Edessä on todennäköisesti synnytyksen käynnistäminen vkolla 40 2 (vaavin suuren koon vuoksi)...kuinka teillä on käynnistäminen ja siitä seurannut synnytys mennyt? Onko jotenkin tavallisempaa, että synnytyksen aikana joudutaan turvautumaan kuitenkin sektioon? Kaikki kokemukset ovat tervetulleita:)!
Käynnistys
*Piitu*
4884
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
mä olin rv 40 3 ja mulla käynnistettiin.kuulemma raskausmyrkytys ja lapsi vettä vähän.sain muutaman pienen pillerin ja suoneen sitä jotai.en nyt muist mitä oli.vaavin sydän äänet heikkeni kerran ja jouduin heti synnytyshuoneeseen ja makasin koko ajan wc sai käyd.supistukset teki kipeetä kun ne oli lyhkäsii ja tuli koko ajan.mut onnex ilokaasu auttoi.ja taas ne äänet heikkeni ja kätilö sanoi et voi olla et joudutaan leikkaamaan.sain epiduraalin ja se vei kivut kokonaan.ja sydän äänet heikkeni koko ajan ja ne päätti et leikkaus saliin mennään.ja mies ei siinä vaiheessa päässyt mukaan.sain lisää lääkettä niin etten tuntenut mitään ja sit ne alotti.jännän tuntusta muuten kun ne otti vaavin ulos.ja kauhia huuto kuulu saman tie.ja sit olinki kipee pari viikkoo.menin synnärille 9.12 klo 12.00 ja 10.12 klo 3.57 olin pienen pojan äiti
Mitähän mahdoit kertoa? Viestisi lukeminen ja ymmärtäminen on hankalaa, kun et käytä isoja alkukirjaimia etkä edes välilyöntiä ennen uutta lausetta. Myös kappalejako on ihan hyvä tapa selkeyttää viestiä.
Se, että kiinnittää huomionsa myös viestin ulkoasuun, on kohteliaisuutta lukijoita kohtaan. Ja voi meitä olla muitakin, jotka emme edes jaksa yrittää ottaa selvää viestistä, kun jo ulkoasu pelottaa. Moni tärkeäkin asia saattaa mennä ohi tämän vuoksi.
Menin aamulla sairaalaan. Synnytys käynnistettiin viikoilla 42 0 yliaikaisuuden vuoksi. Klo 11 aamupäivällä laitettiin ensimmäinen pillerinmurunen kohdunsuulle. Synnytys ei alkanut vielä sillä murulla ja noin kolmen aikaan laitettiin toinen..
Sitten vain odoteltiin..
Noin kuuden aikaan illalla supistukset alkoivat. Jo puoli kahdeksan aikaan supistuskivut olivat todella järkyttäviä ja tuska oli hillitöntä. Supistuksia tuli koko ajan ja ne olivat todella kovia. Niinpä synnytys eteni melko nopeasti..
Avautumisvaihe kesti reilut viisi tuntia mikä on ensisynnyttäjälle käsittääkseni aika vähän. Sain ilokaasua ja epiduraalin joista kumpikaan ei vienyt kipuja kokonaan pois. Epiduraalin laiton jälkeistä tuntia voisi kuvailla siedettäväksi mutta ei suinkaan kivuttomaksi.
Jotenkin kuitenkin selvittiin ponnistusvaiheeseen, joka oli sanalla sanottuna helvettiä!! Vauvan ulostyöntäminen tai sen yrittäminen teki todella kipeetä. Mitään puudutuksia ei ollut päällä. Luulin avautumisvaiheen olleen pahinta mutta ponnistusvaihe oli paljon pahempaa.. Vauva oli iso (4400g) ja minä olin todella väsynyt ja kipeä.
Vauvan sydänäänet romahtivat kuitenkin ja jouduttiin turvautumaan imukuppiin. Lopulta vauva autettiin ulos imukupin kanssa ja ponnistusvaihe päättyi. Vauva syntyi vähän yhden jälkeen yöllä.
Jälkeisvaihekaan ei kuitenkaan mennyt odotusten mukaan. Vauvan ulostulon jälkeen supistukset loppuivat kuin seinään, eikä niitä saatu aikaiseksi enää tipan avullakaan. Napanuora katkesi ja istukka jäi kohtuun. Istukka irrotettiin lopulta leikkaussalissa nukutuksessa käsinkaavinnalla. Siitä en onneksi tiennyt mitään.
Seuraavan yön vietin heräämössä ja vauva näin aamulla. Verta oli mennyt paljon ja en pystynyt edes nousemaan jaloilleni seuraavana päivänä..
Synnytyksestä toipumiseen meni noin kolme viikkoa. tai pahin haavakipu oli silloin ohi. Hb nousi parissa viikossa.
Käynnistämiseen liittyviä ongelmia on juuri se että supistukset voivat tulla todella kovina ja synnytys voi edetä nopeasti, eli kipu on siis todella järkyttävää. En tiedä joudutaanko imukuppiin turvautumaan useammin käynnistetyissä synnytyksissä.. Supistusten loppuminen oli myöskin käynnistetyn synnytyksen ongelma. Ainakin näin mulle sairaalassa sanottiin..
Synnytys oli rankka ja erittäin kivulias, mutta hengissä selvittiin. Ja kyllä käynnistettykin synnytys voi mennä aivan säännöllisesti ja normaalisti.. :)) Tsemppiä oikein paljon synnytykseen!!:D
Mulla käynnistettiin raskausmyrkytysepäilyn vuoksi rv 40 1. Verenpaine korkealla, alapaineki yli 100.
Aamulla 10 aikoihin laitettiin kohdunsuuta kypsyttävää geeliä kohdunsuulle. Supistukset alkokin jo tällä "käsittelyllä" noin parin tunnin päästä. Kuus tuntia lievittelin supistuksia kaurapussien avulla, sitte piti saada jotain "vahvempaa". Sain petidiiniä. Lievitti mukavasti kipuhuippuja, kivut taas siedettävät. Kun olin n. 4cm auki sain epiduraalin, jonka laiton aikana lapsivesi tuli. Kerkesin tuntea pari tosi kivuliasta supistusta veden menon jälkeen ennenku epi alko vaikuttaa. Sittepä ei enää kipua tuntunukkaan. Epiä (tippa) laitettiin toinenki annos yhessä välissä kun vaikutus alko heikentyä. Ja supistuksia tehostavaa annettiin suoraan suoneen vasta epin laiton jälkeen.
Sain nukuttuaki pari tuntia ennen ponnistusvaihetta. Heräsin 1,5 tuntia ennen "h-hetkeä". Ponnistusvaiheessakaan en epin vuoksi tuntenu kipua, joten mun piti mahasta kokeilla aina millon supistus alkaa ja loppuu...eli millon piti ponnistaa.
Myönteinen kokemus oli. Seuraava kerta saa olla vaikka samanlainen! Paitsi ilman raskausmyrkytystä.
Koko homma kesti yhteensä 17 tuntia ja ponnistusvaihe 12 minuuttia.
Tsemppiä :)