Talousoikeus?

Vastaako tekstisi kysymykseeni? Kai se nyt on selvä, että oikis on parempi vaihtoehto. Mutta haluaisin kuulla, miten on todellisuudessa käynyt yritysjuridiikan/talousoikeuden pääaineopiskelijoille?

opiskelija. kirjoitti:

Vastaako tekstisi kysymykseeni? Kai se nyt on selvä, että oikis on parempi vaihtoehto. Mutta haluaisin kuulla, miten on todellisuudessa käynyt yritysjuridiikan/talousoikeuden pääaineopiskelijoille?

Lue lisää

Amk:ssa?

En tia, että juristiksi voisi lukea myös muualla kun oikiksessa.

luetaan pääaineena? kirjoitti:

Amk:ssa?

En tia, että juristiksi voisi lukea myös muualla kun oikiksessa.

KTM:ksi voi valmistua pääaineena talousoikeus/yritysjuridiikka. HTM:ksi voi valmistua pääaineena julkisoikeus.

Juristien työllistyminen on tällä hetkellä melko huonoa. Tämän perusteella pääaineenaan oikeustiedettä lukeneiden työllistymisen täytyy olla erittäin heikkoa.

opiskelija. kirjoitti:

KTM:ksi voi valmistua pääaineena talousoikeus/yritysjuridiikka. HTM:ksi voi valmistua pääaineena julkisoikeus.

Juristien työllistyminen on tällä hetkellä melko huonoa. Tämän perusteella pääaineenaan oikeustiedettä lukeneiden työllistymisen täytyy olla erittäin heikkoa.

Lue lisää

"Juristien työllistyminen on tällä hetkellä melko huonoa"

Joten ajattelit sitten, että ois ehkä fiksumpaa mennä lukemaan oikeutta johonkin muuhun kuin oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Ihan jees.

järki ihminen kirjoitti:

"Juristien työllistyminen on tällä hetkellä melko huonoa"

Joten ajattelit sitten, että ois ehkä fiksumpaa mennä lukemaan oikeutta johonkin muuhun kuin oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Ihan jees.

Lue lisää

"Joten ajattelit sitten, että ois ehkä fiksumpaa mennä lukemaan oikeutta johonkin muuhun kuin oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Ihan jees.""

Olen aina ihmetellyt pääsykokeita, joissa täytyy lukea tekstiä suomeksi ja vastata tekstin pohjalta tehtyihin kysymyksiin. Nyt ymmärrään, että kokeella todella voidaan karsia ihmisiä. Mistä ihmeestä päädyit tuohon?

Lainaus toisesta kirjoittamastani viestistä:

"Itse opiskelen sekä oikeustiedettä että kauppatieteitä. Olen tässä yrittänyt ymmärtää tuttuja, joilla on talousoikeus pääaineena."

"Yritysjuridiikkaa pääaineenaan lukeneet löytävät itsensä suurten yritysten palveluksesta."

Voisitko nyt täsmentää, mihin konkreettisiin tehtäviin palkataan mieluummin talousoikeutta lukenut ekonomi kuin juristi? Tuon "suurten yritysten palvelukseen" mantran olen kuullut monta kertaa. Onko sille todellista katetta? Mitä tällaisia tehtäviä suurista yrityksistä löytyy?

Tai mihin tehtävään yrityksessä rekrytoidaan mieluummin talousoikeutta lukenut ekonomi kuin laskentatoimea/rahoitusta lukenut (varsinkin jos tällä on sivuaineena talousoikeus)?

Mitä tarkoittaa "ymmärtää taloutta"? Saavuttaako tuon tason yleisopinnoilla? Juristit lukevat Helsingissä myös esim. kirjanpitoa ja kansantaloustiedettäkin hieman.

Itse opiskelen sekä oikeustiedettä että kauppatieteitä. Olen tässä yrittänyt ymmärtää tuttuja, joilla on talousoikeus pääaineena.

opiskelija. kirjoitti:

"Yritysjuridiikkaa pääaineenaan lukeneet löytävät itsensä suurten yritysten palveluksesta."

