Tällä palstalla kun tuntuu näitä näkemyksellisiä ja kirjanoppineita olevan niin olisi mielenkiintoista saada aikaan keskustelua nimenomaan laista eikä sinällään yksittäisistä pykälistä.
Sopiiko tänne kansalle aiheeksi vaikka keskustelu lain-moraalin-oikeudenmukaisuuden suhteesta ja siitä onko millään noista olemassa kytköksiä. Onko laki aina oikeudenmukainen? Onko laki aina moraalisesti oikea? Ja pitääkö sen olla kumpaakaan aina?
Sopiiko tänne kansalle aiheeksi vaikka keskustelu lain-moraalin-oikeudenmukaisuuden suhteesta ja siitä onko millään noista olemassa kytköksiä. Onko laki aina oikeudenmukainen? Onko laki aina moraalisesti oikea? Ja pitääkö sen olla kumpaakaan aina?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mielestäni tälläinen palsta voi olla parhaimmillaan juuri silloin kun ei kysytä yksittäisiä pykäliä tai niiden perussoveltamisia vaan oikeita ongelmia ja yleisten oppien soveltamista, vrt. taannoinen keskustelu autonostajan ansionmentysten korvattavuudesta.
Itse näen lainsäädännön yksikertaisesti puhtaana yhteiskunnassa kulloinkin noudatettava "säädyllisyyden ulkorajana" (ajatuslaina Tom Wolfen teoksesta Turhuuksien rovio)se miten tämä asiallisen käytöksen alue osoitetaan koostuu mielestäni tavallaan kahdesta osasta, puhtaasti säädännäisestä alueesta (henkilö joka anastaa toisen halllusta irtainta omaisuutta on tuomittava varkaudesta sakkoon tai enintään 1 v. 6 kk vankeuteen/ Tasavallan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa) ja huomattavasti epämääräisemmästä ns. oikeusperiaatteiden alueesta (Dworkin).
Oikeusperiaatteet ovat tavallaan kaikesta perustavanlaatuisinta oikeutta, joiden olemassaolo on tavallaan kultuurinen itsestään selvyys. Ilman nimenomaista lainsäännöstäkin on selvää että tietyt teot tai menettelyt tai tekemättäjättämiset ovat hylättäviä. Oikeusperiaatteina tunnetaan nykyisessä oikeusjärjestelmässä ainakin sloganinkaltaiset lausumat kuten
"Kukaan ei saa hyötyä tekemästään vääryydestä"
"Rikoksella aiheutettu vahinko on korvattava"
"Rikoksentekijän kuollessa oikeus tuomita rangaistus tai jatkaa sitä on kielletty"
Koska lait on säädetty jokaisen kansalaisen myötävaikutuksella PL 2.1 § nojalla lait ovat myös lähtökohtaisesti oikeudenmukaisia. Ajalla on kuitenkin taipumus aina ajaa jossain määrin lain ohi sillä ne perusteet, olosuhteet ja tarpeet johon laki on alunperin säädetty ovat muuttuneet tai kadonneet kokonaan lain jäädessä yhä voimaan. (homoseksuaalisuuden kriminalisointi, osakeyhtiön kielto omistaa omia osakkeitaan, vainiopakko, Jumalan pilkka) Juuri näissä tilanteessa huomattavasti hitaammin muuttuvat oikeusperiaatteet tarjovat ratkaisuntekijälle suunnan mihin kallistua lain ja yleisen käsityksen ollessa pahasti törmäyskurssilla, vaikkakaan yleispätevää ohjetta voimassaolevan oikeuperiaatteen tunnistamisesta kussakin tapauksessa ei voida antaa.
Esimerkki siitä, miten järjestelmä toimii jakaessaan 'oikeutta':
"Yle Teksti-TV Sivu 109/1
KOTIMAA YLE24 SUNNUNTAI
Omaisuusrikos jää usein ratkomatta
Vain kolmannes omaisuusrikoksista
selvitetään, kertoo Tilastokeskus.
Erityisesti varkaudet, luvattomat
käyttöönotot ja vahingonteot ovat
poliisille hankalia. Myös ympäristö-
rikoksista vain pieni osa ratkeaa.
Vakavimmista rikoksista valtaosa
selviää, vaikka esim. murhista jäi
viime vuonna neljännes ratkomatta.
Poliisiylitarkastaja Jouni Välkin
mukaan poliisin tutkintatapoja voisi
muuttaa rikostutkinnan tehostamiseksi.
Välkki arvioi, että Suomessa on noin
4000 - 5000 henkilöä, jotka ovat
vastuussa suurimmasta osaa rikoksista."
http://netti.nic.fi/~graytech/Vilppula/
"Valitus poliisitarkastajalle Jouni Välkki'lle. Meni pari kuukautta. Soitin perään. Kirjaamosta kerrottiin, että eipä ole kirjettäni näkynyt!? Kirjaamo lupasi katsella ympärilleen ja löytyihän se. Se oli p.tarkastaja Jouni Välkin pöydällä - ollut kaikki nämä pari kuukautta!!! Se oli kirjattu MÄNTÄN POLIISIN LÄHETTÄMÄKSI!!! Miten, sitä ei osannut rouva kirjaamosta selvittää.
IHMETTELI MITEN SE ON OLLUT MAHDOLLISTA!"
Yksi asianosaisista rikollisista kesti kahdeksan vuotta.