Pitäisi saada sähköä poralle ja muille tavallisille työkoneille n. 75 metrin päähän ulkopistorasiasta (16A). Onnistuuko ilman liian suurta hävikkiä tavallisilla 1,5 m2:n kumikaapeleilla vai joudunko ostamaan paksumpaa jatkokaapelia?
Kyselen, kun olen eri paikassa kuin kaapelit ja työmaa enkä pääse kokeilemaan enne kuin olen perillä eikä huvittaisi turhaan ajella edes takaisin.
Kiitos neuvoista.
Kyselen, kun olen eri paikassa kuin kaapelit ja työmaa enkä pääse kokeilemaan enne kuin olen perillä eikä huvittaisi turhaan ajella edes takaisin.
Kiitos neuvoista.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Niille porille ym. kaksin kolmin verroin kauemmaksikin,
tasavirta olisi eri asia, se häviäisi matkalla,
jo olemattomiin.
vaihtovirrasta, samat lait siihenkin pätee ja laskukaavat.
tasasähkö ei tosiaankaan teoreettisestakaan näkökulmasta ole samakaavainen kuin vaihtosähkö.
...olevan taas hommat mutu pohjalla. Kerroppa miten vaihtosähön ja tasasähköön liittyvä Ohmin laki eroaa toisistaan. Keskustellaan sitten lisää, kun ollaan taas asialinjoilla.
cos phi.
kuormalla tuo ohmin laki pätee oletuksesi tavalla. Mutta mikä on puhdasta resistiivistä kuormaa?
ei ole pyörivää liikettä. Jatketaanko vielä...
saattaa nikotella, 2,5 neliön kaapeli olisi parempi noille pituuksille.
Muista myös vikavirtasuoja.
Tarvitsetko tosiaan 16?
10A vikavirtasuoja 30mA ja 2,5mm2. Voisi olla paremmat mahdollisuudet oikosulkusuojauksen toimimiseen.
Kyllä tuo onnistuu. Jos koneen teho on 1500 W, riittää 1,5 mm2 kaapeli, jos 2500 W niin 2,5 mm2.
Näillä luvuilla kaapelin jännitehäviö on n. 5%, joka ei käytössä haittaa.
Vikavirtasuojaa on syytä käyttää.
Näkemyksesi kuormituskestosta eli ylikuormitussuojauksesta on aivan oikea ja näin asia on.
Oikosulkusuojaus on täysin eri asia ja tuo on siis kulutuspisteessä oleva oikosulkuvirran suuruus. Virta putoaa kaapelipituuden funktiona. Tuon oikosulkuvirran tulisi olla vähintään sulakkeen toimimisen (katkaisun) raja-arvon yläpuolella. Edellinen on syytä tarkistaa, sillä vikatilanteessa (esimerkiksi sirkkelillä kaapeli poikki) virta ei katkea, sillä sulake ei pala. Tai palaa useamman sekunnin kuluessa. Pahimmassa tapauksessa ihmisen läpi menevä oikosulkuvirta ei katkea ja "sähköisku" jää päälle. Edes vikavirtasuoja ei suojaa nollan ja vaiheen väliseltä oikosululta!
Vertaisin oikosulkusuojausta henkilösuojaukseen ja ylikuormistussuojausta kaapelisuojaukseen, vaikka tosiasiassa oikosulkusuojauksen tehtävä on myös suojata asennuksia.
Jännitehäviöllä on mielestäni vain teoreettinen merkitys asiaan.
Jos tuossa tapauksessa oikosuljetaan vaikkapa 1,5 mm2 kaapeli, on oikosulkuvirta reippaasti yli 100 A.
Tuolle kaapelille tietysti 10 A sulake.
Vastaavasti 2,5 mm2 kaapeli ja oikosulkuvirta yli 200A ja 16 A sulake.