Voisitko nyt täsmentää, mihin konkreettisiin tehtäviin palkataan mieluummin talousoikeutta lukenut ekonomi kuin juristi? Tuon "suurten yritysten palvelukseen" mantran olen kuullut monta kertaa. Onko sille todellista katetta? Mitä tällaisia tehtäviä suurista yrityksistä löytyy?

Tai mihin tehtävään yrityksessä rekrytoidaan mieluummin talousoikeutta lukenut ekonomi kuin laskentatoimea/rahoitusta lukenut (varsinkin jos tällä on sivuaineena talousoikeus)?

Mitä tarkoittaa "ymmärtää taloutta"? Saavuttaako tuon tason yleisopinnoilla? Juristit lukevat Helsingissä myös esim. kirjanpitoa ja kansantaloustiedettäkin hieman.

Itse opiskelen sekä oikeustiedettä että kauppatieteitä. Olen tässä yrittänyt ymmärtää tuttuja, joilla on talousoikeus pääaineena.

Lue lisää

Suurten yritysten palvelukseen sen takia, että pienet yritykset eivät tällaista henkilöstöä tarvitse. Pienet yritykset tarvitsevat suorittavan tason henkilöstöä, palkanlaskijan ja pari toimiston tyyppiä. Sitten vähän suuremmat ehkä palkkaavat juristin, mutta todennäköisesti kuitenkin ostavat palvelun ulkopuolelta lakiasiaintoimisto Nönnönnööltä. Ehkä hieman yksinkertaistaen todettu, mutta selvittänee tätä pointtia. Yritysjuridiikkaa opiskellut KTM toimii kuitenkin omalla erikoisalallaan asiantuntijatehtävissä, eikä näitä yleensä löydy pienistä firmoista.

"Voisitko nyt täsmentää, mihin konkreettisiin tehtäviin palkataan mieluummin talousoikeutta lukenut ekonomi kuin juristi?"

Juristit harvemmin tekevät taloutta koskevia päätöksiä tai toimivat päätoimisesti vaikkapa yrityksen keskijohdossa. He antavat kyllä oman erikoisosaamisensa johdon käyttöön, mutta harvemmin kuitenkaan toimivat muissa kuin juristintehtävissä. KTM ei puolestaan ole juristi. Se ei silti tarkoita sitä, etteikö hän välillä törmäisi tilanteisiin, joissa lain tuntemisesta olisi etua.

Nimimerkki kirjoitti:

Suurten yritysten palvelukseen sen takia, että pienet yritykset eivät tällaista henkilöstöä tarvitse. Pienet yritykset tarvitsevat suorittavan tason henkilöstöä, palkanlaskijan ja pari toimiston tyyppiä. Sitten vähän suuremmat ehkä palkkaavat juristin, mutta todennäköisesti kuitenkin ostavat palvelun ulkopuolelta lakiasiaintoimisto Nönnönnööltä. Ehkä hieman yksinkertaistaen todettu, mutta selvittänee tätä pointtia. Yritysjuridiikkaa opiskellut KTM toimii kuitenkin omalla erikoisalallaan asiantuntijatehtävissä, eikä näitä yleensä löydy pienistä firmoista.

"Voisitko nyt täsmentää, mihin konkreettisiin tehtäviin palkataan mieluummin talousoikeutta lukenut ekonomi kuin juristi?"

Juristit harvemmin tekevät taloutta koskevia päätöksiä tai toimivat päätoimisesti vaikkapa yrityksen keskijohdossa. He antavat kyllä oman erikoisosaamisensa johdon käyttöön, mutta harvemmin kuitenkaan toimivat muissa kuin juristintehtävissä. KTM ei puolestaan ole juristi. Se ei silti tarkoita sitä, etteikö hän välillä törmäisi tilanteisiin, joissa lain tuntemisesta olisi etua.

Lue lisää

"Yritysjuridiikkaa opiskellut KTM toimii kuitenkin omalla erikoisalallaan asiantuntijatehtävissä, eikä näitä yleensä löydy pienistä firmoista. "

Mikä on tämä erikoisala? Talousoikeutta lukeneella kun ei mielestäni ole mitään erikoisalaa.

opiskelija. kirjoitti:

"Yritysjuridiikkaa opiskellut KTM toimii kuitenkin omalla erikoisalallaan asiantuntijatehtävissä, eikä näitä yleensä löydy pienistä firmoista. "

Mikä on tämä erikoisala? Talousoikeutta lukeneella kun ei mielestäni ole mitään erikoisalaa.

