Olen ajatellut avata tällaisen ASP-tilin, mutta en ole vielä käynyt pankissa kysymässä asiasta. Osaako kukaan sanoa, että onko oikeasti mahdollista saada asuntolaina (esim. 80,000-100,000 €), jos on opiskelija? Siis ilman takaajia, jos ensiksi säästää tuon väh. 10 % ensiasunnon hinnasta. Ehkä parin vuoden päästä opiskelut olisivat niin pitkällä, että voisin harkita oman asunnon ostamista. Mielestäni on ihan älytöntä asua vuokralla (Helsinki) ja syytää 400-500 € kuukaudessa ilmaista rahaa vuokranantajan taskuun... Olen ihan kohtuutuloinen opiskelijaksi ja saan tällä hetkellä säästöön n. 200-300 € kuukaudessa (tuloni: opintotuki, satunnaiset työt vanhemmilta/sukulaisilta saadut taloudelliset avustukset). Omaa rahaa tällä hetkellä säästössä n. 4500 €. Tulen myös aika pienellä toimeen, koska en käytä alkoholia, tupakoi enkä erityisesti muutenkaan tuhlaa.
Onko kenelläkään kokemuksia asiasta? Olisi kiva tietää, että onko ylipäätään realistista hankkia omistusasuntoa, kun on opiskeluja vielä jonkin verran jäljellä.
Onko kenelläkään kokemuksia asiasta? Olisi kiva tietää, että onko ylipäätään realistista hankkia omistusasuntoa, kun on opiskeluja vielä jonkin verran jäljellä.
Vastaukset 12
Vanhimmat
ASP-lainaan saa tavallista edullisemman koron, valtion korkotuen ja tarvittaessa osaan lainasta valtion takauksen, lopulle summalle pitää itse hankkia takaajat.
Kyllä sinun kannattaa oma asunto hankkia, etenkin siinä tapauksessa, että varmasti tiedät saavasi töitä opiskelujen loputtua.
haluatko elää noilla tuloillasi ja säästöilläsi rennon ja riettaan opiskelijaelämän, käydä välissä pitkillä ulkomaanreissuilla ja vaihto-opiskelemassa valtion piikkiin?
vai
jättää kaiken tuon tekemättä, elää sniiduillen ja ylimääräisiä reissuja ja kuluja vältellen, kun otit mummonmillin lainaa ja sidoit itsesi kiviseiniin?
Nyt on omistusasumisbuumi liian pitkällä.
Totta, esim. Keski-Euroopassa vuokralla asuminen on aivan yleistä ja normaalia. Nykyää ntuntuu, että jo peruskoulun yläastelaiset hinkuvat asuntolainaa, että saavat omistusasunnon.
Itse en opiskelijana edes harkinnut moista. Nuoruus kannattaa elää vapaana pankin ikeestä, matkustaa ja nauttia elämästä. Sitten vanhempana vasta tulee se paikallaanpysymisen ja kituuttamisen aika...
Itse odottaisin valmistumista, ja sen jälkeen miettisin, että missä kaupungissa tai peräti missä maassa haluan alkaa työskennellä.
alkaa jo nuorena keräämään pesämunaa, ettei tarvitse sitten keski-iässä maksella ja kituuttaa, vaan on jo velaton asunto. Eikä eläkemummona tai pappana joudu yhteiskunnan järjestämiin "koteihin" Mitä järkeä on tuhlata kaikki rahansa turhuuteen. Jäähän silti elämiseen rahaa, vaikka lainoja makseleekin, taitaa jäädä enemmänkin kuin muuten.
Kyllä sitä mammonaa kerkiää kerätä sitten kun on valmistunut joksikin. On vian yksi elämä elettävänä ja nuoruus on siitä niin häviävän peini hetki...eikä sitä asunto-osaketta toisaalta kuoltuaankaan mukanaan saa.
Eläkkeellä voi hyvinkin joutua jonnekin "kotiin", jos terveys ei salli enää kotona asumista.
on kun itse opiskelen nyt 4. vuotta, opintotuella sinniteltävä enää yksi syksy 06, koko ajan saanut asua tasokkaissa opiskelija-asunnoissa. Ei mitään tarvetta hankkia omaa luukkua, eikä se olisi elämänlaatua parantanut vaan päinvastoin.
Tietysti jos keskustelun avaaja ei meinaa muuttaa kesätöiden perässä, tai mahdollisesti vielä tapaamattoman naisen kanssa, niin oma kämppäki sopii jos vaan haluaa kerätä sitä pesämunaa ja mammonaa jo parikymppisestä. Huomioitavaa on tietysti että lainaa pitää lyhentää, korkoja maksella (ja korkoetu hukkuu kun ei käy ansiotöissä), vastikkeita maksella ja hyvällä säkällä taloyhtiö päättää remontteerata. Ja kannattaa sitte ostaa kerralla iso kämppä, kun ensiasunnonostajan edut saa vain kerran.
Mulle ei omistuskämppä oikein kävis, ku sitä ei voi irtisanoa esim. vaihto-oppiloinnin tai muuten vaan useamman kuukauden reissaamisen vuoksi. Työpaikatkin saattaa olla milloin missä kaupungissa, joten ei ole kiveen hakattu espoolaisuuteni. Lisäksi omistuskämpässä pelkällä opintotuella eläminen ei oikein onnistuisi, joten opiskelutahti kärsisi ihan huolella kun tarvisi käydä töissä ohella.
