Kävinpä miettimään, että miten paljon ihmiset ajattelevat turhia asioita: työtä, opiskelua, rahan ja kunnian tavoittelemista. Mitä ihmeen merkitystä noilla jutuilla on, jos elämä täällä maan päällä on ainutlaatuista ja olemme kuin yksi kärpäsen paska koko universumissa? Eikö asioita pitäisi ajatella laajemmin, eikä keskittyä pelkästään ihmiselämän arkisiin huoliin?
Tylsän ja joutavan arkielämän pohtiminen on kaikki pois siitä ainutlaatuisesta elämänajasta joka meille jokaiselle on suotu. Täällä eletään vain kerran ja silti olemme kaikenlaisten ihmistekoisten järjestelmien orjia. Kyse on sinun elämästäsi! Tekisi mieli pistää ihmisille kaukoputkia käteen ja kehoittaa heitä tutkimaan avaruutta kuinka suuri se on ja kuinka pieniä me olemme. Se pistää mietteliääksi.
Tylsän ja joutavan arkielämän pohtiminen on kaikki pois siitä ainutlaatuisesta elämänajasta joka meille jokaiselle on suotu. Täällä eletään vain kerran ja silti olemme kaikenlaisten ihmistekoisten järjestelmien orjia. Kyse on sinun elämästäsi! Tekisi mieli pistää ihmisille kaukoputkia käteen ja kehoittaa heitä tutkimaan avaruutta kuinka suuri se on ja kuinka pieniä me olemme. Se pistää mietteliääksi.
Vastaukset 5
Vanhimmat
pitää ensin ajatella työtä, opiskelua, rahaa ja sopivasti kunnian tavoittelemista. sitten kun nuo asiat ovat kunnossa niin voi mielinmäärin miettiä näitä elämää suurempia kysymyksiä. ne jotka oikeasti ovat köyhiä niin ei heillä ole aikaa miettiä telekinesiaa vaan seuraavan viikon budjettia.
vaihtoehtoisesti voit mennä munkkiluostariin kuin harekhrisnat tai vastaavaan yhteiskunnasta eristyneeseen lahkoon.
ihmisiä on mahdotonta pakottaa kiinnostumaan tästä aiheesta jos televisio, juoruilu, ryyppääminen ja muut populaaripop jutut on se elämän tärkein asia. oikeanlaiseen tutkimiseen vaaditaan lisäksi tietynlaisia luonteen piirteitä ja ominaisuuksia joita en ala luettelemaan.
Varsinkin tällaisessa hyvinvointivaltiossa kuin Suomi, jossa meillä kaikilla on edellytykset hyvään elämään, luulisi ettei sitä maallista mammonaa ja hengissä pysymistä tarvitsisi ajatella joka hetki.
Hävettää kun Meille, joille kerta on suotu tällainen paratiisi kodiksemme - yksi puhtaimmista, rauhallisimmista, turvallisimmista ja kauneimmista paikoista mitä maailmassa voi olla - emme ajattele muuta kuin sitä arkista puurtamista, työelämän keinotekoista oravanpyörää, johon meidät koulitaan ja aivopestään jo varhaisnuoruudessa.
On sääli, että ihmiset ainoastaan keskittyvät täyttämään sitä yhtä ja ainutta muottia, ja niitä normeja joita yhteiskunnassa pidetään Ainoina Oikeina Tapoina elää.
Ei ihme, että niin moni kärsii masennuksista ja riippuvuuksista mm. huumeisiin ja alkoholiin.
arkielämä on se ankkuri, johon henkinen elämäsi kiinnittyy. Ilman perusarvoja ei myöskään ole aikaa ajatella, sillä mitä enemmän jää vapaa aikaa ilman huolta rahasta, työpaikasta, kodista jossa asut, sitä enemmän voit keskittyä myös tähtiin katsomiseen. Joskus on jopa miellyttävää keskittyä arkisiin askareisiin, sillä lian lentävät ajatukset jättävät kehon ja psyykkeen tuuliajolle. Ja onko muka väärin olla kunnianhimoinen? Kunhan pystyt pitämään tasapainon elämässäsi, kaikki muu tulee kuin itsestään.
.. että eläisimme TÄÄLLÄ vain kerran.
Meillä on tietenkin rehellisesti ajateltuna vain yksi elämä. Mutta se on ikuinen, ja siihen kuuluu useita ruumiillistumia erinäisillä planeetoilla. Useilla ihmisillä siihen kuuluu varsin monia inkarnoitumia maapallolle, toiset taas inkarnoituvat enemmän muille planeetoille, jotkut eivät välttämättä maapallolle koskaan (tietenkään).
Niinpä siis emme välttämättä ole täällä vain KERRAN, vaan monen-monituista kertaa. Joskin henkilökohtaisesti toivon, että tämä olisi viimeinen kerta tällä nimenomaisella planeetalla, ainakin niinkauan kuin systeemi on tällainen ja suurin osa ihmisistä niin karkeita ja rakkaudettomia.
- Vortac
Opiskelu, työ ja raha - minulla ei ole mitään noista. Mikä sitten olisi tärkeää?