Laittomista ohjelmista 77 500 euron korvaus
http://www.digitoday.fi/showPage.php?page_id=14&news_id=55503
hmmm.
Suomessa vahingonkorvauksen tehtävä on korvata aiheutettu vahinko täysimääräisenä.
Vahingonkorvausta arvioitaessa verrataan kahta tapahtumaketjua, toista jossa kuvitellaan, että vahinkoa aiheuttanutta tekoa ei ole ollut ja sitä sitten verrataan siihen mitä todella tapahtui.
Eli kuvitellaan kahta tapausta keskenään. Sitä mitä todella tapahtui siihen että mitä olisi tapahtunut jos vahingon aiheuttanut teko poistetaan tapahtuma ketjusta.
Eli kuvitellaas.
Vaihtoehto 1:
Kuvitellaan yritys A, joka tietää, että netistä saa ilmaiseksi ohjelmia käyttöön. Ja ottaa ne käyttöön.
Kuvitellaan lisäksi, että jos se joutuisi niistä maksamaan, niin se ei ottaisi niitä käyttöön.
Kopioinnista ei tule mitään kuluja ohjelmien valmistajille.
Tässä tapauksessa ohjelman tehneelle yritykselle ei tule mitään vahinkoa vaikka yritys ottaa ohjelmat käyttöön, koska se ei ostaisi niitä kuitenkaan.
Vaihtoehto 2:
Kuvitellaan yritys B, joka tietää, että netistä saa ilmaiseksi ohjelmia käyttöön. Ja ottaa ne käyttöön.
Kuvitellaan lisäksi, että jos yritys joutuisi maksamaan ohjelmista eikä niitä saisi ilmaiseksi netistä, niin se ostaisi ne. Kuvitellaan ohjelmien arvoksi vaikka 5000 €.
Siitä, että yritys kopioi ohjelmat netistä ei aiheudu kuluja ohjelman tehneelle yritykselle.
Tässä tapauksessa on selvää, että aiheutunut vahinko on 5000 €.
-------
Se, joka vaatii vahingonkorvauksia on velvollinen näyttämään sen, että vahinkoa on tapahtunut.
Kyseisessä tapauksessa vaatija on ilmeisesti onnistunut näyttämään, että jos yritys ei olisi luvatta ottanut ohjelmia käyttöön, se olisi ostanut ne.
----
Mikäli tekijänoikeuksia rikotaan, niin loukatulla on oikeus saada vahingonkorvausta ja hyvitystä.
Hallituksen esityksen mukaan vahingonkorvauksella ja hyvityksellä on suora suhde. Toisin sanoen se merkitsee sitä, että jos vahinkoa ei synny, niin hyvitystäkään ei tarvitse maksaa.
-----
14 artikla.
3.1.3. Sopiva hyvitys
Myöskään hyvityksen suuruutta tai määräytymisperusteita ei direktiivi tarkasti määrittele. Johdantokappaleessa 35 todetaan, että sopivan hyvityksen muotoa, yksityiskohtaisia järjestelyjä ja mahdollista tasoa määritettäessä olisi otettava huomioon kunkin tapauksen erityisolosuhteet. Johdantokappaleen mukaan näitä olosuhteita arvioitaessa käyttökelpoinen peruste voi olla kyseisestä toimesta oikeudenhaltijoille mahdollisesti aiheutuva haitta.
http://72.14.203.104/search?q=cache:EP0fvUXF_WkJ:www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/he2004.html hyvityksen m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4 hallituksen esitys&hl=fi&ct=clnk&cd=7
----
Huomioon täytyy kuitenkin ottaa makroilmiöt. Esim. se että jos yksi yritys säästää 5000€ ohjelmissa, niin joku toinen yritys saattaa jättää ohjelman ostamatta.
Huomioon täytyy kuitenkin ottaa silloin se, että jos etujärjestöjen osuus on 10% hinnasta, niin heillä on oikeus saada vain se 10%, ellei sillä ole oikeutta vaatia korvauksia jakelu ja tukkuportaan puolestakin.
Siinäkin täytyy ottaa huomioon se, että aiheutunut vahinko on vain se tappio, joka tulee koska ohjelma jätetty myymättä.
Esim. jos ohjelman hinta on 5000 €, ja etujärjestön osuus 10% eli 500€. Ja kuvitellaan, että kate etujärjestöillä on 20%, niin 100€ on se tappio, joka sille tulee, jos joku käyttää luvattaa ohjelmaa sen sijaan, että ostaa sen.
