Kaipaatteko te kuuntelijaa?

soilike

Kaikki ystäväni ja läheiseni kuuntelevat kohteliaasti kertomuksiani, mutta miettivät jo samaan aikaa, sitä mitä erityistä heillä on kerrottavaa, kun saavat puheenvuoron.
Jokaisella meistä olisi niin paljon kerrottavaa, mutta kuuntelijoita ei ole, kaikki haluavat vain kertoa.

Olen ajatellut palkata itselleni kuuntelijan, joka kuuntelee hartaasti tuntipalkalla ihmeelistä elämäni kulkua , katsoo kuviani ja sanoo oh ja ah, sopivissa paikoissa
Nauttisin siitä suunnattomasti

35

2068

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Pirna

      Minulla on tosi hyvä juttukaveri kotona. Se olen minä itse. Puhetta tulee solkenaan eikä kukaan keskeytä. Joskus kaupassa nolottaa, kun keskustelemme kotiin jääneestä ostoslistasta, ja huomaan ihmisten tuijottavan. No, ei se mitään...
      alan laulamaan.

      • nainen 60-

        Olen ollut koko elämäni hyvä kuuntelija ja jatkan sitä edelleen.
        Esim:kaupungilla menen aina istumaan yksinäisen vanhuksen pöytään esim kahvilla ja kysyn kohteliaasti olisiko tässä vapaata tilaa ja siitä juttu alkaa luistamaan.
        Minulle on kerrottu satoja sairaskertomuksia ,suru-uutisia ,kaikkia asioita maan ja taivaan väliltä,jopa joskus harvoin iloisiakin asioita.
        Iloisia harvoin koska semmoiset ihmiset ei ole yksinäisiä vaan heillä on ystäviä ja kuuntelijoita.
        Välillä olen yhdessä itkenyt ja välillä joutunut neuvomaan jopa Kelan asioissa,mutta koska omistan niin kallisarvoista asiaa kuin aikaa.
        Menkää hyvät ystävät rohkeasti toisten seuraan,kun yksinäisiä puhekaveria vailla olevia ihmisiä on liian paljon.


      • ii-li
        nainen 60- kirjoitti:

        Olen ollut koko elämäni hyvä kuuntelija ja jatkan sitä edelleen.
        Esim:kaupungilla menen aina istumaan yksinäisen vanhuksen pöytään esim kahvilla ja kysyn kohteliaasti olisiko tässä vapaata tilaa ja siitä juttu alkaa luistamaan.
        Minulle on kerrottu satoja sairaskertomuksia ,suru-uutisia ,kaikkia asioita maan ja taivaan väliltä,jopa joskus harvoin iloisiakin asioita.
        Iloisia harvoin koska semmoiset ihmiset ei ole yksinäisiä vaan heillä on ystäviä ja kuuntelijoita.
        Välillä olen yhdessä itkenyt ja välillä joutunut neuvomaan jopa Kelan asioissa,mutta koska omistan niin kallisarvoista asiaa kuin aikaa.
        Menkää hyvät ystävät rohkeasti toisten seuraan,kun yksinäisiä puhekaveria vailla olevia ihmisiä on liian paljon.

        ...jo vuosia sitten. Olen joskus tehnyt, kuten kerroit. Se kyllä loppui siihen, kun muuan kovin puhelias tantta kertoi olevansa 93-vuotias, olevansa vanhainkodista päiväkävelyllä ja pummasi minulta kahvit ja leivokset. Ihmettelin, miten nuorekkaalta hän vaikutti. - Kun pääsin hänestä eroon, niin tarjoilija kertoi, että hän on n. 75-vuotias, ei asu vanhainkodissa ja käy kahvilassa joka päivä pummaamassa ihmisiltä kahvit ja leivokset.


