Laskin juuri, että asuntolainakannan keskikorko vuodesta 1990 tähän päivään on 7,16%. Oma 15 v. kiinteä korkoni on siis about puolet toteutuneesta korosta. Ja jlavita jos Jore tulee keuhkoomaan euron vakauttavasta vaikutuksesta - ikuista kasvua/vakautta ei ole keksitty kuten kullanvalmistusreseptiäkään. Jos ette usko niin katsokaa USA:n korkoja - saman kokoinen markkinatalous kuin EU ja korot nousee kuin mustan miehen jorma.
15 v. historiallinen keskikorko 7,16%
3, 75%/ 15 v.
121408
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Itse otin lainan 3 vuotta sitten. Korko on ollut reippaasti alle 3% nämä ajat, nyt se on yli 3% - jopa lähempänä neljää marginaaleineen.
3 vuotta olen maksanut superhalpaa korkoa, lainaani pois. Tämän ansiosta korot ovat olleet rahamääräisesti pienet, ja ylämääräiset "säästyneet" rahat olen tuupannut ylimääräisiin lyhennyksiin könttäsummina. Lainaa on jäljellä alle 10 tonnia, joten nyt korko saa nousta mihin vaan, ei tunnu enää missään. Ja jos jonkun laskelman tässä tekisi, niin kokonaiskorko jäisi aivan varmasti alle kolmen prosentin.
Mulla on muuten vahva tunne siitä että maksan lainani kokonaisuudessaan pois 11kk aikana. Käyttötilillä on suunnilleen sama summa nyt, kun mitä lainaa on jäljellä. Jos en parempaa tekemistä keksi, niin kai tuon voisi maksaa pois. Alkaa sitten sijoittamaan muualle. Mikään ammattisjoittaja en ole, niinkuin tekstistäni totta totisesti voinee päätellä. Sijoittajahan ei varmaan näiden korkojen (alhaisten) aikana maksaisi asuntolainaansa pois vaan käyttäisi rahat tuottavammin. Mua ei oikeestaan kiinnosta.
raha mullakaan kiinnosta, vitun idiootti!
kuukauden PARAS:
"Mikään ammattisjoittaja en ole, niinkuin tekstistäni totta totisesti voinee päätellä."
Näin on. Suoli24-palstan ammattisijoittajia ovat nämä kotinsa myyneet kuumalta kuubalaiselta tuoksuvat parveketupakoitsijat, jotka eivät hallitse yhdyssanoja.
Et kai liitä minua parveketupakoitsijoihin, tai hauku oikeinkirjoitustani?
En polta enkä tiedä mitä olen kirjoittanut väärin. Mutta totta puhuin, ja sijoittaja en ole, se riskiraha ei kiinnosta (vaikka joku kusipää ei sitä uskonut). Mä oon duunari.
Tosiaan joo.
... tarkemmin tyhmä duunari.
Jos jotain tajuaisit, niin sinunhan erityisesti kannattaisi toivoa korkojen nousua, kun alat olemaan nettosäästäjä.
Vai oletko tosiasankin niin tyhmä että pidät makuutat säästösi korottomalla käyttelytilillä?
"Vai oletko tosiasankin niin tyhmä että pidät makuutat säästösi korottomalla käyttelytilillä?"
Olen joo. Mulla on tosiaan noin 10 tonnia käyttötilillä, ja saman verran asuntovelkaa. Mulla ei oo suurempia suunnitelmia ton rahamäärän käyttämiseksi, mutta oon kuitenkin aatellu pitää sitä käyttötilillä, kun ei tiedä mitä rahantuhlausta kesä tuo tullessaan. Jos kesä ei tuo tullessaan rahanmenoa valtavissa määrin, niin sitten varmaankin maksan asuntolainani pois. Mä en nää syytä siirtää vaikkapa kuutta tonnia johonkin paremmin tuttavaan kohteeseen, kun ei se riskitön tuotto satasta enempää kuitenkaan olisi. Satanen taas ei oo sen vaivan arvoista.
