietävänsä kaksikin eri paikkakuntaa, joissa säästöä ei ole tullut, mutta kuljetusta tarvitsevien elämä on vaikeutunut.
Edelleen artikkelin ja hänen mukaansa uusi tilaus- ja kuljetusjärjestelmä on tyyppiesimerkki siitä, miten terveet päättäjät vammaiset näkevät ja heitä kohtelevat.
Hän on myös artikkelissa jatkanut, että vaikka ihmiset joustaisivatkin, eivät kivut ja oireet taivu jonkun systeemin mukaan ja että monella kuljetusta tarvitsevalla, niin olen ymmärtänyt, on tietty päiväjärjestys, jota on pakko noudattaa. Mutta hän on artikkelissa maininnut, että terveiden ihmisten on sitä vaikea ymmärtää. Olen täysin samaa mieltä hänen kanssaan, koska toisen asemaan asettuminen on todella vaikeaa, jopa mahdotonta.
Lisäksi hän on lukemani mukaan esittänyt toivomuksen, että vihdoinkin Savonlinnaan saataisiin oikeaa kansalaiskeskustelua näistä asioista. Olen täysin samaa mieltä hänen kanssaan ja toivon muidenkin savonlinnalaisten olevan, sillä kuten hän mainitsi kyseisen ilmaisjakelulehden artikkelissa, sanelupolitiikka päätöksenteossa on vihonviimeistä, vaikkakin hän rohkaisi samalla
vammaisia valittamaan mm. siitä, jos heidän jo rajoittunutta elämäänsä entisestään vaikeutetaan.
Olen täysin samaa mieltä siitäkin hänen kanssaan, sillä vammaisillakin on valitusoikeus.
Kuten myös meillä muilla kansalaisilla, jotka emme ole heidän asemassaan. Mutta, jos sanoisin, että valitan heidän puolestaan, sananvalintani olisi kyseenalainen ja sen voisi tulkita monin eri tavoin.
Sanon siis toisella tavoin kyseistä kuljetuspalvelua noin yleisesti ottaen tukien, että se on ehdottomasti saatava järkevästi järjestetyiksi ja ennen kaikkea oikeudenmukaiseksi. Kansalais-adressi olisi tässäkin
Vastaukset 6
Vanhimmat
mutta harvoilla meistä on siviilirohkeutta ryhtyä tuumasta toimeen?
Tiivistäisit asiasi n. yhteen kymmenesosaan, niin joku ehkä jaksaisi lukeakkin tuon...
jaarittelemaan liian kanssa, mutta aihe oli tärkeä ja alkuperäinen lehtiartikkeli laaja. Halusin saada esille myös kuljetuksia tarvitsevien henkilökohtaisia mielipiteitä.
Olen vakuuttunut, että tavallaan sainkin.
Tässä vaiheessa on enää tarpeetonta tiivistää.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=500000000000002&conference=664&posting=22000000015776463
yrittää. Varmaan koet itsesi terveeksi?
Se oli tiivistettynä siinä ja tällä kertaa teen viittauksen vain Savonlinna- ja Maailmanmeno palstaan, tällä kertaa sinun kohdaltasi. Kuljetuksia tosiaan tarvitaan, vaikka seuraavaksi sinne Iisalmi-palstalle.
Kerrotko auliisti senkin?