Aivojen fysiologiasta ja toiminnasta tiedän suunnilleen saman verran, kuin ydinpommin rakentamisesta. Mutta ihmisen elosta käytännössä on 52-vuoden kokemus.
Ihminen on sitä, mitä syö - ikivanha totuus. Itselläni on taipumus lamaannuttavaan masennukseen.
Mielestäni kaikkien masennuksesta kärsivien tulisi erityisesti huolehtia ravintonsa monipuolisuudesta, ja senkin lisäksi ohjeiden rajoissa käyttää lisäksi monivitamiinivalmisteita joissa on ehdottomasti myös hivenaineet. Tai sitten vitamiineja/hivenaineita erilaisina kombinaatioina, kunhan vain ei ole vaaraa yliannostuksesta, koska osa niistä on varastoituvia.
Ihmisen elimistön vitamiini-, ja hivenainetaso ei voi olla vaikuttamatta aivojen toimintaan. Eikö vain? Tai päinvastoin, joidenkin niiden puute ei voi olla vaikuttamatta aivojen toimintaan.
Tuoreiden amerikkalaisten tutkimuksien mukaan säännöllinen, jokapäiväinen liikunta on yksi parhaista masennuksen hoitomenetelmistä. Se taas vaatii masentuneelta itsekuria potkia itsensä liikkeelle joka päivä, mutta kannattaa, ja se myöhemmin muodostuu palkitsevaksi tarpeeksi. Esim. puolen tunnin kävely joka päivä, suihku päälle, ja kahvit. Olo on autuas. Jos keli on huono, voi voimistella sisällä.
Itse olen kuntoillut kävelemällä tai voimistelemalla joka päivä edes 20 minuuttia, sekä käyttänyt monivitamiini/hivenainevalmisteita apteekista, ja viime vuosina syviä lamaannuttavia masennuksia ei ole ollut. Liikuntaa ei saa harrastaa liian myöhään illalla, jotta uni ei häiriinny.
Mielestäni kaikkien masennuksesta kärsivien tulisi aina käyttää kahta em. menetelmää. Suosittelen.
Ihminen on sitä, mitä syö - ikivanha totuus. Itselläni on taipumus lamaannuttavaan masennukseen.
Mielestäni kaikkien masennuksesta kärsivien tulisi erityisesti huolehtia ravintonsa monipuolisuudesta, ja senkin lisäksi ohjeiden rajoissa käyttää lisäksi monivitamiinivalmisteita joissa on ehdottomasti myös hivenaineet. Tai sitten vitamiineja/hivenaineita erilaisina kombinaatioina, kunhan vain ei ole vaaraa yliannostuksesta, koska osa niistä on varastoituvia.
Ihmisen elimistön vitamiini-, ja hivenainetaso ei voi olla vaikuttamatta aivojen toimintaan. Eikö vain? Tai päinvastoin, joidenkin niiden puute ei voi olla vaikuttamatta aivojen toimintaan.
Tuoreiden amerikkalaisten tutkimuksien mukaan säännöllinen, jokapäiväinen liikunta on yksi parhaista masennuksen hoitomenetelmistä. Se taas vaatii masentuneelta itsekuria potkia itsensä liikkeelle joka päivä, mutta kannattaa, ja se myöhemmin muodostuu palkitsevaksi tarpeeksi. Esim. puolen tunnin kävely joka päivä, suihku päälle, ja kahvit. Olo on autuas. Jos keli on huono, voi voimistella sisällä.
Itse olen kuntoillut kävelemällä tai voimistelemalla joka päivä edes 20 minuuttia, sekä käyttänyt monivitamiini/hivenainevalmisteita apteekista, ja viime vuosina syviä lamaannuttavia masennuksia ei ole ollut. Liikuntaa ei saa harrastaa liian myöhään illalla, jotta uni ei häiriinny.
Mielestäni kaikkien masennuksesta kärsivien tulisi aina käyttää kahta em. menetelmää. Suosittelen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kyllä varmaan liikunta on ihan hyvä asia siinä vaiheessa, kun on päässyt syvimmän masennusvaiheen ohi. Silloin, kun ihminen on masennuksesta niin lamaantunut, ettei pääse sängystä ylös, on turha puhua itsekurin puutteesta. Masennus, syystä tai toisesta, on oikea sairaus, siinä missä joku muukin. Ei kai kukaan potki kuumeistakaan ihmistä sängystä ja sano, että ulos ja liikkeelle, tuo on vain itsekurin puutetta.
Masennuksessa on mukana aivojen välittäjäaineet, kuten esim. tämä kuuluisa serotoniini. Sen tähden masentuneelle määrätään lääkkeitä, jotka estävät tätä serotoniinin takaisinottoa. Ts. serotoniinin pitoisuus aivoissa lisäntyy. Ne vain ovat hitaasti vaikuttavia lääkkeitä, joten tulosta ei voi odottaa päivän päästä, vaan siihen kuluu aikaa jopa kuukaudesta kahteen. Kun on saanut mielensä sieltä syvimmistä masennuksen syövereistä pois, antamasi ohjeet ovat ihan ok.