      • nainen 60- kirjoitti:

        Olen ollut koko elämäni hyvä kuuntelija ja jatkan sitä edelleen.
        Esim:kaupungilla menen aina istumaan yksinäisen vanhuksen pöytään esim kahvilla ja kysyn kohteliaasti olisiko tässä vapaata tilaa ja siitä juttu alkaa luistamaan.
        Minulle on kerrottu satoja sairaskertomuksia ,suru-uutisia ,kaikkia asioita maan ja taivaan väliltä,jopa joskus harvoin iloisiakin asioita.
        Iloisia harvoin koska semmoiset ihmiset ei ole yksinäisiä vaan heillä on ystäviä ja kuuntelijoita.
        Välillä olen yhdessä itkenyt ja välillä joutunut neuvomaan jopa Kelan asioissa,mutta koska omistan niin kallisarvoista asiaa kuin aikaa.
        Menkää hyvät ystävät rohkeasti toisten seuraan,kun yksinäisiä puhekaveria vailla olevia ihmisiä on liian paljon.

        tai vain istumaan jos jonkun näen tarvisevan.Kaikkialla on sellaisia joilla on sanottavaa ja uskokaa tai älkää minä kuuntelen aina tarkasti ja paneudun asiaan.
        Sitten vastaan niinkuin sille sopii sillä hetkellä.Minä en osaa itkeä ellei kysymyksessä ole lapsi.Aikuiset ovat harvemmin niin hädässä.


      • ii-li kirjoitti:

        ...jo vuosia sitten. Olen joskus tehnyt, kuten kerroit. Se kyllä loppui siihen, kun muuan kovin puhelias tantta kertoi olevansa 93-vuotias, olevansa vanhainkodista päiväkävelyllä ja pummasi minulta kahvit ja leivokset. Ihmettelin, miten nuorekkaalta hän vaikutti. - Kun pääsin hänestä eroon, niin tarjoilija kertoi, että hän on n. 75-vuotias, ei asu vanhainkodissa ja käy kahvilassa joka päivä pummaamassa ihmisiltä kahvit ja leivokset.

        kiltti että joku mummu voisi puhua sinut ympäri.Minua ei puijaa kukaan aivan helpolla.Vaikka aluksi niin luulisi mutta arvioin aika äkkiä koko ihmisen.En näytä sitä jos ei ole pakko.


      • Markeliina

        tuo itsekseen puhelusi. Minullakin kun tahtoo olla noita samanlaisia oireita.

        Joskus oikein nolottaa, kun pyörällä ajaessanikin unohdun juttelemaan itseni kanssa ja sitten yht`äkkiä huomaan että ihmisillä on hieman outo ilme kun ohitan heitä.

        Onhan minulla kotonakin kuuntelija, joka kyllä kuuntelee aivan rauhassa, jos minulla on jotain sydämelläni.

        Joten en oikeastaan kaipaa kuuntelijaa, mutta minä voisin yrittää olla kuuntelija jollekin, joka sellaista tarvitsee ja olenhan minä ollutkin silloin tällöin.


      • ii-li
        pääsky kirjoitti:

        kiltti että joku mummu voisi puhua sinut ympäri.Minua ei puijaa kukaan aivan helpolla.Vaikka aluksi niin luulisi mutta arvioin aika äkkiä koko ihmisen.En näytä sitä jos ei ole pakko.

        Kirjoitin tähän vastauksen, mutta kone meni jumiin juuri, kun olin lähettämässä sitä.

        Ehkäpä kerron joskus toiste "kiltteydestäni".


      • ii-li kirjoitti:

        Kirjoitin tähän vastauksen, mutta kone meni jumiin juuri, kun olin lähettämässä sitä.

        Ehkäpä kerron joskus toiste "kiltteydestäni".

        siitä kiltteydestä harmissaan.Ei tarvitse ottaa ihan tosissaan.Ehkä joku pappa olisi voinut minuakin puijata.Haittaisko tuo.


      • Albertiina

        Taidamme olla sukulaissieluja. Erikoisesti laulaminen ostoshyllyjen välissä ja kassajonossa tekee terää. Mutta minkäs voit kun laulattaa!!!

        Laulettaankos yhdessä vaikka Moskovan valot:
        "Kerran löysin sinut ystäväin,
        kuljit hetken yössä vierelläin.
        Silmäs mua katsoi niin,
        kutsui ....."


      • angi

        puhelin mikki vaikkei puhelin oiskaan toisessa päässä. Ei kukaan enään katso omituisesti jos muistat laittaa sen lankan toisen pään taskuun.


