Kumpi

Niinkun nyt yleensä. Nyt sitä nolottaa.

mua kovalla iskulla mahan alle, prkleen mies!!!!!!!!!!!

Hän iski minut. Olinhan toki laittanut merkille Hänen houkuttelevat silmänsä, mutta ei iso tyttö silmien hohtoon usko. Ne voivat jo huomenna kadottaa tuikkeensa. Tai eivät totta puhuakseni voi. Ihanissa silmissä säilyy toisten mielissä tuike läpi ihmiselämien. Niiden silmien tuike ikään kuin kulkeutuu paikasta ja ajasta toiseen toisten mukana. Yleiskielellä sitä puhutellaan kai karismaattisuutena. Tai en minä tiedä.

Mutta sen tiedän, että Hän on puhutellut minua, tehnyt sitä jo ihmeellisen pitkään. Tätä voisi jopa kutsua maailmankaikkeuden järjettömämmäksi asiaksi. Sillä syyllä, että Hän ei sanonut tuntevansa minua kohtaan mitään. Tai edes osoittanut tietävänsä missä mennään. Vaikkakin minä uskon ja luulen, tiedän ja vannon, että hän kyllä tiesi. Oliko defensiivinen vaikutus liian suuri? Olinko minä hänen mielestään vastenmielinen vai mitä tapahtui, en tiedä sitäkään.

Tiedän vain, että minulla on surullinen olo. Olen täynnä kysymättömiä kysymyksiä ja patoutuneita tunteita. Olen täynnä ihmetystä.
Ja kuitenkin tiedän tasantarkkaan, missä ajan viisarit seisovat.

Pusu sinulle ujolta.