Alla on Raamatun kohta, joka askarruttaa minua. Mitä mieltä muut ovat siitä? Lukekaa kohta ja alla oleva pohdiskeluni ja kysymykseni. Mitä mieltä olette?
Fil. 1:15 Jotkut tosin julistavat Kristusta vain kateudesta ja riidanhalusta, mutta toiset vilpittömin mielin.
16 Nämä toimivat rakkaudesta, koska tietävät, että minun tehtäväni on puolustaa evankeliumia.
17 Nuo toiset taas julistavat Kristusta juonittelunhalusta, epäpuhtain mielin, ja uskovat näin tuottavansa minulle murhetta täällä vankeudessani.
18 Mutta ei sillä väliä! Minä iloitsen siitäkin, kunhan Kristusta vain kaikin tavoin julistetaan, oli tarkoitus vilpitön tai ei. Minulla on vastedeskin aihetta iloita
Paavali iloitsee jopa vilpillisten ihmisten julistamasta sanasta, koska näin ilosanoma jokatapauksessa leviää. Eikö tuo kerro siitä, että Paavalin mielestä sanoman leviäminen on se pääasia, ei se kuka sitä levittää? Jos ajateltaisiin niin, että Paavali katsoisi vain opetuslasten viemän evankeliumin voivan pelastaa, niin eikö hän olisi vihainen vilpillisille saarnamiehille? Jos vilpilliset saarnamiehet veivät sanomaa Jeesuksesta eteenpäin, niin olihan mahdollista, että joku todellakin otti Jeesuksen sydämeensä ja uskoi. Voidaan siis ajatella, että ehkä pelastus ei koittanut vilpillisille saarnamiehille, mutta kuitenkin niille vilpittömin ja puhtain sydämin Jeesuksen sanan uskoville. Eikai Paavali muuten iloitsisi, ellei hän uskoisi, että ihmiset voisivat tuotakin kautta löytää Jeesuksen. Ja eihän ihminen koskaan pysty näkemään toisen sydämeen. Annan esimerkin: Vilpillinen saarnamies kertoo ihmisille Jeesuksesta. Kuulijat eivät tiedä henkilön vilpillisyydesta, vaan uskovat sanan omalle kohdalleen. Voidaanko siis ajatella, että henkilöt eivät ole osallisia pelastuksesta, koska heidän tietämättään saarnamies olikin vilpillinen? Mielestäni niin ei voi ajatella, koska ihminen ei koskaan voi nähdä toisen sydämeen. Tärkeintä on vain sanan uskominen. Ei kai voida olettaa, että esim. synninpäästö ei olisi pätevä, jos päästäjä olisikin vilpillinen?
Fil. 1:15 Jotkut tosin julistavat Kristusta vain kateudesta ja riidanhalusta, mutta toiset vilpittömin mielin.
16 Nämä toimivat rakkaudesta, koska tietävät, että minun tehtäväni on puolustaa evankeliumia.
17 Nuo toiset taas julistavat Kristusta juonittelunhalusta, epäpuhtain mielin, ja uskovat näin tuottavansa minulle murhetta täällä vankeudessani.
18 Mutta ei sillä väliä! Minä iloitsen siitäkin, kunhan Kristusta vain kaikin tavoin julistetaan, oli tarkoitus vilpitön tai ei. Minulla on vastedeskin aihetta iloita
Paavali iloitsee jopa vilpillisten ihmisten julistamasta sanasta, koska näin ilosanoma jokatapauksessa leviää. Eikö tuo kerro siitä, että Paavalin mielestä sanoman leviäminen on se pääasia, ei se kuka sitä levittää? Jos ajateltaisiin niin, että Paavali katsoisi vain opetuslasten viemän evankeliumin voivan pelastaa, niin eikö hän olisi vihainen vilpillisille saarnamiehille? Jos vilpilliset saarnamiehet veivät sanomaa Jeesuksesta eteenpäin, niin olihan mahdollista, että joku todellakin otti Jeesuksen sydämeensä ja uskoi. Voidaan siis ajatella, että ehkä pelastus ei koittanut vilpillisille saarnamiehille, mutta kuitenkin niille vilpittömin ja puhtain sydämin Jeesuksen sanan uskoville. Eikai Paavali muuten iloitsisi, ellei hän uskoisi, että ihmiset voisivat tuotakin kautta löytää Jeesuksen. Ja eihän ihminen koskaan pysty näkemään toisen sydämeen. Annan esimerkin: Vilpillinen saarnamies kertoo ihmisille Jeesuksesta. Kuulijat eivät tiedä henkilön vilpillisyydesta, vaan uskovat sanan omalle kohdalleen. Voidaanko siis ajatella, että henkilöt eivät ole osallisia pelastuksesta, koska heidän tietämättään saarnamies olikin vilpillinen? Mielestäni niin ei voi ajatella, koska ihminen ei koskaan voi nähdä toisen sydämeen. Tärkeintä on vain sanan uskominen. Ei kai voida olettaa, että esim. synninpäästö ei olisi pätevä, jos päästäjä olisikin vilpillinen?
Vastaukset 4
Vanhimmat
vl ei puhu "uskoon tulemisesta" paitsi tosi harvoin. Uskomassa oleminen, parannuksen armon saaminen jne. ovat heidän lauseenparsia. Niin, tuo viimeinen lause "päästäjä olisi vilpillinen". Tiedäpä sitä, kuinka moni vl:ssa on vilpillinen synneistä päästäjä?
keskustelun aihe, mutta ketään ei tunnu kiinnostavan. Ehkä kaikki haluaakin vain kinastella ihan tyhjänpäiväisistä asioista?? Eikö kellään todellakaan ole mitään sanottavaa aiheesta (paitsi yhdellä)??
anna palaa. mitä sinä muita moitit, jatka fiksua keskustelua avauksesta, niin minä lupaan jatkaa.
avauksen, joten en viitsi sitä yksin jatkaa. Sano jotain vastineeksi. Oletko esimerkiksi samaa mieltä avauksesta? Eli että synninpäästö ei ole kiinni siitä, onko sen "antaja" uskossa vai ei. Muutenhan ihminen joutuisi koko ajan olemaan epätiedossa, onko saanut synnit todella anteeksi. Samalla tämä tarkoittaa sitä, että muidenkin kuin lestadiolaisten (tarkoitan siis uskovaa ihmistä) antama synninpäästö on pätevä. Mitä mieltä olet? Jos olet eri mieltä, niin perustele miksi, ja miten tulkitset sitten Paavalin sanat?