      • ii-li
        pääsky kirjoitti:

        siitä kiltteydestä harmissaan.Ei tarvitse ottaa ihan tosissaan.Ehkä joku pappa olisi voinut minuakin puijata.Haittaisko tuo.

        Mihinkähän mahtoi sekin viesti hävitä.

        Ei, en mitenkään närkästynyt. Se otsikko "Krääh" oli vain sitä, että käytin paljon aikaa vastauksen tekemiseen, ja sitten kone jämähti niin, että se piti kokonaan sammuttaa.

        En ehkä olekaan kiltti ihminen. Siitä olin silloin juuri kirjoittamassa. Se työ, jota olen tehnyt 30 vuotta ei suosi kiltteyttä. Välillä pitää olla aika tiukka, mutta pitää etsiä jotakin kohteliaita keinoja. En tosin ole koskaan oppinut olemaan kohteliaasti yhtä hävytön kuin vanhempi veljeni.


      • pääsky oik.
        ii-li kirjoitti:

        Mihinkähän mahtoi sekin viesti hävitä.

        Ei, en mitenkään närkästynyt. Se otsikko "Krääh" oli vain sitä, että käytin paljon aikaa vastauksen tekemiseen, ja sitten kone jämähti niin, että se piti kokonaan sammuttaa.

        En ehkä olekaan kiltti ihminen. Siitä olin silloin juuri kirjoittamassa. Se työ, jota olen tehnyt 30 vuotta ei suosi kiltteyttä. Välillä pitää olla aika tiukka, mutta pitää etsiä jotakin kohteliaita keinoja. En tosin ole koskaan oppinut olemaan kohteliaasti yhtä hävytön kuin vanhempi veljeni.

        mitään lällärikamaa.Kaikilla nuorempana varsinkin tulee kärjistettyä asioita ja santtua satuttavasti.Siitä jää sitten itselle jäytvä tunne.Oppii miten sanoisi asian ettei loukkaisi.

        Työmaalla on pelottavaa olla alamaisena sellailelle jolla on valta poistaa tai hankaloittaa oloa.
        Minä en usko että sinua olisi tarvinnut pelätä,ellei tahallaan suututtaisi.

        Veljesi kanssa en olisi varmaan pysynyt terveenä.Huomasin työssä ollessa että jos pelkäsin jotain ei haluttanut töihin ja pakottamaalla olemaan sairastun aina.
        Siksi olen tunteny helpotusta kun niskan päällä ei ole ketään muita kun Luoja.

        alussa minulla aina temppuili kone,meni hukkaan kirjoituksia.Nyt on mennyt hukkaan vain poistamisen kautta.


      • ii-li
        pääsky oik. kirjoitti:

        mitään lällärikamaa.Kaikilla nuorempana varsinkin tulee kärjistettyä asioita ja santtua satuttavasti.Siitä jää sitten itselle jäytvä tunne.Oppii miten sanoisi asian ettei loukkaisi.

        Työmaalla on pelottavaa olla alamaisena sellailelle jolla on valta poistaa tai hankaloittaa oloa.
        Minä en usko että sinua olisi tarvinnut pelätä,ellei tahallaan suututtaisi.

        Veljesi kanssa en olisi varmaan pysynyt terveenä.Huomasin työssä ollessa että jos pelkäsin jotain ei haluttanut töihin ja pakottamaalla olemaan sairastun aina.
        Siksi olen tunteny helpotusta kun niskan päällä ei ole ketään muita kun Luoja.

        alussa minulla aina temppuili kone,meni hukkaan kirjoituksia.Nyt on mennyt hukkaan vain poistamisen kautta.

        Hän oli aina tyyni ja hillitty ja hävytön vain tarvittaessa esimerkiksi esimiehilleen tai valtion virkamiehille tai kaupassa, jossa hän sai huonoa palvelua. Hänelle on vain kehittynyt hyvä käytös ja hyvä kielellinen ilmaisukyky. Hän osaa aina asettaa sanansa niin hyvin, ettei kuulija voi millään perusteella suuttua. - Luulen kyllä, että hänellä oli aika paljon vihamiehiä silloin kun hän oli vielä työelämässä. Kukaan ei vain osannut pukea vihaansa sanoiksi.


