Täällähän ei tänään puhuta muusta kuin rahasta. Kai minä tunnen sitten vain köyhiä miehiä, kun kaikki tuntemani etä-isät maksavat elatusmaksuja 120-150€. Ja myös tuntemani yh:t saavat tuollaisi summia. Ja iso osa näistä isistä on valitettavasti näitä rutisijoita, jotka eivät lapsestan välitä eivätkä tapaa kuin pakon edessä. Että oiskohan ihan legendaa nämä "tahtoisin lapsen luokseni asumaaan, mutten saa. Maksan 300€ elatusmaksuja.."
Kumma villitys
sissi
151733
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 14 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
miehet on outoja ja näkee asiat vain omasta näkökulmastaan.kyllä munkin tuntemat yksinhuoltajat noita 120 euron suurusia elareita saa.
Kun nyt rahasta puhut itsekkin !!!
Että lapsen elatus ei järettömiä maksa, lähivanhemmallakin on oma osuutensa lapsilisät, eikä normaalituloisella ole enenmpään varaakaan, jos lapsia on 2 tai useampi, yhdestä nyt toki enempäänkin pystyisi mutta kun molempien siihen on osallistuttava tulojensa suhteessa.
Ne ketkä maksavat huomattavasti suurempia summia, ovat lastenvalvojalla tulleet hönötetyksi kun eivät ole ottaneet asioista itse selvää.
Hölmö maksaa suoraa rahaa enemmän kuin tarvii, menee kuitenkin "mihin lie" ne rahat...
Ennemmin ostaa suoraan lapsille, mitä tarviivat.
Mun exä maksaa 200€ kuussa ja meillä siis yksi lapsi, ihan itse hän ehdotti, että maksaa tuon summan, minusta se on todellakin ihan ok summa. Lastenvalvojamme aikoinaan kysyi, että olenko ihan varma, että tuo 200€ riittää, hänen mielestään mies olisi saanut maksaa enemmän. Lapsemme on nyt vähän reilu 2v.
Ilmeisesti ex-puolisosi osasi laskea kohtuullisen elatusmaksun, mutta asenteellinen lastenvalvoja, ja niitähän löytyy, olisi "imenyt" miehen kuiviin, saadakseen sinulle maximaalisen rahan.
Toisaalta kumpi on mukavampaa; saada lapselle hänet huomiovan isän, vai vittuuntuneen isän, ken ei pidä lapseen mitään yhteyttä??
jota ilman ei kukaan, edes sinä elä. Ja kun on lapsia, hekin tarvitsevat elääkseen rahaa. Ei mun mielestä ole ihme eikä kumma jos rahasta puhutaan. Kaikista asioista puhutaan. Stömisestä, vaatteista, ihmisistä ym. Ei raha ole sen kummempi puheen aihe.
Muuten ei rahaa ole pakko ottaa vastaankaan, jos sulle se on vaikea asia, mutta et kuitenkaan voi olla ottamatta sitä vastaan, ethän???
Miksi ihmeessä minun pitäisi olla ottamatta rahaa vastaan? Saan sen 240€/kk (siis 2 lasta) ja tarhamaksut on saman verran. Että jää noita kustannuksia sen lapsilisän jälkeenkin ihan kiitettävästi omasta palkasta maksettavaksi.
Tarkoituksena oli herättää keskustelua vaikka jostain muusta aiheesta kuin rahasta. Yksinhuoltajuus kun on niin paljon muutakin kuin rahaa. Kuinka moni yksinhuoltaja normaalina arkipäivänä kovin paljon miettii rahaa? Ainakin minulla on ihan muut asiat mielessä. Ehkä palstalle on pesiytynyt paljon etä-isiä joille ainut asia joka lapsesta tulee mieleen, on eletusmaksut..
vai luuletko että sen elämisen ei sulle pitäis mitään maksaa.... ?
miettii kovastikin sitä rahaa, millä selvitä koko kuukausi laskujen, ruuan ym hankinnasta!
Kyllä se pärjääminen on aina ensimmäinen ajatus, koska äidillä on aina huoli lapsista. Jos ei ole rahaa et saa lapsille edes ruokaa.
Minullakin on erääntyneitä laksuja iso pino,ja mietin, miten ja missä järjestyksessä ne maksan, jotta rahaa jäisi ruokaan. Rahasta tulee se lasten hyvinvointi myös.
Lapsilisillä elareilla omalla osuudellasi rahoitat lasten tarpeet, muut jokapäiväiset kulut pitäis ihan itse tienata...
Katsos kun exän ei tarvii sua elättää.
vielä totaalisesti, sillä elatusmaksua en saa. Se on oma juttunsa miksi en, mutta siitä ei nyt enempää.
En ole suurituloinen, mutta juuri sen verran on tuloja, etten saa esim asumistukea. Jotenkin on vaan pitänyt luovia eteenpäin ja pakko on ollut pärjätä. Joskus olen lohduttautunut, että voisi olla huonomminkin, sillä on sentään koti ja olemme terveitä ja joka päivä on ollut ruokaa pöydässä.
On oppinut katsomaan ja harkitsemaan mitä hankkii ja ostaa. Kovin monta "laskua" ei tarvitse kuukausittain käsitellä/maksaa ja kun on poistanut tarpettomat ja ei elintärkeät hankinnat. Esim lehtiä en tilaa nykyisin kuin sanomalehden ja kerrallaan jonkin tarjouslehden.
Ruuassa voi säästää paljon ja vaatteissa. Vuosia sitten "löysin" kirpparit, joista olen tehnyt paljon "löytöjä" kuin myös vienyt myyntipaikalle itsekin tarpeetonta. Aina on jäänyt käteen sen verran, että lapselle on voinut ostaa jotain täysin uutta ja nekin ostot olen pyrkinyt keskittämään alennusmyyntiin ja muihin kampanjoihin. Muutenkin ostan mahdollisimman paljon tarjoustuotteita.
Turhaa uhoa ja rutinaa.
Suurinosa näistä "tahtoisin kyllä lapsen luokseni asumaan" uhoajista muuttavat kummasti mielensä siinä vaiheessa jos äiti sanookin että okei, koska haluaisit toteuttaa...
...juupa juu, ja MINÄ olen aina oikeassa -linja jatkuu. Mutta kun et ole.
oma ex-ukkoni aika ajoin uhoaa (kun en ole kaikesta täysin samaa mieltä tai ole valmiina joka kerta hänen impulsiivisiin ehdotuksiinsa sillä punaisella sekunnilla), että hakee huoltajuutta jos en ala pomppia hänen tahtonsa mukaan. Se uho loppuu siihen kun sanon että selvä sitten, koska kävisi.
Oikeasti en suostuisi (nyk. tilanteensa mukaan ainakaan) mutta kun tiedän ettei isä edes kykenisi 24/7 huoltajuteen, tai ettei siihen edes ole todellista halua- pelkkää uhoa ja alistamista koko uhkailu.
Samoin tiedän muutaman muun kohdalla näin olevan, joten mikä tässä oli väärää luulemaa?
Ai niin, sinähän varmasti tiedätkin minun ja ex-ukkoni asiat paremmin kuin minä itse :)
.. miehet toimivat kuin exäsi?
kaikki