Lue lisää

"Mikä on tämä erikoisala? Talousoikeutta lukeneella kun ei mielestäni ole mitään erikoisalaa."

- Sisäinen ja ulkoinen yritysjuridiikka, verojuridiikka, jne.

Talousoikeutta lukeneet ekonomit sijoittuvat yrityksiin oman erikoisalansa asiantuntijatehtäviin, esimerkkeinä voitaisiin mainita vaikkapa veroasiantuntija, joka omalla osaamisellaan verosuunnittelun kautta voi tuottaa yritykselle huomattavaa etua.

koulu omilla sivuillaan sanoo, mitä tahtoo. En näe esimerkiksi markkinoinnin ja yritysjuridiikan välillä mitään yhteyttä.

"Tilintarkastajan tai verokonsultin ammatti".
Näitäkin ammatteja silmällä pitäen olisi mielestäni parempi lukea laskentatoimea pääaineena ja sivuaineena talousoikeutta.

Olen aina halunnut tietää, mitä tarkoittaa seuraava lause:"opetamme yritysjuridiikkaa nimenomaan liikkeenjohdon tarpeita silmällä pitäen". Miten tämän on ajateltu eroavan normaalista juridiikan opiskelusta? Itse en käytännössä ole huomannut mitään eroa. Olen siis tehnyt muutamia talousoikeuden kursseja kauppiksen puolella.

opiskelija. kirjoitti:

koulu omilla sivuillaan sanoo, mitä tahtoo. En näe esimerkiksi markkinoinnin ja yritysjuridiikan välillä mitään yhteyttä.

"Tilintarkastajan tai verokonsultin ammatti".
Näitäkin ammatteja silmällä pitäen olisi mielestäni parempi lukea laskentatoimea pääaineena ja sivuaineena talousoikeutta.

Olen aina halunnut tietää, mitä tarkoittaa seuraava lause:"opetamme yritysjuridiikkaa nimenomaan liikkeenjohdon tarpeita silmällä pitäen". Miten tämän on ajateltu eroavan normaalista juridiikan opiskelusta? Itse en käytännössä ole huomannut mitään eroa. Olen siis tehnyt muutamia talousoikeuden kursseja kauppiksen puolella.

Lue lisää

En osaa sanoa kun en kyseistä alaa opiskele. Mutta kerropa mikä on pointtisi tässä? Haluatko sanoa, että talousoikeuden KTM:t ovat sama asia kuin juristi, vai että he ovat ikään kuin huonoja juristeja? Miksi tämä on ongelma? Jos ensimmäinen, niin asiahan on sama kuin kysymys valtiotiede/yhteiskuntatiede, ja jos taas jälkimmäinen niin ollaan tradenomi/ekonomi-tilanteessa. Mitä väliä sillä on?

opiskelija. kirjoitti:

koulu omilla sivuillaan sanoo, mitä tahtoo. En näe esimerkiksi markkinoinnin ja yritysjuridiikan välillä mitään yhteyttä.

"Tilintarkastajan tai verokonsultin ammatti".
Näitäkin ammatteja silmällä pitäen olisi mielestäni parempi lukea laskentatoimea pääaineena ja sivuaineena talousoikeutta.

Olen aina halunnut tietää, mitä tarkoittaa seuraava lause:"opetamme yritysjuridiikkaa nimenomaan liikkeenjohdon tarpeita silmällä pitäen". Miten tämän on ajateltu eroavan normaalista juridiikan opiskelusta? Itse en käytännössä ole huomannut mitään eroa. Olen siis tehnyt muutamia talousoikeuden kursseja kauppiksen puolella.

