Hei,
Kiva jos joku koiraroduista tietävä osais suositella minulle jotakin rotua. Koiran kanssa ulkoiltaisiin pari tuntia päivässä. Semmonen rotu, jonka voisi ottaa esim. juoksulenkille mukaan, mutta joka ei vaatisi joka päivä hirveesti tekemistä (esim. agilitya tmv.)
Koira saisi olla helposti koulutettava ja eikä se saisi haukkua paljon, kun kerrostaloon tulisi. Eli ei ns. vahtivaa rotua. Näyttelyissä ja etenkin tokossa kävisin sen kanssa mielellään.
Pienet tosi karvaiset kääpiörodut ei innosta, ei myöskään tosi suuret rodut. Cava olisi muuten hyvä, mutta sellasta en halua kun ovat kuulemma aika sairas rotu noin yleensäkin. Ehdottakaa jotakin, kun tuntuu että olen aivan umpikujassa tämän koiran valinnan kanssa, vaikka koirakirjoja on luettu jo kauan!
Kiva jos joku koiraroduista tietävä osais suositella minulle jotakin rotua. Koiran kanssa ulkoiltaisiin pari tuntia päivässä. Semmonen rotu, jonka voisi ottaa esim. juoksulenkille mukaan, mutta joka ei vaatisi joka päivä hirveesti tekemistä (esim. agilitya tmv.)
Koira saisi olla helposti koulutettava ja eikä se saisi haukkua paljon, kun kerrostaloon tulisi. Eli ei ns. vahtivaa rotua. Näyttelyissä ja etenkin tokossa kävisin sen kanssa mielellään.
Pienet tosi karvaiset kääpiörodut ei innosta, ei myöskään tosi suuret rodut. Cava olisi muuten hyvä, mutta sellasta en halua kun ovat kuulemma aika sairas rotu noin yleensäkin. Ehdottakaa jotakin, kun tuntuu että olen aivan umpikujassa tämän koiran valinnan kanssa, vaikka koirakirjoja on luettu jo kauan!
Vastaukset 23
Vanhimmat
welsh corgi? Se sopii hyvin mainitsemiisi harrastuksiin ja on helppo kouluttaa.
jotkut corgit tosin ovat herkkähaukkuisia mutta tähänkin voi koulutuksella vaikuttaa.
Jos kiinnostuit,käy ihmeessä corgiseuran nettisivuilla hakemassa lisää tietoa:)
mistä olet saanut päähäsi että Cava olisi todella sairas rotu?
Cavoilla on taipumus sydänvikoihin,mutta suurimmalla osalla ei ole oireita lainkaan ja jos sivuääni vanhemmalla koiralla kuuluukin,niin yleensä se ei haittaa koiran elämää millään tavalla.
Tiedän Cavoja jotka ovat eläneet 14vuotiaiksi asti,vaikka sivuääni on kuulunutkin,mutta kaikki eivät tarvitse edes lääkitystä.
Kaikilla roduilla on jokin oma "sairautensa"/vikansa,mutta tuntuu,että Cavojen kohdalla kaikkea aina suurennellaan.
Tietysti sairaitakin yksilöitä löytyy,mutta ei saisi yleistää.
Juuri sen vuoksi on tärkeää,että koira ei ole ylipainoinen ja saa saa liikuntaa ja LAADUKASTA ruokaa.
Eli ei mitään kotimössöjä tai Sertiä...
Cavan omistaja: En kirjoittanut, että cavat olisivat todella sairas rotu. Kirjoitin, että ovat kuulemani mukaan aika sairas rotu. Ehkä valitsin sanani väärin. Tietenkään en halua leimata mitään rotua sairaammaksi kuin todellisuudessa on. Eräs cavan omistaja on minulle sanonut seitsemän vuotiaan täysin terveen koiransa olevan poikkeus tässä rodussa. Ehkä hänkään ei sitten ollut asiaan kovin hyvin perehtynyt. Olen myös lukenut että rodun terveydentila on noin yleisesti huonontunut valtavasta suosiosta seuranneen huonomman jalostustoiminnan myötä. Täytyypä yrittää etsiä tietoa tuosta cavojen terveydestä, jos vaikka löytyisi jotakin tilastoja. Rotua pidän todella mielenkiintoisena, mutta pidän myös tärkeänä sitä että tuleva koirani olisi terve.
Täytyypä tutustua tuohon welsh corgiinkin tarkemmin! Kiitos kommenteista :)
Edellisen viestin kirjoitti siis alkuperäinen, eri nimimerkillä vaan :)
tietous tuolla tapaamallasi Cavan omistajalla on ollut terveydentilasta,sillä ainakin kenneli,josta oma koirani on,on nimenomaan keskittynyt siihen,että saataisiin mahdollisimman terveitä yksilöitä.
Se että 7 vuotias Cava on terve,ei todellakaan ole harvinaisuus.