Ei ihmisen läpi menevä sähkö mitään oikosulkuvirtaa ole, suuren vastuksen takia. Myöskään sukake ei tällöin laukea vaikka olisi kuinka paksut johdot hyvänsä.
Alkuperäinen kyselijä tässä, kiitos kaikille valaisevista neuvoista ja mielipiteistä.
Taitaa siis sähköä riittää ihan tavallisillakin puolentoista neliön jatkojohdoilla, jotka ovat toki ulkokäyttöön tarkoitettuja.
En noita kaikkia ohmisääntöjä tunne, mutta ilmeisesti virtahävikki jää alle 100 metrin matkalla aika pieneksi, jos ymmärrän oikein.
Ulkopistokkeelle tulee virtaa 16A sulakken takaa. Jatkokaapelin kelassa on ylikuormituksen varalle automaattisulake. Onko tämä sama asia kuin vikavirtasuoja?
Onko tuo 10A, mikä yleisesti 1,5mm2 piuhalle on maksimi?
On sen takia että kelalla oleva kaapeli lämpiää helposti liikaa, siksi olisi terveellistä purkaa johto kelalta jäähtymään mikäli on suuri jatkuva kuormitus. Ei siis ole vikavirtasuoja.
Mikäli ulkopistorasiasi on uudehko, siinä pitäisi olla vikavirtasuoja. Mikäli ei ole, niin sietäisi laittaa vaikka pistorasiaan tökättävä vvsk.
10 A 1,5mm on maksimi, kaapelin olosuhteista riippuen voi olla myös enempi tai vähempi, kuitenkin seuraava tavallinen sulakekoko 16 A on hyvissäkin olosuhteissa liian suuri ylikuormitussuojaksi, joten käytännössä 10 A on maksimi.
16 A ja niistä minäkin syötän 1.5 neliön roikalla työmaatani.
Tuskin mikään on laitonta, molempia myydään yleisesti, tosin 2.5 neliön roikkiakin on myynnissä mutta harvemmin käytetään.
Tarkoitin kiinteitä asennuksia, roikat muistaakseni saavat olla pykälän ohuempia.
Tasavirtahan on selvä asia.
Mutta kyllä pitkään johtoon varmaan liittyy johjon kuparin laatukin.
Toisten johtojen kupari on mustaa "jo heti kun kuorii", toisten kirkasta kuparia.
Yksisäikeinen olisi parempaa,
jos neliöistä puhutaan.
kuparin laadulle??
Lisätäänkö vikavirtasuoja alku- vai loppupäähän eli seinapistokkeeseen vai jatkoroikkien päähän ennen työkaluja?
Ne johdot jotka ovat olleet veden tai kosteuden kanssa tekemisisssä tummuvat, mutta se että vaikuttaako se johtavuuteen niin siitä en lähtisi väittelemään.
Kyllä sitä kuparin ladulla on paljon eroja, ei tarvitse olla kastunut,
moni halpa jatkojohtoa on mustaa vaikka kuorii uutta johtoa.
Samoin käytössä säikeet katkeilevat ja johto jäykistyy yms.
Minulle on ainakin tullut vastaan halpoja kumijohtoja,
jotka ovat aivan mustaa kuparia ja katkeilevat herkästi,
samoin kymmenien vuosien vanhoja jatkojohtoja jotka ovat täysin kirkkaita.
On se kuparia tai auton peltiä,
kyllä niissä on useita seoksia ja siten syntyy eri laatuja ja hintaeroja.
Ei kaikkea voi kirjoitta oppikirjaan.
Jos säikeet ovat poikki, sähkö joutuu vaihtamaan kaistaa usein,
se heikentää johtavuutta.
lisänä on rikka rokassa.
Naapurin mummo on asunut päätalosta vedetyn roikan varassa 15 vuotta. Roikka puissa kiinni. Matkaa 240 metriä!
Vähän alkaa jo johdot pykiä ja oravat ovat osan syöneet paljaaksi mutta vielä pelittää.