Huoh. Olen ihastunut aivan ihanaan tyttöön. Hän on kaunein näkemäni olento maan päällä, mutta hän ei edes nää minua. En uskalla puhua hänelle, koska pelkään että hän pitää minua naurettavana taikka vain säälittävänä. Olemme molemmat samassa lukiossa ja olimme samalla luokalla ala-asteella. Ala-asteella en tosin puhunut hänelle, koska olin nuori ja kypsymätön. Olen varmaankin vielä hieman epäkypsä, kun en edes puhumaan uskalla mennä. Olin ala-asteella aikamoinen idiootti, ja pelkään että hänellä on juuri sellainen kuva minusta, jos hän edes muistaa minut. Olisin erittäin kiinnostunut kaikenlaisista neuvoista miten voisin ottaa jonkun yhteyden ihastukseeni. Yritän ajatella, että vaikka hän torjuisi minut, pääsisin eroon tästä sydäntä raastavasta tuskasta.
ihastukseni
yksinäinen
2962
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Elä pelkää. Ei me kolmikymppisetkään noin vaan uskalleta juttusille käydä jos joku todella kiinnostaa. Suosittelen että teet kuten Bundyt tekevät: luovuta.
ja ala heti huomenaamulla jutella ihastuksesi kanssa, vaikka mitä puutaheinää, ystävällisen hymyn säestyksellä. Kyllä se siitä!