    • ikävää

      Ikävää, että olemme kaikki niin itsekkäitä. Oma itsemme on se tärkein ja itsestämme haluamme kertoa. Toki myös kohteliaissyystä olemme kuuntelevinaan, mutta kuuntelemmeko aidosti?
      Muistan muutaman vuoden takaisen tapahtuman. Istuimme naapuristossa asuvan hyvän ystäväni kanssa iltaa ja vähän alkoholiakin nautittiin. Olin silloin ns. uusiopoikamies ja tunsin itseäni yksinäiseksi. Yksinäinen oli hänkin, mutta en sitä edes ajatellut, vaan ajattelin vain omaa itseäni. Kun tuntitolkulla olin hänelle kertonut elämäni eri vaiheita, hän hienovaraisesti kysyi, että sinustako nyt vain puhutaan. Silloin havahduin ajattelemaan ja ymmärtämään itsekeskeisyyttäni ja opin ehkä kuuntelemaankin.
      Enää en itsestäni paljon puhu, mutta on antoisaa kuunnella muiden elämänkertomuksia.

      PS
      Poistin profiilini täältä pari kuukautta sitten (Bendikt). Palaan myhöemmin uudella nimellä.

    • haluaisin puhua

      Ei tähän nyt kehtaa laittaa vakituista nikkiään. Olen hyvä kuuntelija ja paljon olen saanut vastaanottaa ihmisten murheita. Neuvoja ovat kysyneet ja minua vahvana pitäneet. Omia huoliani en ole tohtinut muille puhua ja suruni olen kantanut yksin. Joskus on minunkin mieleeni pulpahtanut ajatus, että varaisin psykiatrilta tai psykologilta ajan ihan vaan sitä varten, että puhuisin ja hän kuuntelisi. Kun hän saisi maksun niin en olisi sillä tavalla vaivaksi. Minulla on nuorimmaisestani ollut huolta koko hänen elinaikansa. Nyt on jo yli nelikymppinen ja henkisestä tuestani on tuloksia. Asiansa ovat hyvällä tolalla. Rahaa en ole koskaan antanut, mutta aina on ollut ovi avoinna ja kannustusta olen antanut. Sanon sen verran, että pahasta alkoholiriippuvuudestakin voi parantua. mutta se on pitkä prosessi.Tästä kaikesta saisi romaanin.

      • Oliko..

        tässä tapauksessa asia näin?


      • haluaisin p...
        Oliko.. kirjoitti:

        tässä tapauksessa asia näin?

        Söimme terveellisesti. Emme harrastaneet karkkeja eikä limsoja liiemmin. Aika vilkas hän oli jo pienenä. Hikipäässä touhusi. Oppi kolmivuotiaana lukemaan, kun siskonsa opetti. Tarkkikselle pääsi, kun oli häiritsevä ja koulumenestys meni penkin alle. Kantapään kautta on elämän opit käyty ja pohjat koluttu. Tämä on ollut elämäni pitkin tukiprojekti. Kuten sanoin tästä saisi romaanin. En aio kuitenkaan palsalle sitä kirjoittaa. Mutta hautaan asti kannan takaraivossani huolta tästä heikommasta lapsestani.


    • satutätixxx

      ....on minun koirani...se ei kyllä keskeytä tarinoita, vaan katsoo hyvin ymmärtäväisen näköisesti ja välillä tuntuu, kuin nyökkäisi aina sopivassa kohdassa!

      • Pirna

        haaveeni. Voisin todeta; enhän minä nyt itekseni puhu, vaan koiralleni...mutta kun on allergiaa...


      • jemina

        Koiralle minäkin puhun, hän kallistaa päätään ja kuuntelee viisaan näköisenä. Puhun minä edesmenneelle miehellenikin, en sentään julkisilla paikoilla, mutta kotona ja haudalla.


      • minullakin

        kuuntelioita, ulkona lintuja, oravia, talvella niille lasin läpi jutustelen. Kesällä puutarhassa juttelin linnuille, naapurille vihjaisin, että en ihan seonnut ole vaikka yksin puhunkin (tai sitten olen DD). Kissa joskus haluaa tulla lähelle ja siinä sitten juttelemme, hän aina silloin tällöin vastailee jutusteluni lomaan.

