Harvinainen vene Suomen marrkinoilla. Pitäskö aloittaa kaupan hieronta. Ompa harvinaisen roisin näköinen keula.;)
http://www.nettivene.com/viewBoat.php?id_boat=242677&page=5&sortCol=&ord=&sid_boat_type=3&sid_make=&sid_sub_type=&pfrom=&pto=&yfrom=&yto=&lfrom=<o=&pwfrom=&pwto=&PN[0]=simp_search&PL[0]=simpleSearch.php?page=5@sortCol=@ord=@sid_boat_type=3@sid_make=@sid_sub_type=@pfrom=@pto=@yfrom=@yto=@lfrom=@lto=@pwfrom=@pwto=
http://www.nettivene.com/viewBoat.php?id_boat=242677&page=5&sortCol=&ord=&sid_boat_type=3&sid_make=&sid_sub_type=&pfrom=&pto=&yfrom=&yto=&lfrom=<o=&pwfrom=&pwto=&PN[0]=simp_search&PL[0]=simpleSearch.php?page=5@sortCol=@ord=@sid_boat_type=3@sid_make=@sid_sub_type=@pfrom=@pto=@yfrom=@yto=@lfrom=@lto=@pwfrom=@pwto=
Vastaukset 35
Vanhimmat
vai mitä????
Tuossa veneessä ei ole mitään sisustusta?
Kuvissa pelkkä kaukalo?
Myytkö veneen siis purjehduskuntoisena puolivalmisteena vai onko kuvat otettu rakennusaikana kun siellä oli asennettuna pelkkä moottori?
Eikös veneen sisutus maksa yhtäpaljon kuin pelkkä runto?
Veneen hinta valmiina olisi n. 140.000 euroa!!!
Aika kallis 12 metrin veneestä.
jos et aikuisten oikeasti tajunnut, niin kyseessähän on kilpahenkinen vene ns. raaseri, enklanniksi Racer/Cruiser.
Vanhaa konstruktiota (IOR aikakaudelta?) oleva vene jolla pyöriskellään uusien 40 jalkaisten matkaveneiden ympärillä.
Köyhille kaikki on kallista.
Kyllä minä jättäisin suosiolla tuon kruiserin pois (racer/cruiser), kyllä tuolla askeettisuuden tasolla voisi arvella kyseessä olevan 15 vuotta sitten viimosen päälle moderni ja kilpailukykyinen raaseri.
Vaikka tuolla pyörisi kuinka matkaveneen ympärillä niin entäs sitten?
Otan matkan rauhallisesti, natin matkasta ja viihdyn veneessäni. Ihan sama vaikka joku pyörisi ympäri. Ehkä sillä ei ole muutatekemistä eikä viihdy tuossa lasikuitukaukalossa jossa ei ole mitään sisällä.
Ja totuushan on että sillä ei noin vain pyöri yhdenkään vastaavan kokoisen matkaveneen ympmäri.
Kun olet yhden kierroksen pyörähtänyt ympäri menee useita maileja ennenkuin olet jälleen saavuttanut tämän matkaveneen.
Ei se ympäri kääntyminen niin nopeasti käy eikä nopeus ero kuitenkaan ole niin mahdoton :D
Epäilemättä Farr 40, joka kyllä on tunnettu kulkemaan. Sisustushan on siisti, ei mitään homehtuvia turhia vanereita ja muita puuosia. Puhdistus painepesurilla jne. = helppohoitoinen.
Nopea vene saattaa olla absoluuttisesti nopea, mutta jotta sillä pärjäisi, on sitä osattava myös ajaa.
Esimerkkejä tuon veneen nopeudesta laidasta laitaan.
http://www.avomeripurjehtijat.fi/vanhatsivut/kilpailut/2002/hr2002.htm
http://www.rorc.org/fastnet/2001fastnet/ffzb01.phphttp://paijannepurjehdus.fi/index.cgi?action=file&id=23&file=23.htm
http://www.wasasegelforening.com/Default.aspx?id=374232
Varmaa on kuitenkin, että tuolla veneellä vauhti riittää pursiseuran sisäisiin kisoihin vielä vuosiksi, mutta matkapurjehdukseen sitä on turha hankkia. Farrin veneitä on aina jonkin verran myynnissä, mutta Suomessahan tuo on toki harvinaisuus http://yachtworld.com/boats/Farr/1
Nuo tuoreemmat Farr40:t ovat ihan eri veneitä.
