kukaan täällä miltä tuntuu, että joutuu sairauden vuoksi vetaytymään ihmissuhteista?
Ja kuinka uskomattoman ihanalta se, että monen vuoden jälkeen on terve eikä tarvitse sitä enää tehdä. Ja kesäkin tulossa :)
Ja kuinka uskomattoman ihanalta se, että monen vuoden jälkeen on terve eikä tarvitse sitä enää tehdä. Ja kesäkin tulossa :)
Vastaukset 10
Vanhimmat
mutta on myös sairauksia, joista ei parane koskaan. Niiden kanssa vain on opittava elämään niin kauan kuin sitä kestää.
ja sairaudet ovat osa elämää. Eli eivät sinänsä siis tietenkään syy elää vain puolikkaalla liekillä. Tämä kyseinen on todella vapauttavaa.
muutenkaan.Ja kun taas jaksaa, voi "uusi elämä".
siis sydämelle.
Kyllä, jätin rakastettuni... Sairastuin vakavasti! Kohtaloni oli niin epävarma, etten halunnut häntä vierelleni. Halusin, ettei hän joudu katselemaan minua huonoimmillani. Tietenkin päätökseni satutti rakastettuani. Ei hän ymmärtänyt.
Nyt tuosta aikaa 1 ½ vuotta. Kevät aurinko lämmittää ja pahin sairastelu on voitettu. Voimat palaavat pikkuhiljaa...
vähän niin kuin tarkoitin. Eikä halua olla taakka kenellekään vaikka kuinka pitäisi jostain ihmisestä tai kuinka paljon helpompaa olisikaan, mikäli ei tarvitsísi olla niin yksin. Sinullakin siis kesä edessä. Eikö tunnukin lohdulliselta? Vaikka tietysti sairauden lisäksi varmasti tuntuu haikealtaja vaikealta luopua ja lisäksi satuttaa toista. Toivotaan, että tästä tulee elämän kesä. Itse olen ainakin vihdoin taas antanut itselleni luvan siihen, että voisin päästää ihmisiä elämääni. Pikku hiljaa. Lempeä, lämpöä ja voimia elämääsi.
ainakin nyt siis tarvitaan vain oikea ihminen :)
Eikä tarvitse enää murehtia kipeänä olemisesta. Sinänsä kyllä osittain vähän ristiriitaista, että itse olisin mielummin sairaan ihmisen vierellä. Omassa tilanteessani en kuitenkaan olisi voinut rakentaa suhdetta keneenkään vaikka kuinka olisinkin halunnut.
Minun sairauteni teki minusta niin kyvyttömän... Olin väsynyt ja peloissani. Pelkäsin sitä, ettei rakastettuni ymmärrä minua. Ei ymmärrä sitä, että haluan nukkua ylimääräisiä tuntia. En jaksa valvoa, jne. Siksi jätin rakastettuni ja taistelin sairauteni läpi yksin.
tunnukin ihanalta olla terve? Ja valmis ihastumaan ja tekemään kaikkia terveiden ihmisten ihastumisjuttuja. Ihan kuin kuka tahansa muukin :)
Mikäli miettii vain mitä kaikkea on menettänyt sairauden vuoksi on vaikeata olla voimissaan.
En murehdi... Tuntuu ihanalta, kun jaksaa esimerkiksi kävellä. Sairastellessa en jaksanut kävellä 100 metriä hengästymättä. Olin kuin vanhus, laahustin. Nyt ihana elinvoimainen olo!