Lutter on sanonut, ettei täysin ymmärrettävä Jumala ole mikään Jumala. Jumala onkin siis siellä, mihin ihmisen järki ei yllä. Mitä eroa on epätietoisuudella ja Jumalalla?
Tiede ja Raamattu ovat usein ristiriidassa.
Tiede ja Raamattu ovat usein ristiriidassa.
Vastaukset 14
Vanhimmat
riidassa,jos siihen viittaat.
Ei ristiriitoja tarvitse etsiä pelkästään Raamatun ulkopuolelta. Väite Raamatun tieteellisyydestä on mieletön.
ja evoluutioteoria ovat ristiriidassa?
Kumpi on lähempänä totuutta? Mitä oikein tarkoittaa totuus? Jumalan valtakunta on erehtymätön, mutta tiede ei. Jumalan valtakunta erehtyy luottaessaan tieteellisiin totuuksiin.
Ja kysymyksen esittäjä on ihminen, joka ei halua (koko ihmiskuntaa koskeva ajatus, ei vain yksilöä) nähdä todellisuutta/totuutta sellaisena kuin se on.
Suhtautumisemme totuuteen on samanlainen kuin Jumalaan, ongelmallinen. Totuus (Jumala) on, mutta kukaan meistä ei voi sanoa millainen Hän on.
Sitä, mikä on totuus, ei tarvitse todistaa; tässä mielessä Jumalan olemassaoloakaan ei tarvitse todistaa. Ihmisen ylimielisyys tässä asiassa on niin suuri, että ihminen esittää Jumalalle vaatimuksen "todista, että olet olemassa"
Se mahdollisuus että Jumala on olemassa, on tärkeä todiste. Mitään sellaista ei ole olemassa, joka ei ole mahdollista. Ihminen ja koko todellisuus on olemassa vain siksi, että se on mahdollista. Koko olemassaoleva todellisuus on ihme, jonka olemassaoloa ei voi mikään/kukaan todistaa, ainoastaan ihmetellä, nauttia, tutkia ja havainnoida.
Olemme maailmann suurimman ihmeen todistajia (silminnäkijöitä). Tämän kaiken alkua, sen liikkeellepanevaa voimaa emme näe, mutta se on olemassa, muuten emme voisi saada mitään havaintoa; näyttää selvältä, että ihminen ei halua tunnustaa/myöntää sellaisen voiman olemassaoloa.
Eo tarkoittaa, että ihminen ei halua myöntää Jumalan olemassaoloa, samalla hän on itse kuitenkin olemassa, tutkii itseään ja ympäristöään, mutta alkuperäänsä (Jumala) ihminen ei halua tietää (tutkia).
Jumalan maailmaa (kuten Jumalaakin) voi ihmetellä, sitä voi ihastella, tutkia ja havainnoida. Ihmisen ongelma on siinä, että ylimielisyydessään hän ei halua tutkia/havainnoida sellaista mistä ei hän ei voi saada positiivista todistusta ilmiön (Jumala) olemassaolosta.
Jumalankieltäminen on sitä, että kieltää oman Luojansa, kieltää olevansa luotu olento; kun ihminen kieltää ihmisyytensä, hän kieltää Jumalan.
Tuo esittämäsi mielipide ei pohjautunut ainakaan tietoteoriaan. Katsopa tänne ja mieti uudelleen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Epistemologia
On helpompi keskustella ihmisen kuin tietosanakirjan kanssa, jonka sisältämä "tieto" on myös ihmisen muovaamaa ja siten esittäjänsä (ihminen) näköinen.
Lähes kaikki esittämämme tieto on ihmisen hankkimaa ja muovaamaa; on erityistä "oman hännän nostamista" ihmiseltä se, että hän ajattelee olevansa tiedon hallitsija, omistaja ja sen luoja. (mikä onkin totta, ihminen hallitsee ja omistaa oman tietonsa)
"Ihmisen maailma" on kuitenkin pienempi kuin se josta hän on osallinen, niinollen totuus ja sen sisältämä tieto on suurempaa kuin ihminen joka haluaisi olla suurempi kuin tietonsa.
Totuus, sellaisena kuin se on, on ihmiselle salattu, eikä tietomme totuudesta ole totuuden mukainen. Ihminen rationalismissaan ei ole kyennyt hyväksymään sitä että hän totuudesta riippuvainen olento.
Mikään olemassaoleva ei tarvitse ollakseen olemassa ihmistä, koska kaikki on luotu ilman ihmisen osallisuutta; ihminen on vain kaiken (totuuteen sisältyvän) tiedon (hyväksi)käyttäjän kaltaisessa tilanteessa, havainnoitsija ja lahjojen saaja.
Jumalan sana oikeasse jos on ristiriitainen tilanne. Siinä on ero.
Se pyörii sittenkin sanoi Galileo Galilei.
Missään kohtaa Raamattua ei väitetä maata - eikä varsinkaan maapalloa - pannukakuksi. Raamatussa ei myöskään väitetä, että kuu olisi juustoa.
Molemmat höpsötykset ovat pelkkiä ylensyöjien haaveunia. Ylensyöntiä puolestaan ei Raamatussa katsota hyvällä.
Lukiossa uskontotunnilla se opetettiin meille.
...Lukuisissa eri kohdissa.
>>
Missään kohtaa Raamattua ei väitetä maata - eikä varsinkaan maapalloa - pannukakuksi.
>>
Olet väärässä. Valitettavasti on todettava, että Raamattu edustaa aikalaistensa uskon näkemyksiä ja vaikka itse uskon Raamatun sanomaan pelastuksesta, niin sanoma on tullut vajavaisten ihmisten kautta ja siinä on mukana paljon erehtyväisten ihmisten virheellisiä käsityksiä.