Aiheesta jotakin ->
http://www.plaanaa.com/phpBB/viewtopic.php?t=154
Siteeraan, mutten muista ketä: toisille sisustukseksi riittää alumiiniputki ja oksennuksen haju. Urheilu olkoon askeettisempaa kuin cruisailu.
ennenkuin alkaa tota ostamaan kannattaa katsoa paljonko vanhat IOR tonnarit maksaa jenkkilässä. Löytyy nimittäin helposti vastaavaa tavaraa lähtien 20keur hintaluokasta.
70keur hinnalla saa jenkeistä jo monta astetta nykyaikaisemman IMS sotaratsun samassa kokoluokassa, sisältäen rahdit ja tullit.
kts esim Farr 39ML tarjontaa tms.
Eli vaikka minulla ei ole minkäänlaista osuutta tuohon veneeseen enkä sitä osta mutta nämä kommentit ovat kyllä sitä luokkaa että voi itku.
Eli tuo on kilpavene. Vähän sama kun sanoisit että Ferrarin Formula 1 on huono koska on todella karu sisältä eikä siinä ole edes ilmastointia puhumattakaan mukitelineestä tai kyynärsuojasta...
Kalliskin se on kun mikä.
Hyväksykää nyt hyvät ihmiset että veneitä ostetaan eri tarkoituksiin. Joku haluaa juuri tuollaisen raaserin millä mennään kovaa ja voitetaan avomerikisoja. Toiset sitten haluavat pienen veneen millä voi tehdä mukavia retkiä. Toiset sitten haluavat ison mukavan matkaveneen. Näillä kaikilla on oma käyttötarkoituksensa, ei sotketa näitä keskenään. Valitettavasti Pientä näppärää Avomeri raaseria mukavin asumisominaisuuksin ei ole ja jos joku näin väittää hän valehtelee, tai ei oikeasti tiedä yhtään mistä puhuu.
Toivottavasti nautit myös jatkossa veneestäsi, niin minä ainakin teen.
Hänhän yrittää myydä sitä pois, ei jäädä nauttimaan siitä!
Mutta mitenhän tuollainen takavuosien raaseri pärjää joidenkin tämän päivän huippuveneiden seassa jotka on kuitenki sisustettu kunnolla? Eikai pelkkä pieni painon lisäys ole kaikki kaikessa?
Sanoit että tuo on kun vertaisi formulaa johonkin autoon. Nyt on kyse kuitenki vuosikymmenien ikäerosta. Voisi verrata siihen että joku tämän päivän mukava urheilullinen auto voittaa radalla takavuosien formulan. Ja silti se formula on askeettinen, epämukava, ei kestä niin pitkään ja kuluttaa paljon.
Kieltämättä ottaisin itse myös mielummin esim X41 mutta hinta on sitten vähän eri. X pärjäisi varmasti ominasuuksien puolesta.
Paino ei ole ainoa juttu. Jos veneen ainoa käyttötarkoitus on kilpailu on tähän aivan turhaa laittaa mitään ylimääräistä. Ei kukaan tosi kilpailia halua maksaa veisikeskuslämmityksestä tai jääpalakoneesta ja joustinpatjoista. Hän maksaa nopeasta veneestä, loput on turhaa.
