Hei, ajattelin tehdä pentueen kisulleni. Nyt vain tahtoisin infoa tästä? Luultavasti annan kisunpennuista osan tuntemattomille,täytyykö kisunpennut rokottaa ennen pois antoa ja mitä muita vastaavia hoitoja pitää tehdä? Olisin kiitollinen aiheeseen liittyvistä sivustoista.
Kissalleni vauvoja (?)
RiitujaSari
11917
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kissanpennut täytyy rokottaa vähintään kahdesti ennen antamista uuteen kotiin. Hyvä että olet lähtenyt ottamaan asioista selvää ennen astutusta :) Muista myös, että FIV-, FeLV-testit, veriryhmän määritykset, sienitestit jne. ovat pakollisia sekä urokselle että naaraalle. Mikäli kyseessä on maatiaikissa/kotikissa, kannattaa tutkituttaa myös kaikki mahdolliset perinnölliset viat, jotka vain voi tutkia (lonkat, sydän jne.) molemmilta vanhemmilta. Rotukissoiltakin nämä on tietysti tutkittava, mutta se on helpompaa kun tiedetään perintötekijät tarkalleen ja tiedetään, kantaako kissa mahdollisesti jotakin sairautta.
Kallistahan tuo tutkituttaminen on, mutta ei sitten tule ikäviä yllätyksiä :)
Lainaa kirjastosta Mirjam Nummisen Mirjamin kissanhoidon opas, siinä on paljon hyvää tietoa :)
Kissoja on pennutettu vuosisatoja ilman tutkimuksia. Ne eivät todellakaan ole välttämättömiä, enemmän rahastusta.
Ja naiset ovat synnyttäneet vuosisatoja saunassa ilman kivunlievitystä, joten nyky meininki on ihan turhaa.
Kissoilla on runsaasti perinnöllisiä ongelmia, sieni-infektioita ja FIV-tartuntoja. Niitä ei ennen osattu karsia ja varoa eikä ketään edes kiinnostanut - kissat olivat vain hiirentappokoneita, joita sai uusia tilalle kun entinen kuoli.
Nykyään noita ongelmia voidaan välttää, ja eläimestä välittävä ihminen pyrkii niitä ehkäisemään, jos antaa lemmikkinsä lisääntyä.
Tabbylla oli hyviä neuvoja, kannattaa myös perehtyä tarkasti emon ja pentujen ruokintaan ja ottaa huomioon, että pennutuksesta voi tulla yllättäviäkin kuluja eikä koteja aina ole helppo löytää.
Ei silti kuvata ihmisiäkään ennen lisääntymistä.
Ei ole olemassa puolueetonta näyttöä tutkimusten hyödyistä. Kyse on rahastuksesta tietämättömien kissaihmisten kustannuksella.
Useimmiten ihmiset eivät lisäänny tarkoituksenaan jaella "kesäkissoja"...
Miksi se oma maatiainen on niin ainutlaatuinen, että sen pitää saada pennut? Kun ESY:t ovat täynnä näitä tapauksia.
Mutta jos ketjun aloittaja todella on valmis varautumaan kaikkeen ja tiedostaa sen, että rahaa menee joka tapauksessa, niin mikäpä siinä. Ja vaikkei kaikkia testejä teettäisikään, niin ainakin ne tulevat pennut madottaisi, rokotuttaisi ja luovuttaisi ne uusiin koteihin tarpeeksi vanhoina.
Toki kissoja on pennutettu vuosisatojen ajan ilman minkäänlaisia tutkimuksia, mutta mikäpä onkaan ollut tulos ;) Siinä se ero, katsos. Ei pahalla, mutta minä en halua kissaa, jolla on PKD, HCM, vikaa sydämessä, FIV, FeLV ja sieni kun voin valita kissan joka on terve ja peräisin terveistä vanhemmista.
Olen maatiaisten puolestapuhuja, meillä on kaksi maatiaista. Molemmat kissat tutkitaan vuoden sisällä, selvitetään ettei ole sydänvikaa kummallakaan. Oireita ei ole, mutta eipä niitä aina olekaan. Toisella kissalla on vikaa lonkassa (voi olla perinnöllistä, voi olla että ei ole). Rakkaita ovat silti, mutta seuraava kissa tulee kyllä ihan takuuvarmasti terveistä vanhemmista.