Ellei Raamatussa olisi niin paljon littanan maan kuvauksia, niin katolisella kirkollakaan ei olisi ollut tarvetta taistella tieteen tekijöitä vastaan julistaessaan heitä kerettiläisiksi ja Paavin bannaan.
Esimerkiksi tästä näkee selkeästi kuinka maa kuviteltiin tasaiseksi ja taivas kuviteltiin olevan maahan rakennettujen pilareiden päällä:
"Maa tärisi ja järkkyi, taivaan pilarit vavahtelivat, hänen vihansa sai ne horjumaan" (2. Sam. 22:8)
Miten paholainen löytää niin korkean vuoren että sieltä näkisi maapallon toisella puolella sijaitseviin valtakuntiin, ellei maata olisikin ymmärretty pannukakuksi?
"Taas vei hänen perkele sangen korkialle vuorelle, ja osoitti hänelle kaikki maailman valtakunnat ja niiden kunnian" (Matt. 4:8)
Miten puun latva voi näkyä kaikkialle pallon muotoisessa maailmassa? Ei mitenkään, ellei maata olisi ymmärretty pannukakuksi:
"Se puu kasvoi ja vahvistui, sen latva ulottui taivaaseen asti ja se näkyi kaikkialle maailmaan." (Daniel 4:11)
Linkki, jossa on nuo ja useita kymmeniä muita kohtia Raamatusta, millä litteää pannukakkumaata on aikoinaan perusteltu ennenkuin tiede on osoittanut että toisin on:
http://www.student.oulu.fi/~ktikkane/U_LITT.html
Uskonpuhdistajamme Martin Luther totesi aikoinaan että maan täytyy olla pannukakun muotoinen, koska muutoin ei olisi mahdollista että kaikki ihmiset näkevät kun Jeesus palaa toisen kerran pilvissä. Ja kun Raamatussa kerrotaan; "Katso, hän tulee pilvissä! Kaikki ihmiset näkevät hänet" (Ilm. 1:7), niin maan täytyy olla tasainen koska Raamattu ei erehdy, päätteli Luther.
Summa summarum: Raamattu ei ole erehtymätöntä Jumalan sanaa, vaan se sisältää aikalaistensa virheellisiä käsityksiä ympäröivästä maailmasta, jotka on havaittavissa lukuisista kielikuvista mitä Raamatusta löytyy.
Ehkä kyse on tästä:
"Jumala on kyllä osoittanut viisautensa, mutta kun maailma ei omassa viisaudessaan oppinut tuntemaan Jumalaa, Jumala katsoi hyväksi julistaa hulluutta ja näin pelastaa ne, jotka uskovat." (1. Kor. 1:21)
Oleellisinta ei ole kielikuvien kerronta ympäröivästä maasta, vaan usko pelastukseen joka tulee Jumalalta. Jos tätä pelastusta olisi saarnattu muutoin kuin aikalaisten käsitysten mukaisesti, niin esimerkiksi viisaus pallon muotoisesta maasta olisi pidetty hulluutena, jonka vuoksi sanoma pelastuksesta olisi hyljätty. Kenties siksi Jumala näki hyväksi saarnata hulluutta että ikäänkuin ihmisten käsitykset olisivat totta, koska noilla käsityksillä (maan muodosta) ei ole mitään merkitystä pelastuksen ja Jumalan tahdon suhteen:)
Niin, täytyy kyllä myöntää, että ei sitä maailmaa Raamatussa todellakaan palloksi kuvata. Päinvastoin Raamatusta saa käsityksen, että maailma on paljon isompi asia kuin pelkkä pallo.
Miten muuten tiede käsittää sanan maailma? Käsittääkö maailma tosiaankin vain Maa-nimisen planeetan, jota tiede väittää joskus pallon muotoiseksi? Asiasta tarkemmat tiedemiehet kylläkin joutuvat korjaamaan, että Maa ei ole täydellisesti pallon muotoinen, koska pallo on tieteessä oma eksakti terminsä sekin.
Miksiköhän jotkut tiedemiehet ovat noin huolimattomia, että puhuvat maapallosta, ja näin tiede joutuu ristiriitaan itsensä kanssa? Sallitaanko tieteessä yleensäkin Raamatun tapaan kuvaannollinen sanankäyttö?
Urheiluhullulle pallosta tulee heti mieleen kiekko. Galaksiamme eli Linnunrataa sanotaan tieteessä joskus kiekkomaiseksi. Suomalaiset tiedemiehet puhuvat Linnunradasta ja englantilaiset Milky Waystä eli Maitotiestä. Miksi tiedemiehet käyttävät noita termejä: mitä tekemistä galaksillamme on lintujen, maidon, ratojen ja teiden kanssa?
Sitä meille ei opetettu edes lukiossa. Raamatun asiat käytiin etupäässä läpi jo ennen lukiota.
Ja miksi tiede puhuu linnunradoista? Koostuvatko linnunradat linnuista ja radoista?
Kysymyshän oli siitä, väitetäänkö Raamatussa maata pannukakuksi eli kropsuksi, joka on ruokaa.
Pannukakun muodostakin voidaan kiistellä. Ainakin nykyisin pannukakku paistetaan yleisesti kanttisella uunipellillä. Mutta varmaan pyöreäreunaisillakin pelleillä paistetaan.
Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta minulle tulee mielikuva, että maan päällä olisi ollut puolipallon muotoinen kakkukupu. Mutta ei siinä kakkukuvustakaan puhuta, se on vain minun oma mielikuvani.