lain säädännön mukaan ainakin joskus oli että jos on sama isä on sisaria mutta jos on sama äiti niin on sisarpuolia, päteekö tämä enään? vai ovatko kaikki joilla on toinen eri niin on sisarpuolia?
ketkä sisarpuolia ja ei?
mariska kariska
112500
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
sisarpuolia, kun on yksi yhteinen vanhempi.Eikös se ole järkeenkäyvää?
Ei kai sellasta ole ollutkaan, en ole koskaan kuullukkaan. Jos sama isä-eri äiti tai päinvastoin, aina ovat sisarpuolia.
Ja jos on uusioperhe, ei ne ole mitään sukua ne lapset toisilleen. Siis jos kummallakin omat lapset. Yhteiset on muitten lapsien kanssa sisaruspuolia.
kyllä taitaapi olla perheestä kiinni.meillä on kaksi poikaa ja vanhemmalla eri isä.on silti ihan selvää että ovat 110% veljekset.pojalla on biologisen isänsä luona sisko joka on kyllä ihan oikea sisko vaikka eri äiti onkin.laki tai vastaava on ajalta jolloin naisia vähäteltiin ja olivat lain mukaan muutenkin huonommassa asemassa.
Meillä ollaan myös ihan veljeksiä,vaikka eri isät onkin.Samoin itse kutsun äitipuoleni poikaa veljeksi ja hän mua siskoksi,vaikka meillä on eri isät ja äidit,ei siis olla sukua lainkaan keskenämme,mutta näin me olemme halunneet asian olevan...
tämä laki.Siis sama isä,niin on sisaruksia,sama äiti niin sisarpuolia.Siis laki sanoo niin,mutta normaalissa elämässä kukin luokittelee miten tahtoo.Meidän perheessä ei puolikkaista puhuta,kaikki on sisaruksia keskenään =)
Äläpä puhu paskaa. Laki ei erottele, onko sisaruksilla sama isä vai äiti, vaan kaikki ovat sisarpuolia - ja samassa asemassa mm. perinnönjaossa.
http://www.mainio.net/article.asp?path=1;1132;1135;53765;56256
mitään niin rumaa.Katso lakikirjasta,jos et usko ja perinnönjako on asia erikseen.
"Juridisessa terminologiassa sama isä riittää veljeyteen.Täysveljeyteen ei riitä saman äidin lapset joilla on eri isä,vaan silloin on kyseessä puoliveljeys eli veli- tai sisarpuoli."
http://www.teosofinenseura.fi/artikles/veljeys42000.htm
perinnönjako on lähes aina tapauskohtainen,riippuen testamentista tai sen tekemättömyydestä.
Mutta meidän perheessä veljeksiä ovat äidin synnyttämät ja kasvattamat pojat.
Nuorin on eri isälle, mutta jokainen heistä on yhtämieltä siitä että he ovat täysin veljeksiä, kun ovat yhdessä kasvaneet.
Nuorimman isällä on 2 lasta toiselle naiselle ja nämä ovat nuorimmalle vain sisarpuolia, kun eivät kuulu meidän talouteen ja heidän äitinsä haluaa pitää lapsensa erillään velipuolestaan.
Niin että näin meillä. Sanokoon laki mitä hyvänsä.
Veljeksillä on sama sukunimikin. Sisarpuolet ovat eri nimellä.
Riippuu perhesuhteista, asumistilanteista, läheisyydesta ja monista muista asioista kuinka asian kokee. Jos eletään yhdessä, on tietysti läheisempää kuin satojen kilometrien päässä asuvat jopa 20v vanhemmat sisarpuolet..kuten minulla.
Tämä on psykologinen, tunnepuolen asia. Mutta totta on, että jurirdisesti asia on, kuten edellä kerrottiin; jos sama isä - täyssisaruksia. Kummalla sitten on suurempi merkitys; jurirdisella vai psykologisella? No arkielämässä ihan varmasti tunnepuolella. Joskus vaan saattaa tulla elämässä eteen tilanteita, jolloin jurirdiset asiat ovat vahvempia.
Eikös ne, joilla on yksi yhteinen vanhempi, ole puolisisaruksia? Ja ne, jotka ovat "sisarussuhteessa" uusioperheen myötä, ole sisaruspuolia? Näin ainakin itse ajattelisin.
Mutta mitä väliä sillä käytännössä kuitenkaan on? Miehelläni on tytär, joka on sisko yhteisille lapsillemme ja äitinsä uusille lapsille. Hänelle itselleen nämä kaikki ovat siskoja/veljiä, eikä asia tuota ongelmaa kuin joillekin vanhoillisille sukulaisille.