Itselläni tämä nykyinen on kolmas Cavani ja kaksi aikaisempaa ovat eläneet 11v ja 14v ja kumpikaan ei kuollut sydänvikaan vaan toinen kuoli kohtutulehdukseen(sen voi saada kuka koira tahansa) ja toinen ihan vanhuuteen.
suosittelen,että otat selvää kasvattajilta ko rodusta ja voin taaata,etä saat hyvää ja asiallista tietoutta ja kannattaa kysellä myös näistä terveysasioista!
Mitähän ruokaa Cavan omistaja mahtaa tarkoittaa vähätellessään "kotimössöjä"??
Itse teen koiralleni ns. kotiruokaa, mikä EI tarkoita ihmisten jämiä vaan koiraa varten valmistettuja ruokia. Näissä "mössöissä" on ravintoarvot mietitty todella tarkkaan eikä koira saa mitään ylimääräistä vatsantäytettä, jota laadukkaatkin valmisruoat sisältävät.
Kyselijälle ehdottaisin Amerikancockeria eli Jenkkiä. Siinäpä olisi sydämen totaalisesti valloittava rotu! Koira on erittäin seurallinen, kaikelle ja kaikille aina ystävällinen, utelias ja aina valmis innostumaan uudesta (ja vanhasta)!
Rotu on melko tervettä yleisesti, tosin kaikilla roduilla on omat vaivansa.
Jenkki (ja parikin) sopii kerrostaloon loistavasti, ei hauku niin että haittaa olisi ja pienen kokonsa takia ei tarvitse suurta tilaa elääkseen.
Kesällä rakastaa uimista ja veden äärellä peuhaamista. Kiintyy omistajaansa vahvasti, välillä jopa riesaksi asti :) Rakastaa hellyyttä ja rapsutusta.
Harrastaa voi agilitya, tokoa, mejää jne. sopii moneen harrastukseen. Jos haluaa näyttelyissä käydä, Jenkki on mitä mainioin koira siihen, täydessä turkissaan kaunis kuin mikä!
Täyden turkin hoito vaatii viikottaisen pesun ja kuivauksen. Trimmissäkin täytyy käydä, opetella voi myös itse ajelemaan koiran.
Amerikancockerspanielit ry:n sivuilta voit lukea lisää..:)
Yhdyn kyllä Cavan omistajan kanssa samaan mielipiteeseen tossa sairaus asiassa. Cavaliereilla on taipumusta sydänvikoihin, mutta eiköhän ne sydän viat ole yleisempiä sellaisten ihmisten koirilla joille syötetään mitä sattuu ja yleensä vielä ylimääräistäkin.. Meillä on kotona 5 vuotias Cavalier uros jolla ei ole koskaan ollut mitään muuta vaivaa kun jalassa, mutta se johtuu puhtaasti siitä että meidän poika on kasvanut ylikorkeaksi. Olen kyllä sitä mieltä että Cavalier on melko terverotu kaikinpuolin.
Lagotto Romagnolo, http://www.lagottoromagnolo.fi/
voisi olla hyvä vaihtoehto!
Miten olisi joku pienemmistä vinttikoirista: italianvinttikoira tai whippet tai alkukantaisista vinttikoirista basenji tai cirneco dell'Etna. http://www.suomenvinttikoiraliitto.fi/linkit.htm
Vinttikoirat sopivat hyvin kerrostaloon eivätkä juuri hauku. Sopivat myös erinomaisesti kaupunkiin, kunhan niitä käydään koirapuistossa välillä juoksuttamassa. Basenji noista roduista ei tosin ole mitenkään helposti koulutettava, mutta nuo muut voisivat sopia kriteereihisi.
Vinttikoirat ovat myös melko terveitä rotuja.
Kiitos kaikille vastauksista. Nyt cavojen lisäksi amerikancockerspanielit ja lagotot vaikuttavat mielenkiintoisilta. Kumpikohan noista olisi turkin suhteen helpompi, siis silloin jos turkin haluaa pitää suht näyttelykelpoisena? Onko lagottoa suosittaneella kokemusta niiden haukkuherkkydestä? Rodun sivuilta en löytänyt tietoa.
Whippetiäkin olen harkinnut, mutta tulin siihen tulokseen, että rotu ei ole minulle välttämättä sopiva. Kauniita koiria ne kyllä on, mutta turkkia saisi olla enemmän, että tarkenisivat talvella paremmin.
vaatimusten mukainen no shih tzu. Näyttelyissä pärjää erinomaisesti, jos on kauniin värinen ja on siisti. Meidän shih tzut eivät hauku lainkaan, eivätkä kaipaa kauhesti liikuntaa :)
Miten olisi griffon? Ovat hurmaavia, vilkkaita ja fiksuja, mutta eivät ylivilkkaita haukkujia - näin ainakin niiden kohdalla joita itse tunnen/olen tavannut:
http://www.toydogs.net/griffons/
ja Tshi Chu (väärin kirjoitettu tiiän)tarvitsevat turkin trimmauksen ja aika vaikea tehdä noin kylmiltään itse.
