kerrostalon käytävän lattiat

huomaa siivuoksen. Huuda vaan kovempaa ja kauas! Ammattitatidottomat siivoojat pilaavat siivouskohteen pintamateriaaleja ja polkevat palkkoja. Kuinka minäkään sitten elän, kun siivousfirma tulee ja vie työpaikkani?
Kymmenen vuotta, eikä suotta. Alanvaihto edessä...

Se kun vaan on niin, että yleensä siivotaan liian usein liian märällä ja oikeastaan vaan levitetään lika lattioille. Sellanen saaste ei titetenkään lähde enää nihkeällä, vaan vaatii märkää ja kuivauksen.
Siivoojan ammattitaidon näkee yleensä yhdellä silmäyksellä. Jos kerrostalon lattiat on silminnähden märkiä aina siivouksen jälkeen, on ammattitaito hakusessa.

Ja tuosta kiillotuksesta. Kiillotuskone ei sovellu/soveltuu huonosti muutamaan neliön kokoisille tasanteille. Ja joka rappukohteeseen sellaista ei varmasti olisi mahdollisuutta edes hankkia, hyvän kiillotuskoneen hinta on -2000€!! Ja sellaisen kuljettaminenkin kohteesta toiseen on liian isotöistä ja maksaa paljon.

Oletko muuten miettinyt sitä, kuka on syyllinen huoneen laatuun ja liian alhaisiin hintoihin? Olisiko syytä myös palvelun ostajassa, jolle ainoa kriteeri on lähes aina halvin hinta..?
Miksi palvelun ostaja (yleensä koulutettu henkilö) ei vaivaudu muuttamaan kuukausiveloitusta päivähinnaksi / tuntihinnaksi. Jos vaivautuisi, niin toteaisi varmasti itsekin, onko hommaa ylipäätään mahdollista suorittaa kunnolla.

Esimerkkitarjous suoraan käytännöstä:

sopimusmaaksu 350 € (alv 0%)
siivous 3 x viikossa

Päivähinta saadaan kansakoulun matikalla, eli jaetaan sopimusmaksu ~13,5 päivällä, jonka verran keskimäärin on työpäiviä kuukaudessa (jos siis siivotaan 3 x vk. Esim. 2 x vk jakaja olisi ~9)

350€/13,5d = 25,93 €/d, joka on siis yhden työpäivän hinta. Jos asiakas arvioi (tietää) että yhteen siivouskertaan tarvitaan vaikkapa 3 tuntia, niin ei luulisi olevan kovin vaikea huomata, että yhtälö on mahdoton.
25,93 € / 3h = 8,65 €/h, joka tulisi siis yhden työtunnin hinnaksi.

Kukaan ei tietenkään voi tuottaa siivouspalvelua tuntihintaan 8,65 €/h, mutta ikävä kyllä näin toimitaan.
Käytännössä tässä kuvitteellisessa esimerkissä siivoojan työaika olisi todellisuudessa luokkaa yksi tunti/d ja se on jotain ihan muuta kuin asiaakas alunperin ajatteli.

Olet oikeassa monessa suhteessa, mutta jos nyt lähdetään aivan alusta...(Monesti pörssisidonnaisissa yhtiöissä tietysti tulosvastuu)
Portaiden peruspesu on tehtävä hyvin huolella ja vahanpoistoaineen kaikki jäämät on saatava mahd. hyvin pois. Tämän jälkeen valitaan vaha (käytän usemmiten kivirapuissa Vetrok, Mepol H, metaalloitua vahaa ja kiillotan sen HS-menetelmällä sen jälkeen.)
ja hommansa osaava siivousyritys voi huoleti antaa vahaukselle 3 vuoden takuun. No, pörssiyhtiöt takuulla sanovat että peruspesu täytyy tehdä kerran tai kaksi vuodessa..Jos rahaa on mikä ettei..
No, tämän jälkeen siivooja parkaa ei kouluteta minkäänlaiseen tietouteen vahapinnan hoidosta, joten käy niin kuin on kuvattu, pinta tuntuu menevän pilalle.. Siinäkin pörssiyhtiön entisenä työntekijänä/nykyisenä alan yrittäjänä, voin kertoa että konetus ja vahapinnan hoito useiummiten kielletään, jotta uusi peruspesu saadaan myytyä!!!!! Jokainenhan sen voi ymmärtää, että ei pörssi etene ylläpitosiivouksella!!!!

Ei kai kukaan kiellä ostamasta lattian vahapinnan elvytystä SHS-koneella 1 x kk ja kosteapyyhintää 1 x vko? Tarjouspyyntö pitää laatia niin, että siinä on asiakkaan haluamat toimenpiteet. Palveluntuottajan kanssa voi sopia ajankohdat harvemmin tehtäville töille ja vaatia niiden seuraamiseksi esim. kuittauslistat. Palvelun tarjoajille pitää kaikille lähettää tarjouspyynnön mukana samanlaiset työohjeet, jotta saadaan vertailukelpoiset tarjoukset. Usea taloyhtiö ostaa vain siivosta...tottakai silloin tarjotaan vain minimitöitä, koska lisätyöt nostavat hintaa ja hinta nousee kilpailijoita kalliimmaksi. Enemmän aikaa ja vaivaa tarjouspyynnön laadintaan! Sitä saa mitä tilaa!