Olen ehkä tyhmä duunari, mutta olen tullut ihan hyvin toimeen tähä asti. Ja varmaan jatkossakin.
Yhtä asiallista olisi vedota viime viikon lottonumeroiden lisä-arvoon, jotka ovat:
Kierros 15
Arvonta 1 - Arvontapäivämäärä la 15.4.2006
Oikea rivi
15 24 25 27 28 31 37
Lisänumerot
5 8 26
Ne oli silloin, nyt on nyt.
Tekemättömällä tilillä ei ole käytännön arvoa.
Kerro mistä lähtien olet ollut 3,75%/ 15 v. lainalla ja keskimääräinen tuon ajan pääomasi, niin kerron paljonko olet hävinnyt tähän mennessä riihikuivaa euro-merkkistä valuuttaa.
olen ollut asuntosäästäjä. Arvonnousujen muodossa realisoitunut eri kiinteistökaupoissa about 2 miljuunaa mummoa. Varallisuutta on niin ettei paskalle taivu. Syksyllä otin kiinteän lainan viimeiseen unelmaan, vaikka likvidiä olisi vaikka Nairobilaisille jakaa. En ole duunari, olen Sijoittaja.
Luuletko tosiaan, että jos viime syksynä korot olivat alhaisimmalla tasollaan 100 vuoteen, ne tulevat seuraavat 15 vuotta pysymään tuolla alimmalla 100 -vuotistasolla? Olet tosi optimisti, tai sitten peruskoulutukseesi ei ole kuulunut tilastotiede. Kansantaloustieteen/ ekonometrian ymmärrys ei ole edes pintapuolisesti tarpeen tämän asian ymmärtämiseksi.
on tällä palstalla jo ennestäänkin ihan riittävästi.
Pysytään mieluusti ihan tosiasioissa:
Jos on otettu esimerkiksi 1.9.2005 12kk euriborin lainaa 0,45% marginaalilla ja sitä kun 3, 75% kiinteään lainaa vertaa, niin ensi syksynä on pulittanut noin 1.237 € korkoja enemmän pankille kiinteässä lainassa.
Tasaeräisessä lainassa pääoma vähenisi joka vuosi 1/15 osan. Tämähän tarkoittaa sitä, että korkokuluja maksetaan alkuvuosina suhteessa korkoon enemmän kuin myöhemmin.
Koronnousu korreloi yleensä yleisen kustannustason nousun kanssa.
Tämä tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa esimerkiksi 100€ korkoa on keveämpi maksaa kuin nyt. Todennäköisesti myös aina keveämmin, mitä ylemmäs korko mahdollisesti nousee. Toisin sanoen tuo 100€ on pienempi osa tulevaisuuden tuloista, kuin nykyisistä tuloista.
Laskennallisesti puhutaan tietääkseni prolongoinnista, rahaa siirretään ajallisesti taaksepäin.
Sijoittaja, eli lainanantaja vaatii pitkaisempiin lainoihin korkeampaa tuottoa.
Fisherin kaava
(1+nimelliskorko)=(1+reaalinen korko)*(1+odotettu inflaatio)
Lyhyellä korontarkistusajalla inflaation riski on pienempi ja sijoittajalle riittää pienempi tuotto. Pitkissä lainoissa on sijoittajalle suurempi alttius korkovaihteluihin ja inflaatioon kuin lyhyissä.
Lainapääoma otti ja jäi pois.
Sen laskin 100.000 € mukaan.
Todennäköisyyslaskennassa on muuan Borelin–Cantellin lemma:
Olkoon jono riippumattomia tapahtumia. Tällöin
Borelin–Cantellin lemmalla voidaan todistaa väite: "Jos apina paukuttaa kirjoituskoneella umpimähkäisesti äärettömän pitkään, kirjoittaa se lopulta kaikki Shakespearen teokset."