Uuden ja vanhan vertaaminen on aina vähän kyseenalaista. Hain vertailuun kilpakäyttöön tarkoitetun auton ja matka käyttöön tarkoitetun auton eroja. Joten heivataan autot ja otetaan
Veneet vertailuun
esim 80 luvun Avance 36 (LYS 1.17) voisi verrata hinta vuosimalli? (Farr40 LYS:1.37). Avancen sisätilat mukavat mutta ei tämäkään hyvä kuntoisena taida lähteä tuon halvemmalla. Mainio kompromissi kilpavene/cruiseri mutta onko kuitenkaan yhtä hyvä kilpa käytössä? Matkakäytössä toki mukavampi monella tavalla. Mutta jos on puhdas kilpailukäyttö uskon että Farr40 antaa enemmän vastinetta käytetylle rahalle.
Ymmärsinkö oikein ettei tuo takavuosien raaseri enää pärjäisi kilpailuissa tämän päivän nopeille sisustetuille vastaavankokoisille matka/kilpa veneille?
Sittenhän ainakin rahamiehille löytyisi mukavempi vaihtoehto mikäli haluaa päästä nopeasti. Sitä voisi samalla käyttää niin kilpailuissa kun matkalla pudottaen tuollaiset taakseen.
On siis mahdollista saada vastaavankokoinen vene joka on nopeampi ja pitää sisällään vaikka sen jääpalakoneen ja joustinpatjat niinkuin mainitsit. Hinta vain taitaa olla hieman kovempi mutta niin kai on edessä olevia vuosiakin enemmän, vai onko?
Toki jos ajatuksissa on pelkkä raaka kisaaminen ilman mitään muuta harrastetta tuo voi olla hyvävaihtoehto. Mutta miten sitten olisi jos saisi jonkun tämän päivän huippuveneen ilman sisustuksia. Olisiko se kuitenki edelleen edullisempi ja nopeampi? Siis purjehduskuntoisena puolivalmisteena niinkuin tuokin on matkapurjehtijan näkökulmasta?
Jos verrataan lys lukuja niin. Eiköhän esim FG41 pärjää? Mutta Farr on tehty kovaa ajamista varten "rääkkäämistä" Vaikka FG on hyvin rakennettu samassa käytössä FG vanhenee melko nopeasti.
Uudehko FG 41 LYS 1,33 olisiko hinta luokkaa 300,000€ Kisakuntoisena en löytänyt netistä?
Farr 40 LYS 1,31 70.000€
Ylirikatut leijat eivät välttämättä ole mukavimpia matkaveneitä vaikka nopeita ja mukavia ovatkin. Matka ja kilpavene ei oikeen ole sama vene.
Eipä taida tältä palstalta löytyä ostajaa noin kalliille veneelle. Hyviä mielipiteitä varmasti löytyy::-)
Olin yhden Course reissun kyydissä kun sillä seilattiin Hangon läntinen yli, ja tuulta oli vajaa 15 ms. Vene meinasi mennä nurin ja kipparin mukaan keli oli "liian" kova, joten kisa keskeytettiin ja poksuteltiin koneella perille.
Muutenin vene on putkibunkkineen varsin epämukava ja hankala.
Ja sellaisesta pitäisi maksaa tuo hinta, niin huh huh huh.
Että sellainen reissu.
Kyllä se on miehestä kiinni ja tämä ei ole mitään machoilua. Kyllä F40:llä pärjää kovassakin kelissä jos vain osaa trimmaa ja ajaa oikein. Ja tietenkin tarvitaan myös muutama kaveri laidalle ballastiksi.
Ikävä sanoa, mutta kippari ei varmaankaan ollut kovin sinut veneensä kanssa...
Putkipunkat ovat käytännölliset nukkumiseen purjehdittaessa. Yritäppä nukkua märässä parivuoteessa, kun purjehditaan avomerellä 15 metrin tuulessa.
Hmmm...... muistaisin että kyseessä oli vähän niin kuin kotivesiin pohdittava veneenhankinta, eli löytyykö sellaista mainitsemaasi tilannetta "avomerellä 15 metrin tuulessa" kovinkin usein Suomen suvessa?
Ei taida meillä olla useinkaan kesätuulia 15 m/s eikä paljon avomertakaan....
Eipä taida olla nimimerkillä "vai??" juurikaan kokemusta merellä purjehtimisesta?
Ei tuollainen 40 jalkainen raaserille voi itämeren kova keli olla liikaa? Kovat myrskyt sitten erikseen.
Muistetaan kuitenkin mikä hintalappu tuollaisella veneellä on päällä ja sitten mietitään niitä riskejä mitä 15ms kilpapurjehdus tuo tähän? Uudet kisa purjeet tuohon maksaa melko reippaasti masto riki. Toinen tärkeä kisa kohta eikä varapurjeita ole...
Eli kyllä tdennäköisyys on melko suuri että jotain tuollaisella matkalla hajoaa ja jos kilpailun voitto/osallistuminen ei tuo riskiin nähden riittävää tyydytystä kannatta jättää leikki kesken. Jokaisella kipparilla on oikeus ja velvollisuus arvioida veneen, miehistön ja oma toimivuus ko. olosuhteisiin. Riskin kasvaessa liian suureksi on viisasta jäädä maihin. Mielestäni yksi kipparin tärkeitä ominaisuuksia onkin tilanteitten arvioiminen. Reivit pikkuspinnu genoa 100 110 jäädään maihin jne. Useimmiten kuitenkin kippari tuntee veneensä parhaiten ja näin sen pitää mielestäni olla. Jotkut venyttävät veneensä äärimmilleen toiset sitten eivät lähde muulloin kun kauniilla kelillä. Äärimmäisyyksiin menijät tietävät riskit ja maksavat näistä monella tavalla. Toisaalta uskon että nämä herrat pokkaavat palkintoja miehistöineen useammin.
Eli jos kippari ei ollut sinut veneensä kanssa oli tämä oikea päätös.
Sorry mutta täytyy sanoa että jos miehistön päällimmäiset ajatukset on karu asuttavuus on turha jatkaa.
Eikö mulla ole, vai? Luulin että on, mutta saatan ola väärässäkin. Mutta nyt ainakin selvisi että ei ole, jos sitä mieltä olet. Koska sinä tiedät kaiken.
Sinua Viki - dunkkiksen opetuslapsi - tarvitaan kommentoimaan ja ottamaan kantaa erityisesti asioihin joista et tiedä mitään (kuten kokemukseni ylimalkaan yhtään missään).
Kiitos että olet olemssa koska kommentointisi on aina yhtä hupaisaa, enkä tiedä miten itseäni huvittaisin jos sinua ei ole.
On se mukava että joku edes nautti hengentuotoksistani, jatka samaa rataa!
Mutta mikäli nimimerkki "vai," kontekstista päätellen sama henkilö kuin "vai??", väittää kokemuksen syvällä rintaäänellä että: "Ei taida meillä olla useinkaan kesätuulia 15 m/s eikä paljon avomertakaan...."
Suomessa on noin tuhat kilometriä meren rantaviivaa, kun siltä mistä kohtaa vain lähtee seilaamaan parikytä mailia ulos, on avomerellä. Onko se paljon vai vähän, sen voi yleisö huutoäänestyksellä päättää. Minusta se on aikalailla.
Yli 15 m/s kesätuulia tapaa jokainen purjehtija, joka seilaa "avomerellä" edes osan matkoistaan, rannikollakin niitä on joka kesä, osin liittyen tietysti ukkosrintamiin mutta myös normaaliin matalapaineiden liikkeisiin. Ehkä niitä ei ole "useinkaan" jos katsotaan prosentteina kesäpäivistä, mutta yleensä jo normaaliin kolmen neljän viikon lomaan sellaisia päiviä mahtuu. Silloin voi sanoa että usein lomapurjehduksen aikana tapaa 15 m/s tuulen (toivottavasti satamassa maaten).
Vai ei meillä ole avomerta...?
Viki taas tietää...
Vain terassiseilori puhuu avomerestä kun puhutaan Itämerestä ja 20 NM ulos rannikolta. Muualla maailmassa se on rannikkovesiä, paitsi ehkä Ruotsissa. Esim RYA määrittelee avomerimerenkulun tapahtuneen kun on rannikosta ulkona 50 NM, joka on myös Yacht Master Offshore tutkinnon eräs vaatimus (tietty määrä maileja pitää seilata tietyllä etäisyydellä rannikosta, joka siis min 50 NM).
Ja Englannissa on vähän toisenlainen vesi kuin meillä täällä, vai onko Itämeri 'hammer' suhteessa Atlantiin? Kanaaliin? Pohjanmereen?
On siinä tapauksessa, jos ei muuta ole nähnyt.
Olen pahoillani, kun käytän vääriä termejä. Voi harmi kun pahoitin sinunkin mielesi, vaikka justiinsa ehdit minua ylistää.
Miksi sitten kutsutaan avointa merta, joksi normaali-ihminen ja vajavaisen kokemuksen omaava purjehtijakin katsoo jopa Itämeren lahtien keskiosat? Kun normaalinäkyvyydellä ei ole maata havaittavissa millään puolella, sitä olen sanonut avomereksi. Miksi sitä sitten pitää kutsua, noin sujuvasti suomeksi? Ei, ei keskellä Suomenlahtea olla rannikkovesillä, ainakaan jos suomea puhutaan.
Mutta, nöyrimmästi anteeksi. En ymmärtänyt keskustelevani pesunkestävän valtameriseilorin kanssa, jolle Itämeri on pikkulätäkkö.
Rajoitetun kokemukseni vuoksi olen tottunut suhtautumaan Suomenlahteenkin avomerenä, Itämeren ylityksestä puhumattakaan. Kaikesta väheksynnästä huolimatta jatkossakin tulen kunnioittamaan noita merialueita, ja varustautumaan niille kuten avomerelle lähtisin.
(mutta mikä on "hammer" tässä yhteydessä? Sanakirjan mukaan "iskuri/hana/vasara/juntta/moukari...", ei oikein ajatuksenjuoksusi auennut, sorry)
Muutenkin tuo lontoon murteen seiloriterminologia on vähän hakusessa. Avomeri lie RYA:n termeissä "offshore"? Mutta en löytänyt sitä määritelmää jonka mukaan "offshore" alkaa 50 mailia rannikosta, ainoastaan että se päättyy 150 mailia rannikosta, sen jälkeen alkaa ilmeisesti "ocean" eli valtameri.
"The Yachtmaster® Offshore is competent to skipper a cruising yacht on any passage during which the yacht is no more than 150 miles from harbour"
Sanakirja kertoo lisäksi että avomeri on "high sea" tai "open sea" tai "main sea". On siinä enklesmanneilla varaa valita ilmaisunsa.
Se on kait tämä suomen kielen köyhyys, meillä on vain yksi sana "avomeri", jonka jokainen käsittää omaan kokemuspohjaansa nojaten. Joten, vielä kerran sorry, että pahoitin mielesi kutsuessani Itämerellä seilaamista avomeripurjehdukseksi. Kovin kokenut en ole, sillä Pohjanmerta kauemmas en todellakaan ole ehtinut veneelläni. Ehkä vielä joskus kyhääntyy vesille joita sinäkin kunnioitat avomerenä, sitten kun rahaa ja vapaa-aikaa on paljon, mutta todennäköisesti terveyttä enää vähän.
Pahoitit mieleni? Mistä sen tiedät, mielestäni en pahoittanut omaa mieltäni. Mutta ehkäpä tiedät jotakin minusta itsestäni enemmän kuin minä itse? Tapaan usein työssäni tällaisia ihmisiä, joten on kotoinen ole.
Aikaisemmin kirjoittamasi avomeri muuttuinkin nyt avoimesi mereksi, joka on tystin eri asia. Kyseessä ei ole terminologian kanssa snobbailu vaan kaksi täysin eri asiaa; niin kuin yö ja päivä, vaikka molemmat kuuluu vuorokauteen.
"avointa merta, joksi normaali-ihminen ja vajavaisen kokemuksen omaava purjehtijakin katsoo jopa Itämeren lahtien keskiosat"
Puhuit edellsessä kirjoituksessasi omasta mielipiteestäsi käsin, joten nyt se ymmärrän sanomasi. Ja sorry jos olen pahoittanut mielesi.