Noista vitamiinien ja hivenaineiden käytöstä olen kyllä sitä mieltä, että jos ihminen syö monipuolisesti, harvoin on tarvetta "purkkivitamiineihin". Talvella, pimeänä aikana D-vitamiini on ok, koska aurinkoa ei saada tarpeeksi. Aurinkoa tarvitaan, että D-vitamiinia muodostuu. Eli kesällä ei aikuinen tarvitse sitäkään.
Lisäisin vielä, että masennusta on lievästä syvään masennukseen, ja antamasi ohjeet voivat olla ihan hyvät, lievästi masentuneelle, jolla toimintakyky on vielä tallella, mutta mitä syvemmälle masennukseen joutuu, tarvitaan kyllä muutakin apua kuin ulkoilu.
Totta puhut, että muutakin apua tarvitaan. Voi olla myös vakavasti masentunut, mutta toimintakykyinen (ennen kuin on lamaantunut), ja silloin pitäisi nuo perusasiat pitää kunnossa muun hoidon lisäksi: terveellinen ruokavalio, liikuntaa ja ei alkoholia. Ei voi odottaa parantuvansa mistään sairaudesta, jos ei pidä peruskunnostaan huolta. Mutta muutakin apua todella tarvitaan.
mikähän ero on ns. vitutuksen ja lievan masennuksen välillä.Voihan esim. vitutus olla erään tunnetun poliitikon saaman neuvon mukaan niin kova,että siihen voi kuolla.samoin pitkäaikaisuus liittyy usein siihen siten,että ihminen voi kärsiä lievemmästä vitutuksesta jatkuvasti ja tällä taas saattaa olla vaikutuksia,jotka johtavat vituksen vakavampaan muotoon.Voisi ajatella,että vitutus olisi jotenkin "kunniakkaampi" nimitys agressiivisemmalta kuulostavana ja siten ikäänkuin paremmin ihmisen hallinnassa olevana ei niin avuttomana muotona.Kuitenki vitutuksen aihe on useinkin aivan ihmisen kontrollin ulottumattomissa.Kuitenkin liikunta auttaa tähän v-alkuiseenkin muotoon ja sitä voi harjoittaa aivan vakavan akuutin muodonkin aikana,jos vain vahvaa tahtoa on.
Oisikohan niin, että tämä mainitsemasi vitutus on "vähän" eri asia kuin masennus. Vitutukseen ei tarvita lääkkeitä. Siihen voi auttaa, että heittää takin niskaan ja painuu baanalle. Masennuksessa se ei riitä!
Voihan se vitutus olla merkki lievästä masennuksesta, jos se on jatkuva olotila, mutta silloin kannattaa ottaa yhteyttä sinne, mistä apua on saatavilla, esim. psykiatri.
Se on rauhattomuutta ja jopa aggressioita keräävää turhautumista. Tekee ihmisen levottomaksi, ja syytä ei aina löydä itsekään. En löydä yhtymäkohtia varsinaiseen masennukseen.
Vaivaa varsinkin alkoholia käyttäviä muutaman päivän lopettamisen jälkeen. Kokemusta on vaikka muille jakaa.
Mä oon 22 vuotias ja kärsiny masennuksesta ja sosiaalistentilanteidenpelosta noin kahdeksan vuotta. Lisäks mul on eristäytyväpersoonallisuus.
Kahdeksan vuoden kokemuksella voin sanoa että terveellisistä ruuista,liikunnasta ja raittiudesta on suunnilleen yhtä paljon hyötyä kuin scientologeista ja Tom Cruisesta.
Sairastuin itse masennukseen viime syksynä. Tammikuun paikkeilla voin hetken aikaa paremmin, mutta sitten taas tuli notkahdus mieli alaan. Nyt taas voin hieman paremmin, en kuitenkaan vielä selvinnyt tästä kaikesta.
Kyllä itsekin suosittelen lämpimästi mainitsemiasi menetelmiä masennuksesta kärsiville. Toki ainoaksi hoitomuoroksi se ei kelpaa.
Kun itse masennuksen keskellä aloitin syömään, purkista vitamiineja olotilani koheni hieman. Tosin siinä apua toi myös keväinen auringonpaiste. Urheilua koetan myös harrastaa melko säännöllisesti. Urheilun avulla pystyn myös tarkkailemaan helpommin olotilaani. Pahimpina hetkinä todellakaan ei jaksa urheilla, parhaimpina hetkinä sitä hyppää kuntopyörän selkään pakottamattakin.
Itse suosittelisin masentuneille sitä, että pyrkivät luomaan elämäänsä rutiineja. Itse luisun helpommin masennuksen syövereihin, kun on vähän ennalta suunniteltuja aktiviteetteja. Rutiinit auttaa myös pysymään arjessa mukana. En todellakaan niitä itsekään jaksa aina noudattaa. Kuitenkin toisinaan, kun saan aamun ensimmäisestä rutiinista kiinni, löydän itseni koulun penkiltä, vaikka olotilan takia olisin hyvinkin saattanut jäädä sänkyyn lepäämään koko päiväksi. Siis rutiinit auttaa itseäni siinä,että niiden avulla päivä soljuu helpommin eteenpäin.
Sopiiko olut masennuslääkkeeksi? Kun ei kiinnosta mikään muu, kuin dokaminen..