Mikä mun on?Mitä mulle tapahtuu?

Sukulaiseni,jonka kans emme olleet läheisiä,ampui itsensä vajaa 2kk sitten.Elämäni on ollut yhtä helvettiä siitä asti.Eka viikko meni ilman sen suurempia tunteita,mutta sit se alkoi...ahdistus päässäni.Tätä kesti joitain päiviä ja se meni ohi jonka jälkeen olo oli ihan suht ok.Sit yks yö nähtyäni painajaismaista unta tästä sukulaisesta sain yöllä jonkinlaisen ahdistuskohtauksen;sydän hakkasi,vatsa meni ihan sekaisin ja tuli jokin selittämätön pelko jonka kohdetta en ollenkaan pystynyt hahmottamaan.Tämän jälkeen alkoi hirveä ahdistus päivisinkin.

Välissä olo on ihan "normaali",mutta sit tulee taas mieleen jotain mikä aiheuttaa ahdingon.Se iskee kuin salama kirkkaalta taivaalta.Sitä ei pysty ollenkaan määrittelemään mistä johtuu.Olo on vain hirveen pelokas ja ahdistava.Itkettää,mutta ei pysty itkemään.Pelottaa että sekoaa.

Mielessä pyörii kokoajan itsemurha.Tiedän etten ikinä tekisi sitä,mutta kuitenkin on kokoajan pelko jossain,että jos minä kuiten sekoan niin että jokin minussa pakottaa tekemään sen.Vaikea selittää.Lähinnä päivät kuluvat itseni tutkailemisessa ja siinä ahdistaako vai ei.

Puolitoista viikkoa sit aloitin syömään mäkikuismaa,Esbericum-nimistä rohdosvalmistetta,jonka koko sydämmestäni toivon auttavan tähän kamalaan olooni.

Osaako joku kertoa mitä tämä voisi olla?Pelottavaa kun ajatuksia ei saa mistään kiinni ja jos hetkenkään tuntee voivansa hyvin niin jostain taka-alalta hiipii ahdistava tunne.Olenko tullut/tulossa hulluksi vai mitä mulle on tapahtumassa?
5461
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Läheisen itsemurha on kamala kokemus ja sinä podet siitä syntynyttä kriisiä.
Ehkä podet syyllisyyttäkin, sillä sen se yleensä jättää ihmisiin, jotka ovat jossakikaan tekemisissä olleet henkilön kanssa joka sen teon teki.

Olemassa on tuki- ja vertaisryhmiä joihin sinun kannattaisi hakeutua. Tuo asia on liian raskas pyöritettäväksi päässään ja siksi olisi välttämättä saatava siitä puhua asiaa tuntevien kanssa.

Ihminen on herkkä sisimmältään ja tuollainen asia saattaa laukaista ahditukset ja masennukset, mutta niistä pääsee yli.

Äänestä
  • Kiitos sinulle vastauksestasi.Auttoi jo tuokin.Pelkään todella paljon sekoamistani.ap

    Äänestä

Omallakin kontolla on ollut pelkoja ja ahdistuksia lähes kestäminen äärirajoille.
Nyt on taas raskas talvi takana. Jokin asia ikäänkuin lamauttaa selkeän ajattelun.

Minulla olisi luukkupostiosoite. En tiedä pitäisikö sinun kirjautua
voidaksesi vastata sellaiseen. Osoite on: [email protected]

Näillä ahdistustiloilla on ikävä tapa kertautua, mutta sinä kyllä selviät.
Ahdistuksista tai peloista voi kertoa terv.kesk.lääkärille.
Mielestäni asiasi ovat hyvällä tolalla kun pyrit selviytymään luontaistuotteilla.

Hyvää kevättä joka tapauksessa sinulle.

Äänestä

Kuullostaa tutlta, paniikkihäiriö. Laukeaa pahassa stressitilanteessa joillekin. Siihen on lääkituskin mutta sen kanssa oppii elämäänkin. On opeteltava rauhoittumaan kun kohtaus iskee.

Äänestä

terveyskeskukseen, josta saat oloosi lääkityksen, mutta myös lähetteen ammattiauttajalle. Sinun pitää päästä puhumaan asiat "ulos" jonkun asiantuntijan kans esim. mielenterveystoimisto tai kriispalvelu.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Todella ahdistunut kirjoitti:

Sukulaiseni,jonka kans emme olleet läheisiä,ampui itsensä vajaa 2kk sitten.Elämäni on ollut yhtä helvettiä siitä asti.Eka viikko meni ilman sen suurempia tunteita,mutta sit se alkoi...ahdistus päässäni.Tätä kesti joitain päiviä ja se meni ohi jonka jälkeen olo oli ihan suht ok.Sit yks yö nähtyäni painajaismaista unta tästä sukulaisesta sain yöllä jonkinlaisen ahdistuskohtauksen;sydän hakkasi,vatsa meni ihan sekaisin ja tuli jokin selittämätön pelko jonka kohdetta en ollenkaan pystynyt hahmottamaan.Tämän jälkeen alkoi hirveä ahdistus päivisinkin.

Välissä olo on ihan "normaali",mutta sit tulee taas mieleen jotain mikä aiheuttaa ahdingon.Se iskee kuin salama kirkkaalta taivaalta.Sitä ei pysty ollenkaan määrittelemään mistä johtuu.Olo on vain hirveen pelokas ja ahdistava.Itkettää,mutta ei pysty itkemään.Pelottaa että sekoaa.

Mielessä pyörii kokoajan itsemurha.Tiedän etten ikinä tekisi sitä,mutta kuitenkin on kokoajan pelko jossain,että jos minä kuiten sekoan niin että jokin minussa pakottaa tekemään sen.Vaikea selittää.Lähinnä päivät kuluvat itseni tutkailemisessa ja siinä ahdistaako vai ei.

Puolitoista viikkoa sit aloitin syömään mäkikuismaa,Esbericum-nimistä rohdosvalmistetta,jonka koko sydämmestäni toivon auttavan tähän kamalaan olooni.

Osaako joku kertoa mitä tämä voisi olla?Pelottavaa kun ajatuksia ei saa mistään kiinni ja jos hetkenkään tuntee voivansa hyvin niin jostain taka-alalta hiipii ahdistava tunne.Olenko tullut/tulossa hulluksi vai mitä mulle on tapahtumassa?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu