takia. :( onko täällä jolla käynyt samanlailla??
eileen piti käydä päivystyksessä, kun luulin että vaaveli on päättäny jo tulla, mut onneks ei. (viikkoja 26)tuumattiin että lopeta tressaaminen.
Supistuksia tullu sen takia kun tressaan meidän suhdetta, joka ei toimi. OOn sanonu miehelle että koita ymmärtää mua, olen raskaana ja hormoonit jyllää (mulla) ainakin tosi vauhdikkaasti, ettei sen tarvi ottaa kaikkee itteensä jos mulla ei satu oleen niin hyvä päivä. Että se edes vähän yrittäis, mutta ei. Pienestä nahistelusta syntyy aina ISO riita. mikä ei ole muksullekkaan hyväksi, koska sitten joutuu tressaamaan. Ja yleensä jos tressaan niin sit mulle kaatuu kaikki murheet niskaan ja murehdin muutaman päivän. Oltiin kyllä erottu silloin kun en tiennyt olevani raskaana, plussan jälkeen päätettiin kuitenkin yrittää, mutta toivottomalta vaikuttaa. Ero tuli viimeksi siitä kun valitin että tarvisin rakkauden osotusta, jota se ei näyttänyt melkein ikinä, joten tunsin itseni turhautuneeksi ja päätin että ei yksin jaksa suhdetta pitää kasassa. Nyt myös sama homma, ja näin raskaana hellyyttä tarvin enemmän ja että tulisin huomioitavaksi. Tuntuu olo ei rakastetuksi tämän takia, kun ei sitä hellyyttä saa. Raskaana tietty olen huomannu että loukkaannun helpommin. Mies ei ole myös näyttänyt mielenkiintoa lasta kohtaan, niin mitäs se silloin olis kun se maailmaan saapuu?? Ei ehdottele mitään, että tarvisiko hakea jotain lasta varten. Itse olen tähän asti kaikki hommannut. Onko hän tosiaan noin kylmä ihminen??koska mä nään varmistuksen siitä ihmisestä että hän välittää????kannattaako mun odotella ja kattella jos se muuttuis vauvan tultua??? Mites muilla? onko kokemusta vastaavaista?? Ollaan seurusteltu melkein 2vuotta, pientä paussia lukuunottamatta.
Ja sen mä oon ainaki päättäny että, jos niin käy, että jään yksin niin KYLLÄ MÄ PÄRJÄÄN!!!JA PIDÄN MUN LAPSESTA HYVÄÄ HUOLTA VAIKKA YKSINKIN. Lapsi on niin toivottu, etten malta odottaa mun pienokaista!!:)Maailman ihanin asia on kohta tapahtumassa:) onnea myös kaikille muilla odottajille!!!!:)
eileen piti käydä päivystyksessä, kun luulin että vaaveli on päättäny jo tulla, mut onneks ei. (viikkoja 26)tuumattiin että lopeta tressaaminen.
Supistuksia tullu sen takia kun tressaan meidän suhdetta, joka ei toimi. OOn sanonu miehelle että koita ymmärtää mua, olen raskaana ja hormoonit jyllää (mulla) ainakin tosi vauhdikkaasti, ettei sen tarvi ottaa kaikkee itteensä jos mulla ei satu oleen niin hyvä päivä. Että se edes vähän yrittäis, mutta ei. Pienestä nahistelusta syntyy aina ISO riita. mikä ei ole muksullekkaan hyväksi, koska sitten joutuu tressaamaan. Ja yleensä jos tressaan niin sit mulle kaatuu kaikki murheet niskaan ja murehdin muutaman päivän. Oltiin kyllä erottu silloin kun en tiennyt olevani raskaana, plussan jälkeen päätettiin kuitenkin yrittää, mutta toivottomalta vaikuttaa. Ero tuli viimeksi siitä kun valitin että tarvisin rakkauden osotusta, jota se ei näyttänyt melkein ikinä, joten tunsin itseni turhautuneeksi ja päätin että ei yksin jaksa suhdetta pitää kasassa. Nyt myös sama homma, ja näin raskaana hellyyttä tarvin enemmän ja että tulisin huomioitavaksi. Tuntuu olo ei rakastetuksi tämän takia, kun ei sitä hellyyttä saa. Raskaana tietty olen huomannu että loukkaannun helpommin. Mies ei ole myös näyttänyt mielenkiintoa lasta kohtaan, niin mitäs se silloin olis kun se maailmaan saapuu?? Ei ehdottele mitään, että tarvisiko hakea jotain lasta varten. Itse olen tähän asti kaikki hommannut. Onko hän tosiaan noin kylmä ihminen??koska mä nään varmistuksen siitä ihmisestä että hän välittää????kannattaako mun odotella ja kattella jos se muuttuis vauvan tultua??? Mites muilla? onko kokemusta vastaavaista?? Ollaan seurusteltu melkein 2vuotta, pientä paussia lukuunottamatta.
Ja sen mä oon ainaki päättäny että, jos niin käy, että jään yksin niin KYLLÄ MÄ PÄRJÄÄN!!!JA PIDÄN MUN LAPSESTA HYVÄÄ HUOLTA VAIKKA YKSINKIN. Lapsi on niin toivottu, etten malta odottaa mun pienokaista!!:)Maailman ihanin asia on kohta tapahtumassa:) onnea myös kaikille muilla odottajille!!!!:)
Vastaukset 9
Vanhimmat
semmosia ne vaan on!!! eikä sille voi mitää. todennäköisesti miehesi on hämmentynyt raskaudestasi ja ehkä pelkääkin. mutta eihän miehet siitä osaa puhua ja kertoa tunteestaan. jos kuitenkin halusi jatkaa suhdettanne kun kuuli raskaudesta,minusta se voisi olla merkki että haluaa lapsen. kokeile keskustelua vaikka tekstiviestitse kun miehesi jossain muualla.silloin hän aikakin ajatuksella lukee kertomasi ja EHKÄ vastaakin. kerro miten ikävöit hänen lähesyyttä jne... mutta älä painosta vaikka eka kerta ei tehoaisikaan... yritä olla kiinnostunut samoista asioista kun hän,vaikka et oikeesti olisi yhtään kiinnostunut. älä puhu mitää raskaudestasi ja vauvasta.jossain vaiheessa hän itse kysyy!meillä ainakin lopulta auttoi! itse miettisineroa vasta kun lapsi on syntynyt, jaolisin nähnyt miehen suhtautrumisen lapseen. tee niinkuin itsestäsi parhaalta tuntuu...
yksi lapsi ennestäänkin.että olisko se sit niin hämmissään? Olen viesteillä sille myös sanonu, miltä tuntuu ja mitä toivoisin hänen tekevän, mutta se muistaa sen tarkalleen yhden päivän. :(
niin. Meillä voisi olla suunnilleen samaa, mut me nyt ollan oltu 8v ja 6kk yhdessä ja itse ajattelin katsoo siihen asti kun muksu ehkä joku 3-4kk. Jos ei sitten muutu niin ei koskaan!
kans käyny itellä mieles jos kattois siihen, sen jälkeen näyttää ovea jos ei toimi, tai muutu homma.
ei pahalla mut en usko .itsellä sama juttu ja lapsi nyt 5kk.luulis sen jo tapahtuneen mutta tuskin koskaan
Tästä on keskusteltu paljonkin, ja monet naiset ovat kanssasi kohtalontovereita.
Miehelle naisen raskaus on niin abstrakti asia, että hän ei oikein osaa suhtautua siihen ennen kuin lapsi on faktisesti syntynyt maailmaan. Käsinkosketeltavissa, haistettavissa, maistettavissa. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta yritä vähän hillitä stressaamistasi. Sitten kun vauva syntyy, näet miten mies ottaa isän roolin. Varmaan jonkin verran voit ennakoida asiaa jo siitäkin, millainen isä hän on aikaisemmalle lapselleen?
Tsemppiä. Sulla on jokatapauksessa hieno periaate huolehtia pienokaisesta!
aikana ja sen jälkeen vuosi niin ei ollut "hyvä" isä kuulemma. sen takia niillä meni poikki.:/ mut oon vaan "kuullu"..et mitä uskoo.
.. että onko miehelläsi ollut mahdollisuus olla mukana neuvolassa tai ultrassa kanssasi? Voisiko se esim vähän konkretisoida tilannetta. Oletteko lukeneet yhdessä / erikseen neuvolasta saatua kirjaa?
täällä. Aivan kuin omasta suustani olisi kirjoituksesi tullut, niin samalla lailla kävi meillä.. pieniä yksityiskohtia lukuunottamatta. Ite olen jo viikolla 30, eli 2kk aikaa lapsen tuloon. Eikä olla virallisesti yhdessäkään enää, nyt välit on paranemaan päin.. Miestä ei kiinnosta vauvaan liittyvät jutut, hankinnat tmv. Kaikki saa itse hoitaa. Itse en uskalla luottaa lapsen tulon jälkeiseen aikaan, haluan tietää ennemmin joko ollaan täyspainoisesti yhdessä tai ei olla. Tämä on todella rasittavaa itelle, ei pääse nauttimaan raskaudesta ollenkaan.
Jotenkin oli lohduttavaa silti kuulla vastaavasta tilanteesta, kun tuntuu että kaikilla on ihanat&huolehtivaiset miehet rinnallaan jne... ja nyt tuntuu ettei oma välitä :(
Eipä tuota miesten ajatusmaailmaa kyllä aina pysty millään ymmärtämään. Ite aattelin jos oisin mies, koittaisin tehdä kaikkeni et naisella joka lasta mulle oottas ois hyvä olla.. mut ei vaan ymmärrä..
Pelkään et jos tää meininki jatkuu samanlaisena lapsen syntymään saakka, joudun kärsimään vauvan tultua&lapsikin voi kärsiä jos ite joudun stressaamaan tällasista asioista. Mitä mieltä muut ootte`?