Jos määritelmä avomeri on sitä että "ei ole maata havaittavissa", niin miten on sumussa Aurajoella jossa ei ole maata näkyvissä? Onko jonkun tietyn ihmisen optinen havainnointikyky ratkaiseva kun määritellään avomerta? Silloinhan se on kaikille eri (mikä on tavalla totta jos kyse on subjektiivisesta käsitteestä)? Ja jos phutaan avoimesta merestä, on asia toinen. Mutta Viki hyvä, koska itse vaadit muilta paljon ja täsmällisesti, niin vaadi myös itseltä.
Myös Suomen purjehduksenopettajien koulutusjärjestelmän Päällikkötutkinto on verrattavissa RYA:n Costal Skipper tutkintoon, ei siis avomeritutkintoon.
Saahan suomalaiset määritellä avomeren omalla tavallaan, mutta onko se ns. normaali tapa? Jos suomalaiset kokee Itämeren alueen suureksi mereksi, niin miten savolaiset kokee järvensä? Se on myös saatav heidänkokemuksen mukaan kokea 'avomereksi' (siis järveksi ;) Jos avomeren määrittely on kokemusperäinen. Kaipa ne meret tulee määritellä sen mukaan mikä on yleinen tapa. Miten olisi kv. tapa jonka on myös RYA ottanut?
Sama 'hammer' on yleisesti käytössä, jolla tarkoitetaan... oikeastaan saat itse päätellä. Ymmärrät kyllä mikä sen sanan etymologia tässä tilanteessa saattaisi olla :)
RYAn kurssin mailivaateista jäi nro 1 pois, joten hyvä että huomasit asian/virheen, niin saat todella sen käsityksen joka yleisesti on avomerestä. Jonka jälkeen tulee valtameri.
Tällä siis nimenomaisesti tarkoitin että ei ole avomerta, koska sellaista paikkaa ei ole Itämerellä että olisi etäisyys min. sen 150 NM joka rantaviivaan.
Ei tehdä Itämerestä isompaa mitä se on :) Eipä muuta.
Kaiken byrokratian pesästä se virallinen tieto löytyy!
http://www.eionet.eu.int/gemet/search?langcode=fi
avomeri
Concept definition: *The high seas lying outside the exclusive economic zones of states. All states have equal rights to navigate, to overfly, to lay submarine cables, to construct artificial islands, to fish, and to conduct scientific research within the high seas.
Tämä siis EU:n virallisesta Thesaurus tietokannasta, josta löytyy sanojen merkitykset ja käännökset kaikille EU-kielille, saattaa jolla jollekulle jopa hyödyllinen linkki!
Avomeri käsitetään tässä samaksi kuin "kansainvälinen vesialue". Tuon hyväksyn, kyllä siellä alkaa aika avoimelta vaikuttaa (siis minun mielestäni).
Siehä luet kuin Piru Raamattua... määritelmästäni "ei ole maata näkyvissä normaalinäkyvyydellä" jätät tuon erittäin oleellisen viimeisen sanan pois ja lähdet seilaamaan Aurajoelle. Eihän tuo ole hyvää keskustelutapaa, eihän? (Vaikkakin nykypäivänä moinen "poliitikkotyyli" on turhan yleistä)
Sanasta "hammer" tuossa yhteydessä kuin sitä aiemmin käytit, en ymmärrä sanan etymologiaa tässä yhteydessä. Yritin Urban Dictionaryä, löytyi 33 merkitystä sanalle Hammer
http://www.urbandictionary.com/define.php?term=hammer&page=1
eniten tykkäsin tästä uudesta tiedosta että Hammer on "Captain Morgan and Orange Juice", mutta miten se tähän liittyy?
Jep, jäi ykkönen pois. Mutta valitettavasti olet ymmärtänyt asian ihan väärin. Noh, joskus sattuu käännösvirheitä taitavimmillekin. Se 150 mailia on "offshore" ulkoraja, tai ko. kaupallinen huvivenekipparikirja "oikeuttaa" kuljettamaan veneen 150 mailin päähän satamasta. Rannikkolaivurin kirja siis? Kun mennään kauemmas, niin "vaadittaneen" Yachtmaster Ocean?