Ei ne tutkimukset pelkkää rahastusta ole ;) Seuraavaksi varmaan väität, ettei kissoja tarvitse madottaa (mitä rahastusta sekin on!), koska ne ovat eläneet vuosisatojen ajan madottamattominakin (mutta mikä onkaan ollut terveyden laatu? Onko siitä välitetty?). Tai että kissojen rokottaminen on turhaa rahastusta, ei 1700-luvullakaan kissoja rokotettu.
Olisikohan sinunkin aika hieraista unihiekat silmistä, ottaa ruusunpunaiset aurinkolasit pois silmiltä ja herätä nykyaikaan :)
www.clinivet.fi
Kissan veriryhmät ja niiden merkitys
Myös kissoilla on omat veriryhmänsä. Niillä erotetaan A-, B- ja AB-veriryhmät. Veriryhmän määrää perinnöllisyys, yksinkertainen dominantti-resessiivinen (vallitseva-väistyvä) systeemi, jossa A dominoi B:tä (AB yksilöllä systeemi on hieman monimutkaisempi). Veriryhmät erotetaan toisistaan tutkimalla punaisten verisolujen pinnan rakenteita
Vastasyntyneen kissan yleisin kuolinsyy; NI
Kun B-veriryhmän naaraskissa astutetaan A-veriryhmän uroksella, seuraa vaikeuksia syntyville A- tai AB-veriryhmän pennuille. Pennut syntyvät näennäisen terveinä ja alkavat imeä innokkaasti. B-naaraan maidossa siirtyvät sen anti-A-vasta-aineet pentuihin. A- ja AB-pennuissa käynnistyy punaisten verisolujen hajoaminen sekä verisuonistossa että suonten ulkopuolella. Puhutaan neonataali isoerytrolyysista (NI, vastasyntyneen punasolujen hajoamisesta).
www.kissaliitto.fi
Kissaleukoosi
Kissaleukoosin aiheuttaa kissan leukemiavirus (FeLV). Virus tarttuu kissasta toiseen lähinnä syljen välityksellä, mutta myös muut eritteet (virtsa, uloste, kyynelneste) sisältävät virusta. Virus leviää myös maidon välityksellä emolta pennuille sekä istukan välityksellä syntymättömiin pentuihin.
Tartunnan saaneista kissoista osa jää pysyviksi kantajiksi. Suurin osa kissoista pystyy kuitenkin parantumaan tartunnasta, mutta ennen paranemistaan ne erittävät virusta. Pienellä osalla kissoista virus piiloutuu luuytimeen (ajoittainen kantaja). Normaalioloissa tällainen kissa ei eritä virusta, mutta puolustuskyvyn heiketessä virusta saattaa erittyä (esim. näyttelystressi tai kortisonihoito).
Leukoosi aiheuttaa toisaalta kasvaimia (imusolmukkeet, perna, maksa, munuaiset, kateenkorva), toisaalta altistuksen toissijaisille tulehduksille (krooniset suu- ja hengitystietulehdukset, krooniset yleisinfektiot). Muita oireita voivat olla anemia, kuume, ripuli yms. yleisoireet. Lisääntymisongelmat sekä ongelmat raskauden aikana voivat myös johtua leukoosista. Leukoosin ennuste on huono; pysyvät kantajat kuolevat 3-5 vuoden kuluttua tartunnasta. Hoitoa ei ole.
Leukoosin ennaltaehkäisyssä tärkeintä on kissojen testaus ja positiivisten kissojen eristys. Verinäytteestä määritetään virus. Positiivinen testitulos tarkoittaa, että kissalta löytyy virusta verestään. Testi on syytä uusia n. 12 viikon kuluttua. Mikäli testi on tällöinkin positiivinen, on kissa pysyvä kantaja. Mikäli testitulos on negatiivinen, kissa on todennäköisesti parantunut. Kuitenkin pienellä osalla virus on siirtynyt luuytimeen. Siitoskissat suositellaan testattavaksi kahdesti 6-8 viikon välein ja sen jälkeen vuosittain. Siitoskissojen omistajien tulee huolehtia siitä, että partneri on testattu. Perheen muut kissat on hyvä testata ainakin kerran.