Jokainen päättäköön itse mikä sopii itselle ja elämäntilanteseen... Kyllähän se vuokrakin pitää maksaa ajallaan, vaikka reissaisi useamman kuukauden, ellei sitten aio joka kerta irtisanoa asuntoaan ja bunkata toisten nurkissa takaisin tullessa. Mulle ei sellainen elämä sopis...
Eihän sitä lainaa ole pakko lyhentää enempää kuin itselle on sopivaa. Itse haluan matkustella, joten laina-aikakin on aika pitkä. Kuitenkin asunto on joskus oma, eikä tarvitse vanhana maksella kuin vastikkeet.
Eikä mulla kyllä opiskelijana ollu varaa elää huoletonta nuoruutta, vaan sillon piti nimenomaan kituuttaa vaikka oli viikonlopputyö. Silloin ei matkusteltu eikä ryyppiskelty. Joskus elettiin kaurapuurolla ja herkuteltiin voileipäkekseillä...
Sanoin edellisessä "vielä tapaamattoman naisen kanssa", korjataan nyt että voishan siinä olla mieskin. Pahoittelen miehistä näkökulmaani.
Ja korkoetu tarkoittaa asuntolainan korkovähennystä ansiotuloverotuksessa.
ja sitten semmoinen asia, että kaikillahan ei opiskelutahti kärsi oheistöiden takia, vaan jopa päinvastoin. Eli se on henk.koht. juttu miten käy.
Vapaa-aikaa (=kotisohvaa) arvostavan ei pidä opiskella ja työskennellä yhtaikaisesti.
"Sanoin edellisessä "vielä tapaamattoman naisen kanssa", korjataan nyt että voishan siinä olla mieskin. Pahoittelen miehistä näkökulmaani."
Okei, opiskelija -85 täällä on tosiaan naisihminen :)
Kiitokset myös muille vastauksista. Pidän omistusasuntoa parhaimpana vaihtoehtona niin pian, kuin se vain on taloudellisesti mahdollista. Opiskelija-asuminen on edullista, mutta jossain vaiheessa on pakko päästä pois soluasumisesta ja Helsingissä edulliset yksiöt on kovin epätavallinen näky. Esimerkiksi Tampereella, jossa joskus asuin, on opiskelijoillekin tarjolla todella edullisia ja siistejä yksiöitä, mutta pääkaupunkiseutu nyt on mitä on. Laskeskelin, että jos asuisin vuokralla vaikkapa 5 vuotta ja maksaisin n. 450 €/kk, siitä kertyisi 5 vuoden aikana 27000 €. Joka tapauksessa olisi pakko käydä töissä opiskeluaikana.
Vuokraa kuitenkin pitää maksaa esim. 5 vuoden aikana 60 kertaa. Jos vuokra esim. 400€ ja muutat pois 5 vuoden jälkeen, olet maksanut 24.000€ eikä käteen jää mitään.
Jos taas otat lainaa ja lyhennät sitä vaikka 250€ kuukaudessa, olet 5 vuoden jälkeen maksanut 15.000€ lainasta pois. Jos myyt asunnon suunnilleen samalla hinnalla kuin sen ostitkin niin sinulla on varmaan noin 10.000€ rahaa kun olet asunnon myyntirahoilla maksanut velan pois. (15.000€:stä vähennetty siis lainan korot, kulut yms - tuskin niihin menee 5 vuodessa tuota 5.000€, mutta tämä vain esimerkkinä)
Itsellä on samankaltainen tilanne. Tällä hetkellä olen työelämässä, mutta todennäköisesti lähden vielä opiskelemaan. Voiko asp-lainalla ostettuun asuntoon ottaa vuokralaisen, jos itse asuu siinä samalla? Ymmärtäisin, että kyllä. Ja itsellä ainakin veroprosentti putoaisi niin, että melkein enemmän jäisi käteen omistusasunnossa, kuin vuokraa maksaen. Vakavasti harkitsen oman ostamista, vaikka kyllä se hieman näin nuorena (20-v) hirvittää.
Olen miettinyt ostaa suoraan oman omistusasunnon (kaksio 70 000€) ilman kummempia säästöjä. Tuo ASP-tili kuulostaa ihan hyvältä, mutta kun asuu vuokralla (reilu 400e vuokra) niin rahaa menee hukkaan joka kuukausi eikä säästöön jää käytänössä mitään.
Omistan vakituisen työpaikan ja suoritan samalla kauppatieteiden maisterin tutkintoa. Vielä pitäisi opiskella 4 vuotta ja siinä ajassa ehtii velkaa maksella pois vaikka kuinka paljon.
On paradoksaalista sanoa, että omistusasuntoa hankkiva opiskelija ei pystyisi nauttimaan täysillä opiskelijaelämästä.
Voi lähteä rauhassa vaihtoon valtion piikkiin jos löydät hyvät vuokralaiset, jotka maksavat velkaani pois. Sillä aikaa taas itse saat kaikki mahdolliset tuet mitä kaikki muutkin saavat ulkomaille. Alivuokralaisen hankkiminen on myös mahdollista.
Omistatko mielummin hyvän määrän pääomaa kun valmistut vai maksatko opintolainaa pois? Sitä kannattaa välillä kysyä itseltään. Riehakasta elämää voi elää myös virallisen opiskelijaelämän jälkeen kun on hoitanut raha-asiansa kuntoon ajoissa.