Lontoon murteen termi "offshore" ei ilmeisesti tarkoitakaan samaa kuin avomeri, ainoastaan rannikon läheisiä merialueita. Näitä voivat olla meikäläisen avomeri jossa rantaa ei näy mutta kai vene on myös "off shore" ollessaan vaikka muutaman mailin irti rannikosta?
Tässä muuten ne vaatimukset Yachtmaster Offshore kursseille, parin kesän seilaukset normaalipurjehtijalta (eikä mitään mainintaa yli 50 mailin päässä rannikossta tehtävistä purjehduksista, ainoastaan että on oltava viiden yli 60 mailin legin kokemus):
50 days aboard, 5 days as skipper, 2500 miles logged, 5 passages of over 60 miles including 2 overnight and 2 as skipper. VHF radio operators certificate and a valid First Aid Certificate.
Älä sorru epäasiallisiin, tai jopa virheellisiin argumentteihin, se murentaa uskottavuuttasi entisestään!
Onko sinulle itämeri oikeasti lätäkkö? Etkö pidä sitä merenä? voisit uida sen yli mitenpäin tahansa tai purjehtia missä kelissä tahansa ilman huolen häivää?
Useimmille suomalaisille se kuitenkin on meri ja suomessa puhuttaessa sieltä löytyy avomerta.
Enkä usko että pahan kelin yllättäessä se kenellellä on ihan mikään kylpyamme.
Itämeren toistaiseksi suurimman yksittäisen ukkoaallon korkeus on pohjasta harjaan mitattuna 14 metriä. Aaltohirmu tavattiin tammikuun 14. päivän vastaisena yönä 1984 Ruotsin vesillä Almagrundetin luona. Ja varmaan tuollaiset aallot ei ole loivia.
Itämeren korkeille, esimerkiksi 6-metrisille aalloille on tyypillistä, että ne ovat myös jyrkkiä. Sen sijaan Atlantilla tämän korkuiset aallot voivat olla huomattavan loivia eikä niitä oikein edes miellä aalloiksi, vai ovatko kovasti erimieltä?
Omasta mielestäni oleellisempaa on aallon muoto kuin sen korkeus. Pienen ja matalan meren aallot voi monesti olla paljon hankalempia kuin suuren ja syvän meren aallot jotka muodostuu mahdottoman pitkiksi ja loiviksi vaikkakin olisivat korkeita.
Suunnitteluluokat
A Valtameri - Kovasta tuulesta myrskyyn
B Avomeri - Navakasta kovaan tuuleen
C Rannikko - Kohtalaisesta navakkaan
D Suojaisat vedet - Tyynestä kohtalaiseen tuuleen
Avomerta ovat luokituksessa Itämeri, Pohjanlahti ja Suomenlahti, rannikkoa ulkosaarten lisäksi suuret järvet ja suojaisia vesiä sisäsaaristo, järvet ja joet.
Veneen luokitus selviää CE-kilvestä ja käyttäjän käsikirjasta.
"lätäkössä" on myös sattunut yksi historian pahimmista laiva onnettomuuksista.
Nöyryys merta kohtaan on mielestäni yksi tärkeimmistä veneilytaidoista.
Kuten jo mainitsin, terassiseiloreita kaikki tyynni. Maailman
kovat vedet alaa Suomesta ja päättyy Suomeen. Se mikä meillä on isoa niin on maailmallakin. Just joo, ja EU:n meridirektiivi lienee samaa tasia kuin aikanaa kurkkudirektiivikin.
Koettakaa joskus seilata avomerellä niin näette mikä ero siinä on Suomen edustan avoimiin vesiin.
Eihän täysjärkinen selvinpäin noin uhoa, mutta että hengenmies olisi kännissä ennen puoltapäivää... Ei kait?
"kuuluisa" kurkkudirektiivikin on pelkkää legendaa.