Lue lisää

"Näitäkin ammatteja silmällä pitäen olisi mielestäni parempi lukea laskentatoimea pääaineena ja sivuaineena talousoikeutta"
Jos tarkoitat että toinen on pääaine ja toinen on pitkä sivuaine, niin oikeastaan ero työn kanalta ei ole kovin suuri, oli sitten kummin päin tahansa. Mutta tietenkin esim. verokonsultin kohdalla on selvää etua siitä, että tuntee verolainsäädännön teoreettisen pohjan kunnolla, ja se vaatii pääainetason opintoja. Vero-oikeuden sivuaineopinnot, edes pitkät, eivät juuri perehdy verolainsäädännön taustoihin tai lähtökohtiin, vaan ne ovat aika puhtaasti voimassaolevan verolainsäädännön opiskelua ja käytännön tulkintaa.

Tilintarkastajien kohdalla näkisin ettei sielläkään ole oikeastaan käytännön työn kannalta suurta merkitystä, että kumpi on ollut pääaineena, ja kumpi pitkänä sivuaineena, sillä molempien tietoja tarvitaan. Eiköhän se ole enemmänkin makukysymys, kiinnostaako pääaineen pitemmälle menevät teoriaopinnot talousoikeudesta vai laskentatoimesta.

Yleensäkin pitäisi erottaa nämä vero-oikeutta lukevat, ns. vero-ekonomit ihan omaksi ryhmäkseen, sillä he ovat nimenomaan pienen oikeudenalan pitkälle opiskelleita erityisasiantuntijoita, ja ainakin työantajien kohdalla varsin arvostettuja. Lisäksi vero-ekonomit taitavat muistaakseni kaikki lukea laskentatoimen pitkänä sivuaineena.

Sen sijaan muiden yritysjuridiikkaa lukevien ns. laki-ekonomien kohdalla tilanne on kirjavampi, osa heistäkin on vastaavasti perehtynyt opinnoissa hyvin pieneen alaan, esim. työoikeuteen tai tietoliikenteen lisenssikysymyksiin, ja toivon mukaan sitten päätyvät niihin oman alansa asiantuntijatehtäviin.

Osa taas lukee talousoikeutta/yritysjuridiikkaa laajemmalla skaalalla, jolloin he sijoittuvat melko pitkälti samoihin yleishallinnollisiin tehtäviin kuin esim. hallinnon ja johtamisen tai markkinoinnin ekonomit.
(" En näe esimerkiksi markkinoinnin ja yritysjuridiikan välillä mitään yhteyttä." Harva markkinointia pääaineenaan lukenut ekonomi loppujen lopuksi ansaitsee leipänsä markkinointihommissa, vaan ihan samoihin hommiin muiden ekonomien kanssa tahtovat päätyä. On sitten työnantajasta ja tehtävästä riippuvaa arvostetaanko markkinoinnin vai talousoikeuden tietämystä enemmän.)

""opetamme yritysjuridiikkaa nimenomaan liikkeenjohdon tarpeita silmällä pitäen" Miten tämän on ajateltu eroavan normaalista juridiikan opiskelusta?"
Arvon oikkarin tulisi huomata, että itse opetettavien asioiden kohdalla ero ei tietenkään voi olla edes kovin suurta, koska samoista normeista on kyse. Sen sijaan ero on tietojen käyttötarkoituksessa, eli juristiopintojen tarkoitus on oppia ristiriitojen ratkaisua oikeudenkäyntimenettelyn ja normien tulkinnan kautta. Talousoikeutta lukevat ekonomit taas lukevat juridiikkaa siksi, että he osaisivat estää etukäteen näiden juridisten konfliktien synnyn, tai pystyisivät varautumaan sellaiseen.

Julkisoikeuden maisteri kirjoitti:

"Näitäkin ammatteja silmällä pitäen olisi mielestäni parempi lukea laskentatoimea pääaineena ja sivuaineena talousoikeutta"
Jos tarkoitat että toinen on pääaine ja toinen on pitkä sivuaine, niin oikeastaan ero työn kanalta ei ole kovin suuri, oli sitten kummin päin tahansa. Mutta tietenkin esim. verokonsultin kohdalla on selvää etua siitä, että tuntee verolainsäädännön teoreettisen pohjan kunnolla, ja se vaatii pääainetason opintoja. Vero-oikeuden sivuaineopinnot, edes pitkät, eivät juuri perehdy verolainsäädännön taustoihin tai lähtökohtiin, vaan ne ovat aika puhtaasti voimassaolevan verolainsäädännön opiskelua ja käytännön tulkintaa.

Tilintarkastajien kohdalla näkisin ettei sielläkään ole oikeastaan käytännön työn kannalta suurta merkitystä, että kumpi on ollut pääaineena, ja kumpi pitkänä sivuaineena, sillä molempien tietoja tarvitaan. Eiköhän se ole enemmänkin makukysymys, kiinnostaako pääaineen pitemmälle menevät teoriaopinnot talousoikeudesta vai laskentatoimesta.

Yleensäkin pitäisi erottaa nämä vero-oikeutta lukevat, ns. vero-ekonomit ihan omaksi ryhmäkseen, sillä he ovat nimenomaan pienen oikeudenalan pitkälle opiskelleita erityisasiantuntijoita, ja ainakin työantajien kohdalla varsin arvostettuja. Lisäksi vero-ekonomit taitavat muistaakseni kaikki lukea laskentatoimen pitkänä sivuaineena.

Sen sijaan muiden yritysjuridiikkaa lukevien ns. laki-ekonomien kohdalla tilanne on kirjavampi, osa heistäkin on vastaavasti perehtynyt opinnoissa hyvin pieneen alaan, esim. työoikeuteen tai tietoliikenteen lisenssikysymyksiin, ja toivon mukaan sitten päätyvät niihin oman alansa asiantuntijatehtäviin.

Osa taas lukee talousoikeutta/yritysjuridiikkaa laajemmalla skaalalla, jolloin he sijoittuvat melko pitkälti samoihin yleishallinnollisiin tehtäviin kuin esim. hallinnon ja johtamisen tai markkinoinnin ekonomit.
(" En näe esimerkiksi markkinoinnin ja yritysjuridiikan välillä mitään yhteyttä." Harva markkinointia pääaineenaan lukenut ekonomi loppujen lopuksi ansaitsee leipänsä markkinointihommissa, vaan ihan samoihin hommiin muiden ekonomien kanssa tahtovat päätyä. On sitten työnantajasta ja tehtävästä riippuvaa arvostetaanko markkinoinnin vai talousoikeuden tietämystä enemmän.)

""opetamme yritysjuridiikkaa nimenomaan liikkeenjohdon tarpeita silmällä pitäen" Miten tämän on ajateltu eroavan normaalista juridiikan opiskelusta?"
Arvon oikkarin tulisi huomata, että itse opetettavien asioiden kohdalla ero ei tietenkään voi olla edes kovin suurta, koska samoista normeista on kyse. Sen sijaan ero on tietojen käyttötarkoituksessa, eli juristiopintojen tarkoitus on oppia ristiriitojen ratkaisua oikeudenkäyntimenettelyn ja normien tulkinnan kautta. Talousoikeutta lukevat ekonomit taas lukevat juridiikkaa siksi, että he osaisivat estää etukäteen näiden juridisten konfliktien synnyn, tai pystyisivät varautumaan sellaiseen.

Lue lisää

Kiitos hyvästä vastauksesta. Muutaman huomautuksen voisin kuitenkin tehdä.

Kyllä nykyään juridiikankin opiskelussa pyritään siihen, että valmistuvat osaisivat estää etukäteen juridisten konfliktien synnyn, tai pystyisivät varautumaan sellaisiin. On melko vanhanaikaista ajatella, että juristi vain ratkoisi jo aktualisoituneita riitoja tms.

Toiseksi monessa yliopistossa vero-oikeuden opetus ei ole kovinkaan kattavaa. Helsingin oikiksen finanssioikeuden perusopintotenttiin kuuluu samat kirjat kuin kauppatieteellisten tiedekuntien vero-oikeuden aineopintoihin. Tämä on sikäli mielenkiintoista, että oikiksessa samoista kirjoista saa vain 6 ov. Poikkeuksena Tampereen yliopisto, jossa käsittääkseni vero-oikeuden opetus on melko hyvää.

opiskelija. kirjoitti:

Kiitos hyvästä vastauksesta. Muutaman huomautuksen voisin kuitenkin tehdä.