Ja tuo tappio on se vahinko, joka sille on korvattava. Etujärjestöllä on näyttövelvollisuus aiheutuneesta tappiosta.
--------
Sitä ei ikinä otetan huomioon, että Suomen kilpailukyky kasvaa piraateilla verrattuna maihin, joissa ostetaan kaikki ohjelmat. Sillä on todennäköisesti suuri kansantaloudellinen merkitys, koska 29% suomessa käytetyistä ohjelmista on luvattomia. Se kilpailuetu poistuu, mikäli piratismi kitketään suomesta.
Jos piratismia ei kitketä muualla maailmassa, niin suomen näkymät on silloin varsin synkät. Piratismi maat saavat huomattavan kilpailuedun.
Ja uskokaa pois sellaisia maita on, jossa piratismiin ei puututa...
Pahalta näyttää Suomen kannalta. Kilpailukyky kärsii rajusti tekijänoikeusjärjestöjen toimien takia.
Tämä on tälläistä yleistä höpinää, eikä se välttämättä koske kys. tapausta, enkä ole varma siitäkään, olenko oikeassa. (vastuuvapauslause )
http://www.digitoday.fi/showPage.php?page_id=14&news_id=55503
hmmm.
Suomessa vahingonkorvauksen tehtävä on korvata aiheutettu vahinko täysimääräisenä.
Vahingonkorvausta arvioitaessa verrataan kahta tapahtumaketjua, toista jossa kuvitellaan, että vahinkoa aiheuttanutta tekoa ei ole ollut ja sitä sitten verrataan siihen mitä todella tapahtui.
Eli kuvitellaan kahta tapausta keskenään. Sitä mitä todella tapahtui siihen että mitä olisi tapahtunut jos vahingon aiheuttanut teko poistetaan tapahtuma ketjusta.
Eli kuvitellaas.
Vaihtoehto 1:
Kuvitellaan yritys A, joka tietää, että netistä saa ilmaiseksi ohjelmia käyttöön. Ja ottaa ne käyttöön.
Kuvitellaan lisäksi, että jos se joutuisi niistä maksamaan, niin se ei ottaisi niitä käyttöön.
Kopioinnista ei tule mitään kuluja ohjelmien valmistajille.
Tässä tapauksessa ohjelman tehneelle yritykselle ei tule mitään vahinkoa vaikka yritys ottaa ohjelmat käyttöön, koska se ei ostaisi niitä kuitenkaan.
Vaihtoehto 2:
Kuvitellaan yritys B, joka tietää, että netistä saa ilmaiseksi ohjelmia käyttöön. Ja ottaa ne käyttöön.
Kuvitellaan lisäksi, että jos yritys joutuisi maksamaan ohjelmista eikä niitä saisi ilmaiseksi netistä, niin se ostaisi ne. Kuvitellaan ohjelmien arvoksi vaikka 5000 €.
Siitä, että yritys kopioi ohjelmat netistä ei aiheudu kuluja ohjelman tehneelle yritykselle.
Tässä tapauksessa on selvää, että aiheutunut vahinko on 5000 €.
-------
Se, joka vaatii vahingonkorvauksia on velvollinen näyttämään sen, että vahinkoa on tapahtunut.
Kyseisessä tapauksessa vaatija on ilmeisesti onnistunut näyttämään, että jos yritys ei olisi luvatta ottanut ohjelmia käyttöön, se olisi ostanut ne.
----
Mikäli tekijänoikeuksia rikotaan, niin loukatulla on oikeus saada vahingonkorvausta ja hyvitystä.
Hallituksen esityksen mukaan vahingonkorvauksella ja hyvityksellä on suora suhde. Toisin sanoen se merkitsee sitä, että jos vahinkoa ei synny, niin hyvitystäkään ei tarvitse maksaa.
-----
14 artikla.
3.1.3. Sopiva hyvitys
Myöskään hyvityksen suuruutta tai määräytymisperusteita ei direktiivi tarkasti määrittele. Johdantokappaleessa 35 todetaan, että sopivan hyvityksen muotoa, yksityiskohtaisia järjestelyjä ja mahdollista tasoa määritettäessä olisi otettava huomioon kunkin tapauksen erityisolosuhteet. Johdantokappaleen mukaan näitä olosuhteita arvioitaessa käyttökelpoinen peruste voi olla kyseisestä toimesta oikeudenhaltijoille mahdollisesti aiheutuva haitta.
http://72.14.203.104/search?q=cache:EP0fvUXF_WkJ:www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/he2004.html hyvityksen m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4 hallituksen esitys&hl=fi&ct=clnk&cd=7
----
Huomioon täytyy kuitenkin ottaa makroilmiöt. Esim. se että jos yksi yritys säästää 5000€ ohjelmissa, niin joku toinen yritys saattaa jättää ohjelman ostamatta.
