Vihaan sitä, miten sä pelitit mua lähes kaks vuotta! Vaikka näit kuinka rikki mä menin siitä. Vihaan sua siitä, ettet voinut osoittaa mua kohtaan enempää kunnioitusta yli 7 vuoden yhteisen taipaleen jälkeen! Vihaan sua siitä, ettei sulla ollut läheskään niin paljon voimia vaikeina aikoina kuin mulla; mä olin aina sun tukena ja sen ainoan kerran kun olisin tarvinnut sua, otit toisen ja lähdit!
Vihaan sua tälläkin hetkellä. Salaa. Kun nykyään nähdään tai puhutaan puhelimessa, toivottelen sulle avoimesti hyvää jatkoa tämän uuden kanssa. Oikeasti mä toivon, että saisit kupan, klamydian, tippuri, ebolan ja ripulin! Ja toivon, että se sun horo-lehmäs ei ikinä saa lapsia ja palaa helvetin tulessa! Toivon, että kaikki mitä mulle teitte palaa kolminkertaisena takaisin teille!
Vihaan sua tälläkin hetkellä. Salaa. Kun nykyään nähdään tai puhutaan puhelimessa, toivottelen sulle avoimesti hyvää jatkoa tämän uuden kanssa. Oikeasti mä toivon, että saisit kupan, klamydian, tippuri, ebolan ja ripulin! Ja toivon, että se sun horo-lehmäs ei ikinä saa lapsia ja palaa helvetin tulessa! Toivon, että kaikki mitä mulle teitte palaa kolminkertaisena takaisin teille!
Vastaukset 2
Vanhimmat
minun suustani tai ajatuksistani. Juuri samaa minä toivon ex:lleni ja hänen kaikille ämmillensä. Toivon ettei mikään liitto tule koskaan hänellä toimimaan, että jäis käteen pelkkää paskaa!!
Paskaa tulevaisuutta siis toivon, enkä koskaan edes esitä olevani onnellinen hänen puolestaan, saati että toivottaisin hyvää jatkoa. Paskat, palakoot helvetissä...............
Mulle kävi niin, että erottiin miehen toimesta 8 avoliitto vuoden jälkeen. Luulin, et meillä oli kaikki suht kunnossa, mut tein liikaa töitä enkä ollut kotona näkemässä tilannetta. Ero tapahtui " kauniisti", ei riidelty, tavarat jaettiin ja asunto meni puoliks. Vannottiin et pysytään aina ystävinä, kunhan tuska hieman hellittää. Mun paras ystäväni alkoi sitten viettää edelleen aikaa mun ex- kotona mun ex- miehen kanssa. Ajattelin tyhmänä että nehän on vain kavereita. 2 viikkoa siitä kun muutin pois meidän yhteisestä kämpästä kuulen muilta ystäviltä parhaan ystäväni ja ex- mieheni suhteesta. Tätä nyt on jatkunu tämän kevään, eli ei mikään yhden illan juttu.
Kun kuulin tästä, oli takki tosi tyhjä. Menetin parhaan ystäväni ja ex- mieheni joille olin omistanut 8 vuotta elämästäni. Luotin, autoin ja rakastin. No, en tuntenut vihaa, en tunne vieläkään. Olen toki surullinen siitä et näin kävi, mut jokainen valitsee oman tiensä ja kantaa seuraukset. He valitsivat toisensa ja minä annoin anteeksi. Anteeksi antaminen ei tarkoita sitä, että meidän ystävyys jatkuu samanlaisena. Luottamus on mennyt mut jos tavataan niin saman katon alla voidaan iltaa viettää. Eivät olleet mun arvoisia ihmisiä, joten menköön..