Kyllä nykyään juridiikankin opiskelussa pyritään siihen, että valmistuvat osaisivat estää etukäteen juridisten konfliktien synnyn, tai pystyisivät varautumaan sellaisiin. On melko vanhanaikaista ajatella, että juristi vain ratkoisi jo aktualisoituneita riitoja tms.

Toiseksi monessa yliopistossa vero-oikeuden opetus ei ole kovinkaan kattavaa. Helsingin oikiksen finanssioikeuden perusopintotenttiin kuuluu samat kirjat kuin kauppatieteellisten tiedekuntien vero-oikeuden aineopintoihin. Tämä on sikäli mielenkiintoista, että oikiksessa samoista kirjoista saa vain 6 ov. Poikkeuksena Tampereen yliopisto, jossa käsittääkseni vero-oikeuden opetus on melko hyvää.

Lue lisää

"Kyllä nykyään juridiikankin opiskelussa pyritään siihen, että valmistuvat osaisivat estää etukäteen juridisten konfliktien synnyn, tai pystyisivät varautumaan sellaisiin."
Kyllä, noin toki on, mutta se mitä yritin tuossa kärjistyksessäni tuoda esiin on se, että nämä yritysjuridiikan opiskelijat koulutetaan pitkälti toimimaan ja havainnoimaan niiden riskien ja yllätyksien varalta joihin yritys voi törmätä oikeusjärjestelmän puolelta. Jos lakiekonomi ei havaitse ajoissa riskiä, eikä ole pystynyt estämään tai varautunut oikeudellisesta tapahtumasta seuraavaan mahdolliseen seuraamukseen joka aiheuttaa taloudellisia vahinkoja liiketoiminnalle, hän on epäonnistunut.

Juristin kohdalla kyse on taas siitä, vaikkei konfliktia pystyttäisikään estämään tai ennakoimaan, niin esim. oikeuteen meno tarkoittaa vain saman kamppailun jatkumista uudella pelikentällä. Eli juristin ajattelussa oikeuteen meno ei ole vielä tappio, vaan kenties vasta varsinainen pelin aloitus, toisin kuin laki-ekonomin ajattelumallissa.

"Helsingin oikiksen finanssioikeuden perusopintotenttiin kuuluu samat kirjat kuin kauppatieteellisten tiedekuntien vero-oikeuden aineopintoihin. Tämä on sikäli mielenkiintoista, että oikiksessa samoista kirjoista saa vain 6 ov."
Jos yrität väittää että pääaineenaan verotusta lukeneella vero-ekonomilla ja perusjuristilla ei ole tiedollista eroa vero-oikeuden alalla, niin ex-verottajana luonnehtisin ajatustasi sanalla hilpeä. Siis juristit eivät ole mitenkään tunnettuja syvällisestä vero-oikeuden osaamisestaan, tietenkin niitä harvoja lukuunottamatta jotka todella perehtyvät alaan, mutta silloin varmaan on opintoja vähän enemmän kuin 6 ov.

Lisäksi käsittääkseni vertaat juristien opintoja aineopintoihin. Veroekonomit jatkavat kuitenkin aineopintojen jälkeen vielä syventävissä opinnoissa pitkälle eteenpäin, joten mielestäni vero-ekonomin ja perusjuristin vero-oikeudellisen tietämyksen vertaaminen ei ole edes mielekästä. Mutta jos lopputöiden tasoa verrataan, niin vero-oikeuden pääainelukijoiden lopputyöt ovat tietämyksen tasoltaan lähinnä verrattavissa oikiksessa tehtyihin vero-oikeuden lisureihin, tai ainakin hyvin lähellä niitä. Ehkä oikiksen gradujen parhaimmiston tasoa.

Se on tietenkin totta että aineopintojen taso vaihtelee vero-oikeuden kohdalla varsin paljon eri yliopistoissa, mutta yleensä vero-oikeutta pitkänä aineopintotason sivuaineena lukevilla on varsin hyvä laskentatoimen tietämys, joten tietämystä verotuksesta on syntynyt myös sitä kautta.

voisin vielä lisätä että hieman kärjistäen lakiekonomi on silloin hoitanut hommansa, kun juristeja ei tarvita, eli yrityksen hallinto on hoidettu lakien mukaan. Toki lakimiehiä tarvitaan aina, joten em. on todellakin kärjistys.