        Minulla on yksi tosi hyvä ystävä jonka kanssa kekustelemme ja kuuntelemme toistemme iloja ja suruja. Näemme harvoin, puhelimessa puhumme aika usein.

        Työelämässä ollessani olin monellekkin kuuntelija jolle voi puhua pelkäämättä että vuotaa eteenpäin.

        Joskus olen miettinyt että jos joku haluaisi kuuntelijan netin kautta niin voisi kirjoitella niin "kuuntelisin", tietty vastailisinkin.


      • Uusisuvi
        jemina kirjoitti:

        Koiralle minäkin puhun, hän kallistaa päätään ja kuuntelee viisaan näköisenä. Puhun minä edesmenneelle miehellenikin, en sentään julkisilla paikoilla, mutta kotona ja haudalla.

        Ei tuputa mielipiteitään eikä kiusaannu vaikka kuinka kauan puhuisi. Minä puhun koiralle usein ja voi kuinka hän todellakin kallistelee päätään ja katsoo niin, että vastaisi jos osaisi.
        Hän on hyt vanhempana ruvennut purpattamaan ja ääntelemään. Ilmeisesti matkii puhumista.

        Kerran eräs ystäväni kertoi syövästään. Hän istui keittiön pöydän ääressä ja itki.
        Koira meni kupilleen ja toi sieltä ruokaansa ystäväni syliin.

        Koira tietenkin järkeili, että nälkähän tuolla ihmisellä on, ei kai muuten itkisi.

        Olen monasti kiitollisena ajatellut, että onneksi ei ole estettä - ainakaan vielä, että saan pitää tuollaisen kuuntelijan.


      • Markeliina
        Uusisuvi kirjoitti:

        Ei tuputa mielipiteitään eikä kiusaannu vaikka kuinka kauan puhuisi. Minä puhun koiralle usein ja voi kuinka hän todellakin kallistelee päätään ja katsoo niin, että vastaisi jos osaisi.
        Hän on hyt vanhempana ruvennut purpattamaan ja ääntelemään. Ilmeisesti matkii puhumista.

        Kerran eräs ystäväni kertoi syövästään. Hän istui keittiön pöydän ääressä ja itki.
        Koira meni kupilleen ja toi sieltä ruokaansa ystäväni syliin.

        Koira tietenkin järkeili, että nälkähän tuolla ihmisellä on, ei kai muuten itkisi.

        Olen monasti kiitollisena ajatellut, että onneksi ei ole estettä - ainakaan vielä, että saan pitää tuollaisen kuuntelijan.

        kun olin lenkillä,tiepuolessa seisoi eräs nainen, joka jutteli kovalla äänellä, että kyllä sen pitää nyt parantaa tapansa ja ruveta saamaan parempia numeroita.
        Ihmettelin tuota yksinpuhelua, mutta en kauan.

        Pieni koira oli siinä vieressä tarpeillaan ja siinä emäntä purki huoliaan ystävälleen.

        Koira on hyvä kuuntelija.


    • Vivian

      Olen uusi näillä palstoilla, joten mikäli täällä on jo Vivian, vaihdan nimeä. Olen tullut siihen tulokseen, että kyllähän naiset vielä kuuntelevat, mutta ne miehet! Kun tapaa kaikin tavoin hurmaavan oloisen miehen ja sitten kerta toisensa jälkeen joutuu toteamaan, että herra on kiinnostunut vain omista tekemisistään, omista aikaan saannoksistaan, kyllä siinä kiinnostus katoaa. Toki saattaa hän ensi töikseen kysyä, mitä Sinulle kuuluu, mutta kuuntelee kuulumiseni kiireisesti ja sitten puhutaan vain hänestä. Mieluummin yksin kuin em. kaltaisen kumppanin kanssa.

      • tällainen oon

        Puhujia ja kuuntelijoita on meissä molemmissa sukupuolissa. Minua on kohdannut enimmäkseen puhuvat naiset jopa samoja asioitaan toistavat ja vuorostaan järkevästi keskustelevat miehet.