Kissan immuunikato
Immuunikadon aiheuttaa virus (FIV). FIV-tartunta siirtyy tavallisimmin sylki-veri-kontaktina, esimerkiksi kissojen tapellessa tai veren välityksellä verensiirroissa. FIV ei helposti välity ruoka-astioiden, hiekkalaatikoiden tai muiden välineiden kautta. FIV ei myöskään tartu ihmiseen. FIV-infektio on yleisin ulkona vapaana kulkevilla, leikkaamattomilla uroskissoilla.
FIV-tartunnan oireet vaihtelevat taudin vaiheen mukaan. Vaiheita erotetaan kolme: akuutti vaihe, oireeton kantajavaihe ja krooninen tautivaihe. Akuutin vaiheen oireet ovat yleensä lieviä ja ilmaantuvat 1-2 kk:n kuluttua tartunnasta: mm. sahaava kuume ja imusolmukkeiden suureneminen. Oireet kestävät muutamista viikoista kuukausiin ja häviävät itsekseen. Alkaa oireeton kantaja -vaihe, joka voi kestää jopa vuosia. Osa kissoista siirtyy kolmanteen, krooniseen vaiheeseen, jossa elimistön puolustuskyky vähenee ja kissa sairastuu erilaisiin tulehduksiin. Näitä ovat suun ja ylempien hengitysteiden tulehdukset, krooninen ripuli ja laihtuminen, krooniset ihotulehdukset ja silmän sidekalvon tulehdukset. Krooninen tautivaihe kestää kuudesta kuukaudesta kolmeen vuoteen ja päättyy kuolemaan. Hoitoa ei ole.
Immuunikadon ennaltaehkäisyssä tärkeintä on kissatappeluiden ehkäisy pitämällä kissat sisällä tai valvotuissa olosuhteissa ulkona, kissojen testaus ja positiivisten kissojen eristys. Verinäytteestä määritetään vasta-aineet, jotka ilmaantuvat 2-4 viikon kuluttua tartunnasta. Vasta-aineet näkyvät testissä kissan kuolemaan asti.
Siitoskissat suositellaan testattavaksi vuosittain. Siitoskissojen omistajien tulee huolehtia siitä, että partneri on testattu. Perheen muut kissat olisi hyvä testata ainakin kerran. Mahdollisesta tartunnasta on odotettava vähintään neljä viikkoa ennen testausta. Rokotetta ei ole.
Siinä nyt on muutama esimerkki sairauksista,jotka voidaan välttää testauttamalla siitokseen käytettävät kissat.Ainahan voi tietenkin ottaa riskin,mutta se sairauksien hoidattaminen vasta kallista onkin.
Jos itselläsi on maatiainen, niin miksi se pitäisi astuttaa? Jos kisusi on rotukissa, niin luulisi sinun tietävän enemmän kasvatuksesta... :-) No jaa, mutta tuntemattomille älä anna. Ei todellakaan! Niistä kun ei ikinä tiedä. Jatkoja..
Paljonko suunilleen nämä rokotukset maksavat kaikilta kissoilta? Kiitos vastauksista, oli paljon apua ! :)
..eläinlääkärille ja kysy.Hinnat vaihtelevat paikkakunnittain ja eri eläinlääkäreillä on eri hinnat.
Ei kyllä liity nyt siihen, mitä kyselit. Mutta en tajua pennuttamista, kun moni koditon ansaitsisi mielestäni ennemmin kodin kuin jonkun ainutlaatuisen missen rakkaudenhedelmät jotka on tietentahtoen haluttu teettää. Kävisit edes katsomassa lähintä löytistäsi ja mieti sitten uudestaan pennuttamista. Onko pakko riskeerata oman lemmikin henki synnytyksellä, kun se voisi elää ihan onnellisena leikattuna vaikkapa löytöeläinkodista haetun aikuisen kissan/kissanpennun kanssa? Älä ihmeessä mene antamaan tuntemattomille pentuja. Jos niin kuitenkin teet niin käy katsomassa uutta kotia, kysele, pidä yhteyttä ja ota pieni korvaus..jos ovat sitten luopumassa joskus kissasta niin sano, että haluat tietää siitä. Eipä olisi kiva, jos oman kissan poikaset joutuu kiertoon "allergian vuoksi". Moni ottaa pennun koska se on niin söpö, ja monet teettää pentuja koska haluaa nähdä syntymän/söpöjä pentuja. Juup..tämä vain minun mielipiteeni.