Huomioon täytyy kuitenkin ottaa silloin se, että jos etujärjestöjen osuus on 10% hinnasta, niin heillä on oikeus saada vain se 10%, ellei sillä ole oikeutta vaatia korvauksia jakelu ja tukkuportaan puolestakin.
Siinäkin täytyy ottaa huomioon se, että aiheutunut vahinko on vain se tappio, joka tulee koska ohjelma jätetty myymättä.
Esim. jos ohjelman hinta on 5000 €, ja etujärjestön osuus 10% eli 500€. Ja kuvitellaan, että kate etujärjestöillä on 20%, niin 100€ on se tappio, joka sille tulee, jos joku käyttää luvattaa ohjelmaa sen sijaan, että ostaa sen.
Ja tuo tappio on se vahinko, joka sille on korvattava. Etujärjestöllä on näyttövelvollisuus aiheutuneesta tappiosta.
--------
Sitä ei ikinä otetan huomioon, että Suomen kilpailukyky kasvaa piraateilla verrattuna maihin, joissa ostetaan kaikki ohjelmat. Sillä on todennäköisesti suuri kansantaloudellinen merkitys, koska 29% suomessa käytetyistä ohjelmista on luvattomia. Se kilpailuetu poistuu, mikäli piratismi kitketään suomesta.
Jos piratismia ei kitketä muualla maailmassa, niin suomen näkymät on silloin varsin synkät. Piratismi maat saavat huomattavan kilpailuedun.
Ja uskokaa pois sellaisia maita on, jossa piratismiin ei puututa...
Pahalta näyttää Suomen kannalta. Kilpailukyky kärsii rajusti tekijänoikeusjärjestöjen toimien takia.
Tämä on tälläistä yleistä höpinää, eikä se välttämättä koske kys. tapausta, enkä ole varma siitäkään, olenko oikeassa. (vastuuvapauslause )
Vastaukset 3
Vanhimmat
On siis oikein, että henkilö A lainaa henkilö B:ltä luvattomasti silloin tällöin autoa, kun henkilö B ei käytä sitä? Tästähän ei koidu minkäänlaista vahinkoa autonomistajalle, eli henkilö B:lle.
Haukkaa paskaa, homo.
Asiaa ei voi verrata noin.
Jos mä kopioin sinulta kappaleen ja kuuntelen sitä viikon, niin siitä ei tule yhtään mitään haittaa sinulle. Ei tule vaikka kuuntelisin sitä vuoden. Alkuperäinen kappale on sinun hallussa, kopioimisesta ei tule mitään kuluja sinulle (p2p-verkkoa käyttäessä) ja kappale ei muutu miksikään vaikka sitä kopioisi 100 000 kertaa.
Jos lainaan sinulta viikoksi auton, niin auto on ensinnäkin poissa sinun käytöstä. Ja toiseksi autoosi voi tulla ties mikä vikoja ja se kuluu. Jos lainaat autoasi 100 000 kertaa, niin...
Siinä on se ero. Ja kun vain aiheutunut vahinko korvataan...
Kun kerran kyseessä oli nimenomaan suunnittelutoimisto, niin on täysin selvää että sinne oli ne suunnitteluohjelmat pakko hankkia. Ei mikään tuolla alalla oleva toimisto pärjää ilman Autocadia.
Jos on toimisto joka asentaa 20 koneeseen laittoman kopion ja säästää sillä lailla 100 000 euroa niin kyllä siihen minusta on täysin aiheellista puuttua. Nuo suunnittelutoimistot kun kilpailevat nimenomaan samalla alalla SUOMESSA toimivien toimistojen kanssa (joten höpinäsi kilpailuedusta muihin maihin on täysin vailla pohjaa). Jos yhteen toimistoon joudutaan ostamaan sadan tonnin ohjelmistot ja toinen varastaa ne eikä maksa penniäkään, niin sehän on täysin epätervettä kilpailua! Vaikuttaa hommien hinnotteluun yms. Rehelliset yrittäjät kärsivät.
Tuossa nimenomaisessa tapauksessa olisi korvaussumman päälle pitänyt ratkaista vielä roimat sakot.