      • on aina

        parempi kuin huono parisuhde.

        Vapaissa miehissä (varattuja en huoli) ei ole vielä vastaan tullut typpiä, jonka kanssa olisi mitään mahdollisuutta hyvään parisuhteeseen. Täälläkin eräs vapaa heteromies mainostaa itseään, mutta hänen viestinsä ovat täyden tollon kirjoittamia, hän ei ymmärrä edes itse, mitä sanoo. (Joko sitten kukaan muu.)

        Valokuva on todiste, se on niin vanhan näköinen, että panisin hänen ikävuosiinsa pari-kolmekymmentä vuotta lisää. Mutta biologinen ikähän ei olekaan se oikea!


      • fiksu
        on aina kirjoitti:

        parempi kuin huono parisuhde.

        Vapaissa miehissä (varattuja en huoli) ei ole vielä vastaan tullut typpiä, jonka kanssa olisi mitään mahdollisuutta hyvään parisuhteeseen. Täälläkin eräs vapaa heteromies mainostaa itseään, mutta hänen viestinsä ovat täyden tollon kirjoittamia, hän ei ymmärrä edes itse, mitä sanoo. (Joko sitten kukaan muu.)

        Valokuva on todiste, se on niin vanhan näköinen, että panisin hänen ikävuosiinsa pari-kolmekymmentä vuotta lisää. Mutta biologinen ikähän ei olekaan se oikea!

        kun olet niin alennut tänne kirjoittelemaan.
        Mutta kukas sen kissanhännän nostaa jos ei kissa itse :))


      • Taisit
        fiksu kirjoitti:

        kun olet niin alennut tänne kirjoittelemaan.
        Mutta kukas sen kissanhännän nostaa jos ei kissa itse :))

        miettiä jotain muuta, esim. eilistä päivää.


      • pohjoisen mies.
        on aina kirjoitti:

        parempi kuin huono parisuhde.

        Vapaissa miehissä (varattuja en huoli) ei ole vielä vastaan tullut typpiä, jonka kanssa olisi mitään mahdollisuutta hyvään parisuhteeseen. Täälläkin eräs vapaa heteromies mainostaa itseään, mutta hänen viestinsä ovat täyden tollon kirjoittamia, hän ei ymmärrä edes itse, mitä sanoo. (Joko sitten kukaan muu.)

        Valokuva on todiste, se on niin vanhan näköinen, että panisin hänen ikävuosiinsa pari-kolmekymmentä vuotta lisää. Mutta biologinen ikähän ei olekaan se oikea!

        enpä huolis varattuja minäkään, siispä sinulle kirjoitan.yksin olen ollut jo 3-4 vuotta,enkä millään tähän totu.onhan tässä 3 pientä kaupunkia lähekkäin,2 suomalaista ja 1 ruotsalainen, että menopaikkoja olis,mutta menohalut on hukassa.yksin elämisestä en viellä hyvääpuolta ole löytanyt-jos yhtään kiinostaa,ota yhteyttä.


    • Liisukka

      Minulla on sisko hyvä kuuntelia.Joskus huomaa puhuvansa itsekseen,kun kävelee tai pyörällä ajaa,sitten aivan säikähtää mitä tuli höpötettyä.

    • tapani*

      Kun liikun entisellä kotiseudullani, olen huomannut, miten moni ihminen tarvitsee kuulijaa. Ei kaupunkiympäristössä sellaista tule vastaan.

      Heidän on saatava kertoa elämänvaiheistaan ongelmistaan, sattuneista tapahtumista, eläneistä ihmisistä jne.

    • katriina64

      erään tuttavani kylään.
      Laitoin kahvia ja tarjosin hyvää kahvileipää, sekä illan kuluessa vielä pientä suolapalaa.
      Koko vierailunsa ajan tuttavani puhui omista asioistaa, itsestään, perheestään, sekä hienoista ystävistään. Heitin väliin jonkun innoittavan kysymyksen ja hämmästellen ihailin kuinka kivaa ja värikästä tuttavani elämä on ollut.
      Kotiin lähdön hetkellä sain kuulla olevani mahdottoman hyvä "keskustelukumppani."
      Miehelleni huokasin myöhemmin nukkumaan mennessämme, että kyllä joillakin ihmisillä on tämä elämä ollut jännittävää ja vaihtelevaa. Minulle ei tapahdu milloinkaan mitään /:=(

    • Mikrofoni ei intä vastaan vaikka mitä puhuisit. Jos se on vielä yhdistettynä nauhuriin, saat puhelusi talteen. Laita nauhat laatikkoon, jossa lukee "kansatieteen laitos" niin perikunta tietää minne ne muistelot ja harmittelut voi lähettää. Ehkä joku tiedemies saa niistä vaikka väitöskirjan.

      • soilike

        Minulla on uninauhuri, jolle joskus herätessäni kerron yöni seikkailusta.
        Ihmeen selkeäasti muistuvat mieleen mitä naurettavimmat kokemukseni.


        Nauhurikin on jo vanhanaikainen.
        DVD voisi tällä hetkellä olla oikea tallennin tulevaisuutta ajatellen, mutta mitään historiallisesti merkittävää en ole saavuttanut.

        Luulen ,että tuolla puolella tuskin enää nauttii mistään maallisesta, tuskin edes merkkimiehet haltioituvat muistokirjoitelmista.

        Olisi niin nautittavaa kuulla hyväksyviä lausahduksia elämänsä saavutuksista, just nyt, vaikkapa ventovieraan suusta


      • Hintriika
        soilike kirjoitti:

        Minulla on uninauhuri, jolle joskus herätessäni kerron yöni seikkailusta.
        Ihmeen selkeäasti muistuvat mieleen mitä naurettavimmat kokemukseni.


        Nauhurikin on jo vanhanaikainen.
        DVD voisi tällä hetkellä olla oikea tallennin tulevaisuutta ajatellen, mutta mitään historiallisesti merkittävää en ole saavuttanut.

        Luulen ,että tuolla puolella tuskin enää nauttii mistään maallisesta, tuskin edes merkkimiehet haltioituvat muistokirjoitelmista.

        Olisi niin nautittavaa kuulla hyväksyviä lausahduksia elämänsä saavutuksista, just nyt, vaikkapa ventovieraan suusta

        Varmaan kohta keksitään nauhuri, joka osaa myötäelää ja kannustaa... Siihen asti se hyvä muistiinpanija mutta kehno lohduttaja.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tukalaa kuumuutta

      Tietäisitpä vaan kuinka kuumana olen käynyt viime päivät. Eikä johdu helteestä, vaan sinusta. Mitäköhän taikoja olet teh
      Ikävä
      43
      3037
    2. Ensi kesänä

      Näin kesän viimeisenä minuutteina ajattelen sinua. Olisiko seuraava kesä "meidän" kesä? Tänä vuonna ei onnistuttu, mutta
      Ikävä
      61
      3021
    3. Sinä, ihastukseni

      Mitä haluaisit tehdä kanssani ensimmäisenä?
      Ihastuminen
      42
      2387
    4. Tiedät ettei tule toimimaan.

      Mielenterveys ei kummallakaan kestä.
      Ikävä
      31
      1873
    5. Anne Kukkohovin karmeat velat ovat Suomessa.

      Lähtikö se siksi pois Suomesta ? Et on noin kar? mean suuret velat naisella olemassa
      Kotimaiset julkkisjuorut
      83
      1808
    6. Okei, myönnetään,

      Oisit sä saanut ottaa ne housutkin pois, mutta ehkä joskus jossain toisaalla. 😘
      Ikävä
      25
      1729
    7. Onko kaivatullasi

      himmeä kuuppa?
      Ikävä
      48
      1586
    8. Mihin hävisi

      Mihin hävisi asiallinen keskustelu tositapahtumista, vai pitikö jonkin Hannulle kateellisen näyttää typeryytensä
      Iisalmi
      79
      1317
    9. On jo heinäkuun viimeinen päivä.

      En taida nähdä sinua koskaan.
      Rakkaus ja rakastaminen
      39
      1270
    10. Lähtikö korvat

      puhtaaksi vaikusta?
      Tuusniemi
      79
      1090
    Aihe