Päätinpä tässä tehä tämmösem tarinan ku ei muutakaan tekemistä ollut :)
Eli kaikkea ei voi tapahtua the sims2 pelissä =)
Sabrina on kaunis nuori aikuinen, joka opiskelee Simcityn yliopistossa. Ennen hänellä meni oikein hyvin siellä ja arvosanat olivat korkeat.
Mutta kun hän ystävystyi väärien ihmisten kanssa niin hän ei opiskelua jaksanut edes ajatella.
-------------------------------------------------
"41 simelonia! en varmasti selviä hengissä yliopistossa! Mä kuolen tänne varmaan!" Sabrina kiljui huoneessaan joka oli kuulunut ainakin yläkertaan asti.
Sabrinalla oli ollut rahapula jo pitemmän aikaa mutta vanhemmilta rahaa ei herunut.
Hänen on kuitenkin maksettava velkansa, keinolla millä hyvänsä. Töissä Sabrina ei jaksanut kauan olla. Joskus kun aikaa riitti niin asuntolan keittiöstä saattoi pari simelonia tienata.
"Hei Sabrina, sulle on vieraita" Piia huusi lukuhuoneesta. Sabrina sai kylmiä väreitä, koska arvasi että kulmakunnan pahin jengiläinen Sakke olisi siellä. Hän hätääntyi ja alkoi panikoimaan. Nyt on maksun aika eikä hänellä ole rahaa.
Sabrina käveli hitaasti ulko-ovea kohti ja avasi oven varovasti. "No heipä hei Sabrina" Sabrinalla oli kauhistunut ilme kasvoillaa ja hän pyörtyi.
Sori tämä lyhyt alku mutta ei ollut enempää aikaa kirjoittaa.. :p
Eli jatkanko tarinaa ? Jos haluatte niin EHKÄ illalla saatan keretä jatkaa.
Eli kaikkea ei voi tapahtua the sims2 pelissä =)
Sabrina on kaunis nuori aikuinen, joka opiskelee Simcityn yliopistossa. Ennen hänellä meni oikein hyvin siellä ja arvosanat olivat korkeat.
Mutta kun hän ystävystyi väärien ihmisten kanssa niin hän ei opiskelua jaksanut edes ajatella.
-------------------------------------------------
"41 simelonia! en varmasti selviä hengissä yliopistossa! Mä kuolen tänne varmaan!" Sabrina kiljui huoneessaan joka oli kuulunut ainakin yläkertaan asti.
Sabrinalla oli ollut rahapula jo pitemmän aikaa mutta vanhemmilta rahaa ei herunut.
Hänen on kuitenkin maksettava velkansa, keinolla millä hyvänsä. Töissä Sabrina ei jaksanut kauan olla. Joskus kun aikaa riitti niin asuntolan keittiöstä saattoi pari simelonia tienata.
"Hei Sabrina, sulle on vieraita" Piia huusi lukuhuoneesta. Sabrina sai kylmiä väreitä, koska arvasi että kulmakunnan pahin jengiläinen Sakke olisi siellä. Hän hätääntyi ja alkoi panikoimaan. Nyt on maksun aika eikä hänellä ole rahaa.
Sabrina käveli hitaasti ulko-ovea kohti ja avasi oven varovasti. "No heipä hei Sabrina" Sabrinalla oli kauhistunut ilme kasvoillaa ja hän pyörtyi.
Sori tämä lyhyt alku mutta ei ollut enempää aikaa kirjoittaa.. :p
Eli jatkanko tarinaa ? Jos haluatte niin EHKÄ illalla saatan keretä jatkaa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Anteeksi, mutta minua tympii nämä tarinat, joiden alussa ja lopussa pahoitellaan oikein paljon sitä, että "oli nii kauhen kiire, ettei kerenny tätä pidempää nyt kirjottaan" ja "ku oli niin tylsää" tai "ei ollu muuta tekemist". Suoraan sanottuna, minua ei houkuttele lukemaan tuollaiset kommentit tarinan kirjoittajalta.
Ja tarinasta: Lyhkänenhän se oli. Tee ensikerralla pidempi. Mutta ihan hyvä juonen alku. :)
Siis HUI melliexii tympii.. IIIKK... Kuule melliex KAIKKIEN EI TARVII MIELLYTTÄÄ SUA sä luulet olevasi maailman napa joka tietää kaiken kaikesta.. Ihme tyyppi..
Jatka Hanna* ihmeessä tätä tarinaa tästä tulee vielä HHHYVVÄÄ!! :--D
Olenko käsittänyt jotenkin väärin tämän palstatouhun idean? Eikö tarkoitus olekkaan kertoa omia mielipiteitään (tässä tapauksessa simssistä) ja kommentoida toisten mielipiteitä (simssistä)? Minun mielipiteeni nyt vain sattui olemaan tuo, koita elää sen kanssa. Ainiin, anteeksi, että minun mielestäni kiltisti sanottu mielipiteeni niin häiritsee sinua ja antaa vääristyneitä mielikuvia minusta.
Minua myös tympii tämä minusta puhuminen, joka lähinnä tarkoittaa minun mollaamistani. Mutta eipä siinä mitään, olenhan jo siihen tottunut. :P
Sinulla on käsitykset hieman hukassa. Sillä minä olen tällä palstalla ainoastaan auttanut tai itse apua kysynyt ja sinä sanot minua ylimieliseksi.
Taidanpa kirjoittaa hieman tarkemman luonne kuvauksen minusta, ettei tarvitse tälläisia itsensä puolustamis viestejä jatkuvasti olla laittamassa... ;)
Olen varma, että sinulla on mielessäsi todella hyvä juoni, mutta tästä ensimmäisestä osasta se ei oikein käy ilmi. Kirjoitusvirheisiin en yleensä puutu, mutta tämä lause sattui todella pahasti silmään:
Sabrina kiljui huoneessaan joka oli kuulunut ainakin yläkertaan asti.
Lauseessa ilmenee, että huone kuului yläkertaan asti. Eihän tuo varsinainen virhe kyllä ollut, mutta oikein kirjoitettuna lause kuuluisi vaikkapa näin:
Sabrina kiljui huoneessaan, ja huuto kuului ainakin yläkertaan asti.
Seuraava osa saisi olla pidempi ja siinä voisi tapahtua enemmän. Ja huomasin äsken, että olit kirjoittanut yleensä imperfektissä ja joskus preesensissä. Voi ei, mikä pilkunviilaaja minustakin on tullut! :) Melliexin kanssa olen samaa mieltä siitä, että ei kannata pahoitella jakson lyhyyttä tai kertoa suoraan, että ei itse välttämättä ole tyytyväinen tarinaan tai että on kirjoittanut sen tekemisen puutteessa.
Voit toki jatkaa, kirjoittaminen on oivaa puuhaa ja kehittää kielellistä lahjakkuutta.
niin pahoittelen noita hmm virheitä :D ainahan niistä oppii :D onneksi on tuollaisia viisaampia jotka neuvoo eli kiitos vain.. :DDD
kun luin tuota sinun sivuasi siis missä kerrot itsestäsi jne. niin heti huomasin että me ollaan melko samanlaisia.. iahn tosi :) aika hassua.. mutta joo olipa taas jännä viesti halusin vain sanoa.. ku mullakin on pari kaveria ja vietän nykyäään ihan liian vähä aikaa niitte kans ja mä myös saatan suuttua joskus pahastikin x) niin ja uudessa seurassa oo ujo ja kaikkee.. mut tv sarjojenkin kautta ollaan samankaltaisia (=
Jatka jatka.