Cava ei tarvitse trimmausta,joten turkin suhteen helpompi.
trimmausta. Näistä mainituista roduista amerikan cockeri on ehkä haasteellisin trimmata,varsinkin näyttelykuntoon.
shiz tzu(varmaan väärin kirjotettu) ei tarvi trimmausta.
Shih tzut ja griffonit molemmat aika veikeän näköisiä. Turkin hoitamisesta en ole niin innostunut että päätyisin kuitenkaan shih tzuun. Harjata tuota kun varmaan tulisi usein, vaikkei sitä trimmattaisikaan. Griffonissa puolestaan epäilyttää tuo 'lyttykuonoisuus', täälläkin kun on ollut kirjottelua esim. mopsin hengitysvaikeuksista. Äläkää nyt griffonin omistajat hermostuko, tarkoitus kun ei ole leimata tuotakaan rotua sairaaksi, ainoastaan pohtia näitä terveysasioitakin :)
Agilityssä tapaamani ja muut tuntemani griffonit hengittävät kaikki vapaasti ja hyvää hapenottokykyä vaatiikin jos aikoo olla nopein radalla ;-) Agilityporukkamme vikkeläkinttuisin, kuuliaisin ja oppivaisin on griffon.
Itse harkitsen vakavasti griffonia seuraavaksi koirakseni, nyt minulla on toisen rodun edustaja.
Huonosti hengittäviä (väärä jalostus!) ovat kokemukseni mukaan englanninbulldoggi, ranskanbulldoggi (vaikka jälkimmäisen pitäisi hengittää suht hyvin, en ole hyvin hengittävää ranskista vielä nähnyt) ja muutamat muut. Jokunen koriseva mopsikin on vastaan sattunut.
se isompi versio. Liikkuvainen suht rauhallinen aikuistuaan ja ei hauku sen kummemmin ja sopii tokoon jms.
Pinserit on kyllä kauniita koiria, mutta eikö ne ole aika vaativia koulutuksen suhteen? Koirat.comin mukaan ainakin on.
Vielä tuosta koirien terveydestä sen verran, että minusta se on aika ihmeellistä, että jotku haluaa tietoisesti ostaa rodun, joka on jalostettu sellaseksi, että on esim. hengitysvaikeuksia! (esim. englanninbuldoggi)
sen kummempia kouluttaa toki ne perehtymistä vaatii...jollet halua harrastaa koirasi kanssa sen enempää niin ehkä sitten kannattaa ottaa ilman koulutustakin menevä rotu kuten vaikkapa cavaljeeri, villikset ja esim. amerikan cockeri on mukava hauska rotu moneen touhuun ja tiettävästi on helppokoulutteisempia kuin pinseri. Kö? :)
Sen verran haluaisin sanoa, että koulutuksen vaativuus riippuu paljolti yksilöstä ja pennun suvusta.
Meidän pinseri-poikamme on ollut todella upea tapaus kaikin puolin. Haastava kyllä, mutta aktiivinen, kontaktia ottava ja erittäin älykäs! (Oppi mm. sisäsiistiksi alle 3kk iässä).
Vaatii koulutukseen sitä paljon paasattua johdonmukaisuutta ja (korostan) valtavasti kärsivällisyyttä. Koettelee rajojaan etenkin pentuna, mutta oppii Nopeasti talon tavoille. :)
Varsin vihmerä otus, sanoisinko. ;)
Cockerspanieli. Se on luonteeltaan hyvin lähellä miettimääsi cavalieria. Sen kanssa voi lenkkeillä pitkiä lenkkejä sekä kävellen että juosten. Cockeri on helppo kouluttaa ja on erittäin monipuolinen rotu, sen kanssa voi harrastaa lähes mitä tahansa koiraharrastusta.
Turkki kammataan turkinlaadusta riippuen 1-7 kertaa viikossa. Pesu kerran kuukaudessa. Trimmataan 4-6 kertaa vuodessa. Trimmauksen voi tehdä itse tai viedä koira ammattitrimmaajalle. Cockerspanieli on yksi maailman yleisimmistä koiraroduista, se on lähes joka maassa kymmenen suosituimman rodun listalla.
Sallittuja värejä ovat musta, punainen, golden, liver, black and tan, liver and tan, mustavalkoinen, punavalkoinen, maksavalkoinen, keltavalkoinen, tricolour, maksa-valko tan, blue roan, orange roan, lemon roan, liver roan, blue roan tan ja liver roan tan. Cockerspanieli on melko terve rotu. Rodulla esiintyy silmäsairauksia. Keskimääräinen eliniän odote on 10-15 vuotta.
Cockeri on rasittavan rauhaton veuhake.
Intoa paljon enemmän kuin järkeä.